joku ihana ihminen, joka ymmärtää enemmän uskonnoista, voisi selittää minulle erot katolilaisen ja luterilaisen välillä.vielä jos se sama ihana ihminen kertoisi miten selitän luterilaisuuden peruspilarit ja aatteet selkeästi samaiselle katolilaiselle?
lyhyesti katolilaiselle
salla
25
1154
Vastaukset
- katolil...
En tiedä olenko ihana, mutta yritän näin maallikkona selittää jotain.
Ensinnäkin meillä katolilaisilla on seitsemän sakramenttia eli ne ovat kaste, vahvistus, papiksi vihkiminen, avioliitto, eukaristia, parannus (=rippi) ja sairaiden voitelu.
Luterilaisella puolella on muistamani mukaan kaksi sakramenttia eli kaste ja ehtoollinen (menikö oikein?).
Toiseksi: Meillä Kristus tulee eukaristiassa todellisesti läsnäolevaksi leivän ja viinin muodossa.
Luterilaisella puolella ehtoolliskäsitys on erilainen.
Kirjoittelen lisää kun tulee mieleen ...
Toivottavasti joku teologi vastaa Sinulle, jos haluat syvempää tietoa asiasta tai kysy sitten joltain papilta.
Hyvää päivän jatkoa - sfsfsf
Yhteistä kolme uskontunnustusta.
Yhteistä rippi. Mut kummassakaan kirkossa ihmiset ei hirveästi tätä enää käytä, vaan menevät ehtoolliselle ihan vaan mielessään Jumalalle ripittäytyen. Mut se on käytössä kuitenki molemmissa kirkoissa.
Yhteistä rukouslitannioiden luetteleminen. Lutkut on tästä paljolti luopuneet. Esimerkiksi Lutherin mukaan lasten täytyis aina iltaisin luetella perä jälkeensä ekaksi isämeidänrukous ja siihen heti perään Herran siunaus.
Eroavaisuutta, kun luterilaiset ei hyväksy Paavin valtaa eikä asemaa, eikä kenenkään muunkaan ihmisen paavin aseman kaltaista asemaa.
Eroavaisuutta, kun lutkut ei hyväksy kuvien ihmeitä tekeviä vaikutuksia.
Eroavaisuutta, kun lutkujen ehtoollisella seurakuntalaiset saa nauttia sekä öylätin että viinin. Katolisethan kai saa nauttia vain öylätin ja papit nauttii seurakuntalaisten puolesta viinin?
Erilaisuus messuissa, kun lutkujen messut on kansankielisiä. Katolisten messuissa kai käytetään vielä latinaa?
Eroavaisuutta siinä, miten Neitsyt Marian autuaaksi ja pyhäksi julistaminen käsitetään.
Kaste-käsitykset on kai aika samankaltaisia?
Oli vielä mielessä muutakin, mut unohtui... Kirjotin aamulla, mut tämä palvelin ei toiminut...
Ai niin ne pyhimykset. ne on yhteneväisyyttä, kun molemmissa kirkoissa on pyhimykseksi julistettuja? Mut luterilaisilla pyhimykseksi julistetuilla on erilainen merkitys kuin katolisilla.- katolil...
Rippi ei ole sakramentti luterilaisessa kirkossa, katolisessa kirkossa se sen sijaan on.
Mistä muuten tiedät missä määrin katolilaiset käyvät ripillä. Minulla on toisenlainen käsitys katolilaisena ko. asiasta kuin sinulla.
Katolisessa kirkossa ehtoollisella seurakuntalaiset joko nauttivat tai eivät nauti viinin, eivät papit sitä seurakuntalaisten puolesta tee.
Joskus ammoisina aikoina kai on ollut niin kuin kerroit.
Katolisissa messuissa käytetään sekä latinaa sekä että myös kansankieltä. Jotkut messut ovat pelkästään "kansankielisiä".
Tervetuloa tutustumaan. - katolil...
katolil... kirjoitti:
Rippi ei ole sakramentti luterilaisessa kirkossa, katolisessa kirkossa se sen sijaan on.
Mistä muuten tiedät missä määrin katolilaiset käyvät ripillä. Minulla on toisenlainen käsitys katolilaisena ko. asiasta kuin sinulla.
Katolisessa kirkossa ehtoollisella seurakuntalaiset joko nauttivat tai eivät nauti viinin, eivät papit sitä seurakuntalaisten puolesta tee.
Joskus ammoisina aikoina kai on ollut niin kuin kerroit.
Katolisissa messuissa käytetään sekä latinaa sekä että myös kansankieltä. Jotkut messut ovat pelkästään "kansankielisiä".
Tervetuloa tutustumaan.Nettisivuiltakin saat ehkä myös vastauksia kysymykseesi
www.evl.fi ja
www.catholic.fi (usko