Raamattu - yhteiskuntamoraalin perusteos

Ensinnäkin. Jokainen kansakunta, valtio tai mikä muu yhteisö tarvitsee omat yhteispelin pelisääntönsä, joiden perustukselle yhteisön koossapysyminen ja menestys perustuvat. Nämä yhteispelin pelisäännöt toimivat niin eläin yhteisöissä, joissa johtajat pitävät joskus hyvinkin kovaa kuria palauttaakseen niskuroivat ojennukseen, kuin myös ihmisyhteisöissä, jotka tarvitsevat omat lakinsa ja ne tahot, jotka valvovat lakien noudattamista ja kurittavat kurittomia. Näin on ollut meillä Suomessa aina kylänvanhimpien käräkivioikeudenkäyneistä alkaen; ja ilman näitä yhteisiä säädöksiä ja kuripitoa yksikään yhteisö ei pitkään menesty. Niin tuhoutuu kuin tohtori John B. Calhoun'in rottayhteisöt.

Nyt jos luemme Raamattua, vaikkapa Mooseksen kirjoja, niin nämä ovat olleet silloisen Islaelin voimasaolevaa lainsäädäntöä, jonka varassa koko yhteiskunta on pysynyt koossa tai tuhoutunut silloin kun laki ja oikeus on hylätty ja lähdetty anarkian, lahjonnan ja kurittomuuden tielle. Ja samoja oikeusperiaatteita ovat noudattaneet myös profeetat, jotka ennen kaikkea ovat ojentaneet harhautuneita kuninkaita, tuomareita ja koko oikeuslaitosta. Esim. Jesaja 1 luku Israelin päämiesten niskuroinnista, varkaiden toveruudesta ja lahjusten ottamisesta:

21. Voi, kuinka onkaan portoksi tullut uskollinen kaupunki! Se oli täynnä oikeutta, siellä asui vanhurskaus, mutta nyt murhamiehet.
22. Sinun hopeasi on kuonaksi käynyt, jaloviinisi vedellä laimennettu.
23. Sinun päämiehesi ovat niskureita ja varkaiden tovereita; kaikki he lahjuksia rakastavat ja palkkoja tavoittelevat; eivät he hanki orvolle oikeutta, lesken asia ei pääse heidän eteensä.

Ja voi kuinka lähellä ja ajankohtaisia nämä tuhansia vuosia sitten julistetut profeetan sanat ovat myös meidän yhteiskunnassamme. Niin valtiollisella kuin kunnallisellakin tasolla.


Siinä vaiheessa kun Ruotsi-Suomen yhteiskunnalliset olot alkoivat vakiintua ja tarvittiin lainsäädäntöä yhteiskuntajärjestyksen perustaksi, näyttelivät nämä Mooseksen lain säädökset keskeistä sijaa. Niinpä 1700 luvulla laadittu Rikoslaki oli paikoin suoraa toisintoa Mooseksen laista. Samoin Suomen Laki I.n alkulehdillä olevat silloiset tuomarinohjeet noudattavat niitä eettisiä ja oikeudellisia periaatteita, joita Raamattu on tuhansia vuosia julistanut ja nämä eettiset ja moraaliset ohjeet kelpaavat minkä tahansa valtion ja oikeusjärjestelmän eettisiksi ohjeiksi.

Joten. Jos oikein silmin Raamattua luetaan, niin se on kaikkea muuta kuin satukirja.
8222
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Anteeksi vain jos vaikutan typerältä, mutta mikä tuo rottakoe oli?En ole kuullut siitä ennemmin.
Tulin uteliaaksi.

Kirjoituksesi oli muutenkin aivan asiallinen, ja niinkuin sanoit, tuiki ajankohtainen tänä päivänäkin.

Äänestä
  • "......... Raportit tri John B. Calhoun'in rottakokeista ovat järkyttävää luettavaa.

    Useimmat eläin- ja lintulajit muodostavat omien lajiensa mukaiset yhteisöt. Näillä luonnonvaraisilla yhteisöillä vallitsee omat yhteispelin pelisääntönsä, jotka säätelevät sen, miten kunkin yksilön on yhteisössään elettävä ja toimittava. Näistä yhteispelin pelisäännöistä muodostuu vähitellen yhteisöön kuuluvalle yksilölle psykologinen lainalaisuus, joka hallitsee yksilön kaikkia toimintoja ja käyttäytymistä. Näillä yhteispelin pelisäännöillä on aina tietty looginen tarkoitus ja ratkaiseva merkitys yhteisön ja siihen kuuluvan yksilön selviytymistä ja tulevaisuutta ajatellen. Ja juuri näiden yhteispelin pelisääntöjen avulla nämä yhteisöt ovat selviytyneet ja olleet olemassa jo tuhansia vuosia

    Näillä luonnonvaraisilla eläin- ja lintuyhteisöillä on aina joukon johtaja, joka pitää huolen siitä, että jokainen yksilö joukossa toimii juuri näiden yhteispelin pelisääntöjen mukaisesti. Joukon voimakkaimpana johtaja palauttaa kurittomat yksilöt hyvinkin määrätietoisesti ja voimakkain ottein järjestykseen. Nämä järjestykseen palauttamiset saattavat tuntua joskus hyvinkin raaoilta ja väkivaltaisilta, mutta yksilön ja koko yhteisön selviytymisen kannalta nämä ovat suorastaan elämisen ehto. Esimerkiksi. Eläinten ja lintujen kiima- ja soitinmenot ovat todellisia urosten voimainmittelöitä, mutta lajin tulevaisuutta ajatellen näillä on kuitenkin ratkaiseva merkitys sikäli, että vain terveimmät ja voimakkaimmat yksilöt pääsevät sukua jatkamaan. Näin vältytään heikoilta tai häiriytyneiltä geeniperimiltä ja laji pysyy vahvana ja selviytymiskelpoisena hamaan tulevaisuuteen. Muuten lajin yksilöiden välistä väkivaltaisuutta ei näissä yhteisöissä esiinny. Tai jos esiintyykin, niin aina kun taistelutilanteessa heikompi osoittaa antautuneensa, niin voimakkaampi ei enää koske tähän antautuneeseen lajitoveriinsa. Niin ikään kulloinkin vallitseva ravintotilanne säätelee suoraan yhteisöön syntyvien yksilöiden määrän. Esim. hyvinä myyrävuosina ketun pentueet ovat suuria kun taas heikkoina myyrävuosina kettu saa vain muutaman pennun. Sama pätee myös metson kohdalla. Syksyn hyvä marjasato merkitsee suuria metsonpoikuuksia seuraavana keväänä kun taas marjakato merkitsee katoa myös seuraavan kesän metsäkanalintujen poikuuksissa. Kunkin lajin luontainen säätelyjärjestelmä pitää huolen siitä, että yhteisön jäsenmäärä pysyy lajin selviytymisen kannalta sopivissa puitteissa. Mikään laji ei siis luonnonvaraisena lisäänny enempää kuin kulloinkin vallitseva ravintotilanne sallii.

    Aikanaan tri John B. Calhoun lähti kokeellisesti tutkimaan rottayhteisässä vallitsevia yhteispelin pelisääntöjä sekä näiden muutoksia silloin kun näiden yhteisöjen elinolosuhteet muutetaan luonnonvaraisesta poikkeavaksi. Tätä koetta varten hän rakensi kolme erillistä, välittömästi toistensa yhteydessä olevaa aitausta, jossa kussakin oli oma rottayhteisö. Näitä aitauksia yhdisti toisiinsa tarkoitusta varten asennetut sillat, joita myöten rotat saattoivat vierailla toisissa yhteisöissä. Niin ikään elin olosuhteet olivat näissä yhteisöissä suorastaan ihanteelliset. Ruokakupit olivat jatkuvasti täynnä, niin että rotat saattoivat syödä mielin määrin tarvitsematta tehdä ruokansa hankkimiseksi mitään. Naarasrotilla olivat omat kammiot, joissa ne saattoivat rauhassa hoitaa ja vaalia pentu- jaan jne. Aluksi näissä rottayhteisöissä vallitsi suorastaan paratiisilliset olosuhteet. Rotat lisääntyivät ja olivat hyvinvoivia. Mutta sitten. Vähitellen näiden rottayhteisöjen rotilla alkoi ilmetä outoja käyttäytymisilmiöitä.

    Luonnonvaraisessa rottayhteisössä johtajarotta hallitsee omaa yhteisöään täysin suvereenisti ja pitää huolen mm. siitä, että nuorilla rottauroksilla ei ole mahdollisuutta paritteluun naaraiden kanssa. Nyt näissä kokeellisissa olosuhteissa elävien rottayhteisöjen hallitseminen kävi johtajarotalle mahdottomaksi sen vuoksi, että näitä yhteisöjä yhdistävien siltojen kautta naapuriyhteisöjen urosrotat saattoivat vierailla naaraiden parissa ja johtajarotta menetti hallintavaltansa omassa yhteisössään. Seuraus tästä oli se, että kun luonnonvaraisessa yhteisössä urosrotta ei koskaan mene naarasrotan kammioon, vaan parittelu tapahtuu kammion ulkopuolella, niin nyt häiriökäyttäytymisten alettua ilmetä saattoi kolmekin urosrottaa hyökätä naarasrotan kammioon ja naarasrotta raiskattiin armotta. Tämän seurauksena kävi niin, että naarasrotat menettivät äidinsuojeluvaistonsa. Eivät enää vaivautuneet tekemään kunnon pesää. Kuljettivat jatkuvasti poikasiaan paikasta toiseen ja pienimmänkin häiriöäänen kuultuaan jättivät poikasensa ja urosrotat tulivat ja söivät nämä poikaset suuhunsa. Tämä siitä huolimatta, että ruokakupit olivat jatkuvasti täynnä. Niin ikään näissä yhteisöissä rotat tappelivat jatkuvasti keskenään pienimmästäkin syystä. Ja nyt ei enää riittänyt heikomman antautuminen ja kurkkunsa paljastaminen. Vahvemmat rotat tappoivat heikommat armotta ja veri virtasi jatkuvasti näissä rottayhteisöissä.

    Näissä kokeellisissa ja luonnonvastaisissa olosuhteissa syntyneiden ja kasvaneiden rottien psykologinen käyttäytyminen oli häiriintynyt ja muuttunut niin perusteellisesti, että tämä sama häiriökäyttäytyminen näiden yhteisöjen rotilla jatkui vielä senkin jälkeen kun olosuhteet näissä yhteisöissä olivat palautuneet normaaliksi ja lopputuloksena oli, että nämä rottayhteisöt tuhoutuivat täydellisesti.

    Nyt kaiken tämän jälkeen herää kysymys, voiko ihmisyhteisöissä tapahtua samansuuntaista kehitystä? Ja vastaus on, että kyllä voi; ja että.......".


    http://www.aretalogia.com/pragmatiikka/pragmatiikka.2.htm

    Näistä rottakokeista kerrotaan mm. kirjassa "Ihmistä viisaampia". Kirjoittajaa en enää muista. (Luin kirjan 30 vuotta sitten).

    Vertaa myös nykyisin lisääntyneisiin nuorten tekemiin henkirikoksiin maassamme.

    Äänestä

  • Leo Salmela kirjoitti:

    "......... Raportit tri John B. Calhoun'in rottakokeista ovat järkyttävää luettavaa.

    Useimmat eläin- ja lintulajit muodostavat omien lajiensa mukaiset yhteisöt. Näillä luonnonvaraisilla yhteisöillä vallitsee omat yhteispelin pelisääntönsä, jotka säätelevät sen, miten kunkin yksilön on yhteisössään elettävä ja toimittava. Näistä yhteispelin pelisäännöistä muodostuu vähitellen yhteisöön kuuluvalle yksilölle psykologinen lainalaisuus, joka hallitsee yksilön kaikkia toimintoja ja käyttäytymistä. Näillä yhteispelin pelisäännöillä on aina tietty looginen tarkoitus ja ratkaiseva merkitys yhteisön ja siihen kuuluvan yksilön selviytymistä ja tulevaisuutta ajatellen. Ja juuri näiden yhteispelin pelisääntöjen avulla nämä yhteisöt ovat selviytyneet ja olleet olemassa jo tuhansia vuosia

    Näillä luonnonvaraisilla eläin- ja lintuyhteisöillä on aina joukon johtaja, joka pitää huolen siitä, että jokainen yksilö joukossa toimii juuri näiden yhteispelin pelisääntöjen mukaisesti. Joukon voimakkaimpana johtaja palauttaa kurittomat yksilöt hyvinkin määrätietoisesti ja voimakkain ottein järjestykseen. Nämä järjestykseen palauttamiset saattavat tuntua joskus hyvinkin raaoilta ja väkivaltaisilta, mutta yksilön ja koko yhteisön selviytymisen kannalta nämä ovat suorastaan elämisen ehto. Esimerkiksi. Eläinten ja lintujen kiima- ja soitinmenot ovat todellisia urosten voimainmittelöitä, mutta lajin tulevaisuutta ajatellen näillä on kuitenkin ratkaiseva merkitys sikäli, että vain terveimmät ja voimakkaimmat yksilöt pääsevät sukua jatkamaan. Näin vältytään heikoilta tai häiriytyneiltä geeniperimiltä ja laji pysyy vahvana ja selviytymiskelpoisena hamaan tulevaisuuteen. Muuten lajin yksilöiden välistä väkivaltaisuutta ei näissä yhteisöissä esiinny. Tai jos esiintyykin, niin aina kun taistelutilanteessa heikompi osoittaa antautuneensa, niin voimakkaampi ei enää koske tähän antautuneeseen lajitoveriinsa. Niin ikään kulloinkin vallitseva ravintotilanne säätelee suoraan yhteisöön syntyvien yksilöiden määrän. Esim. hyvinä myyrävuosina ketun pentueet ovat suuria kun taas heikkoina myyrävuosina kettu saa vain muutaman pennun. Sama pätee myös metson kohdalla. Syksyn hyvä marjasato merkitsee suuria metsonpoikuuksia seuraavana keväänä kun taas marjakato merkitsee katoa myös seuraavan kesän metsäkanalintujen poikuuksissa. Kunkin lajin luontainen säätelyjärjestelmä pitää huolen siitä, että yhteisön jäsenmäärä pysyy lajin selviytymisen kannalta sopivissa puitteissa. Mikään laji ei siis luonnonvaraisena lisäänny enempää kuin kulloinkin vallitseva ravintotilanne sallii.

    Aikanaan tri John B. Calhoun lähti kokeellisesti tutkimaan rottayhteisässä vallitsevia yhteispelin pelisääntöjä sekä näiden muutoksia silloin kun näiden yhteisöjen elinolosuhteet muutetaan luonnonvaraisesta poikkeavaksi. Tätä koetta varten hän rakensi kolme erillistä, välittömästi toistensa yhteydessä olevaa aitausta, jossa kussakin oli oma rottayhteisö. Näitä aitauksia yhdisti toisiinsa tarkoitusta varten asennetut sillat, joita myöten rotat saattoivat vierailla toisissa yhteisöissä. Niin ikään elin olosuhteet olivat näissä yhteisöissä suorastaan ihanteelliset. Ruokakupit olivat jatkuvasti täynnä, niin että rotat saattoivat syödä mielin määrin tarvitsematta tehdä ruokansa hankkimiseksi mitään. Naarasrotilla olivat omat kammiot, joissa ne saattoivat rauhassa hoitaa ja vaalia pentu- jaan jne. Aluksi näissä rottayhteisöissä vallitsi suorastaan paratiisilliset olosuhteet. Rotat lisääntyivät ja olivat hyvinvoivia. Mutta sitten. Vähitellen näiden rottayhteisöjen rotilla alkoi ilmetä outoja käyttäytymisilmiöitä.

    Luonnonvaraisessa rottayhteisössä johtajarotta hallitsee omaa yhteisöään täysin suvereenisti ja pitää huolen mm. siitä, että nuorilla rottauroksilla ei ole mahdollisuutta paritteluun naaraiden kanssa. Nyt näissä kokeellisissa olosuhteissa elävien rottayhteisöjen hallitseminen kävi johtajarotalle mahdottomaksi sen vuoksi, että näitä yhteisöjä yhdistävien siltojen kautta naapuriyhteisöjen urosrotat saattoivat vierailla naaraiden parissa ja johtajarotta menetti hallintavaltansa omassa yhteisössään. Seuraus tästä oli se, että kun luonnonvaraisessa yhteisössä urosrotta ei koskaan mene naarasrotan kammioon, vaan parittelu tapahtuu kammion ulkopuolella, niin nyt häiriökäyttäytymisten alettua ilmetä saattoi kolmekin urosrottaa hyökätä naarasrotan kammioon ja naarasrotta raiskattiin armotta. Tämän seurauksena kävi niin, että naarasrotat menettivät äidinsuojeluvaistonsa. Eivät enää vaivautuneet tekemään kunnon pesää. Kuljettivat jatkuvasti poikasiaan paikasta toiseen ja pienimmänkin häiriöäänen kuultuaan jättivät poikasensa ja urosrotat tulivat ja söivät nämä poikaset suuhunsa. Tämä siitä huolimatta, että ruokakupit olivat jatkuvasti täynnä. Niin ikään näissä yhteisöissä rotat tappelivat jatkuvasti keskenään pienimmästäkin syystä. Ja nyt ei enää riittänyt heikomman antautuminen ja kurkkunsa paljastaminen. Vahvemmat rotat tappoivat heikommat armotta ja veri virtasi jatkuvasti näissä rottayhteisöissä.

    Näissä kokeellisissa ja luonnonvastaisissa olosuhteissa syntyneiden ja kasvaneiden rottien psykologinen käyttäytyminen oli häiriintynyt ja muuttunut niin perusteellisesti, että tämä sama häiriökäyttäytyminen näiden yhteisöjen rotilla jatkui vielä senkin jälkeen kun olosuhteet näissä yhteisöissä olivat palautuneet normaaliksi ja lopputuloksena oli, että nämä rottayhteisöt tuhoutuivat täydellisesti.

    Nyt kaiken tämän jälkeen herää kysymys, voiko ihmisyhteisöissä tapahtua samansuuntaista kehitystä? Ja vastaus on, että kyllä voi; ja että.......".


    http://www.aretalogia.com/pragmatiikka/pragmatiikka.2.htm

    Näistä rottakokeista kerrotaan mm. kirjassa "Ihmistä viisaampia". Kirjoittajaa en enää muista. (Luin kirjan 30 vuotta sitten).

    Vertaa myös nykyisin lisääntyneisiin nuorten tekemiin henkirikoksiin maassamme.

    Hui, olipas kamala kertomus siitä miten väärät olosuhteet vääristävät jopa geeniperimän.
    No epäilemättä tuli kyllä tämä meidän nykyinen maailmanmalli mieleen kun luki kirjoitusta.
    Vaikka onhan tuota raakuutta heikkoja ja naisia kohtaan esiintynyt ennenkin.
    Mihinkäs suojeluvaistot ovat häipyneet?

    Äänestä

Eräs suuri ongelma on miten asiat alkaa kääntymään
ikään kuin itsetarkoitukseksi.
Meillä ei ole koskaan ollut niin suuri verotaakka kuin tällä hetkellä ja palkkamme on 1950-tasolla.
TV:ssä on ollut miten esim. ruotsalaiset säästävät: sairaaloissa supistettiin hoitoa suoritettavien henkilökunnan lukumäärä samalla kuin hallintopuolella lisättiin.
Lopputulos tiedetään.
Tilanne voidaan verrata autoon ylämäessä missä kuljettaja (johtajat) painavat kaasua ja pyörät sutivat mutta kuljettaja ei ymmärrä missä vika on mutta ottaa lisää matkustajia ja painaa lisää kaasua.
Näin voidaan lyhyesti kuvailla erään teknisen tohtorin kirjoitusta virkavallasta päivän lehdessä.
Mutta tämä on vielä vain pientä - paljon
ihmeellisempiä asioita tapahtuu vai pitäisikö sanoa että asiat eivät mene eteenpäin koska
jonkun ryhmän lehmä menisi pahasti ojaan:
USA:ssa on linkki missä kerrotaan laitteesta ja hoitomenetelmästä (Priore) millä voisi hoitaa esim. syöpään sairastuvia:
http://www.cheniere.org/books/excalibur/priore_machine.htm
http://www.ifisoft.ch/test/pdf/bearden/FinalBriefing.pdf
Voisin lisätä että tämä tieteilijä T. Bearden on sitä mieltä että tätä laitetta saisi sarjatuotantoon kolmen vuoden sisällä jos näin päätettäisiin.

Äänestä

israelilaiset olivatkin harvinaisen kovapäistä joukkoa. Vaikka Vanha Testamentti todistaa Jumalan käsittämättömän valtavista ihmeteoista, Israelin kansalla oli pirunmoinen kiire palvoa epäjumalia ja sortua kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin synteihin heti kun silmä vältti. Miksi mikään ei israelilaisille riittänyt, vaikka heille, toisin kuin meille nykyihmisille, tarjottiin tukuttain komeita, konkreettisia näyttöjä Jumalan mahtavuudesta ja vielä merkittiin kaikki ihmeet muistiin?

Olen miettinyt asiaa ja tullut päätelmään, että VT paisuttelee monia kuvaamiaan tapahtumia aivan mahdottomasti. Ilmeisesti "ihmeet" olivat suht tavallisia luonnonilmiöitä, jotka vain sattuivat tulkinnan kannalta sopiviin aikoihin. Jotkin voivat olla kokonaan keksittyjäkin.

Tai sitten israelilaiset tosiaan olivat historian tyhmin kansa, joka ei uskonut edes sitä minkä edessään näki.

Äänestä

sinä nyt Raamattua lakikirjaksi?

Äänestä
  • Raamattu ei sellaisenaan kelpaa lakikirjaksi, mutta Raamatun eettiset ja moraaliset periaatteet kelpaavat minkä tahansa valtion lainsäädännön ja oikeuskaytännön perusteeksi. Katso vaikka Viisauden Kirjan 6 luku.

    Äänestä

  • Leo.salmela kirjoitti:

    Raamattu ei sellaisenaan kelpaa lakikirjaksi, mutta Raamatun eettiset ja moraaliset periaatteet kelpaavat minkä tahansa valtion lainsäädännön ja oikeuskaytännön perusteeksi. Katso vaikka Viisauden Kirjan 6 luku.

    se on hyvä,sillä noista "pyhienkirjojen"laieistahan meillä on muutamia esimerkkejä.
    Saudi-Arabia ja Talebaanit mm.Meillä kait ei lait niinkään ole ongelma,vaan niiden noudattaminen?
    Siinäkään ei aina uskonto auta,kuten saatiin huomata ns "Dalttonin veljesten"lestaadio perheessä,jossa isä ryyppäsi perheen rahat ja pojat lähti parantelemaan taloudellista tilaansa varkauksilla.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Leo Salmela kirjoitti:

Ensinnäkin. Jokainen kansakunta, valtio tai mikä muu yhteisö tarvitsee omat yhteispelin pelisääntönsä, joiden perustukselle yhteisön koossapysyminen ja menestys perustuvat. Nämä yhteispelin pelisäännöt toimivat niin eläin yhteisöissä, joissa johtajat pitävät joskus hyvinkin kovaa kuria palauttaakseen niskuroivat ojennukseen, kuin myös ihmisyhteisöissä, jotka tarvitsevat omat lakinsa ja ne tahot, jotka valvovat lakien noudattamista ja kurittavat kurittomia. Näin on ollut meillä Suomessa aina kylänvanhimpien käräkivioikeudenkäyneistä alkaen; ja ilman näitä yhteisiä säädöksiä ja kuripitoa yksikään yhteisö ei pitkään menesty. Niin tuhoutuu kuin tohtori John B. Calhoun'in rottayhteisöt.

Nyt jos luemme Raamattua, vaikkapa Mooseksen kirjoja, niin nämä ovat olleet silloisen Islaelin voimasaolevaa lainsäädäntöä, jonka varassa koko yhteiskunta on pysynyt koossa tai tuhoutunut silloin kun laki ja oikeus on hylätty ja lähdetty anarkian, lahjonnan ja kurittomuuden tielle. Ja samoja oikeusperiaatteita ovat noudattaneet myös profeetat, jotka ennen kaikkea ovat ojentaneet harhautuneita kuninkaita, tuomareita ja koko oikeuslaitosta. Esim. Jesaja 1 luku Israelin päämiesten niskuroinnista, varkaiden toveruudesta ja lahjusten ottamisesta:

21. Voi, kuinka onkaan portoksi tullut uskollinen kaupunki! Se oli täynnä oikeutta, siellä asui vanhurskaus, mutta nyt murhamiehet.
22. Sinun hopeasi on kuonaksi käynyt, jaloviinisi vedellä laimennettu.
23. Sinun päämiehesi ovat niskureita ja varkaiden tovereita; kaikki he lahjuksia rakastavat ja palkkoja tavoittelevat; eivät he hanki orvolle oikeutta, lesken asia ei pääse heidän eteensä.

Ja voi kuinka lähellä ja ajankohtaisia nämä tuhansia vuosia sitten julistetut profeetan sanat ovat myös meidän yhteiskunnassamme. Niin valtiollisella kuin kunnallisellakin tasolla.


Siinä vaiheessa kun Ruotsi-Suomen yhteiskunnalliset olot alkoivat vakiintua ja tarvittiin lainsäädäntöä yhteiskuntajärjestyksen perustaksi, näyttelivät nämä Mooseksen lain säädökset keskeistä sijaa. Niinpä 1700 luvulla laadittu Rikoslaki oli paikoin suoraa toisintoa Mooseksen laista. Samoin Suomen Laki I.n alkulehdillä olevat silloiset tuomarinohjeet noudattavat niitä eettisiä ja oikeudellisia periaatteita, joita Raamattu on tuhansia vuosia julistanut ja nämä eettiset ja moraaliset ohjeet kelpaavat minkä tahansa valtion ja oikeusjärjestelmän eettisiksi ohjeiksi.

Joten. Jos oikein silmin Raamattua luetaan, niin se on kaikkea muuta kuin satukirja.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu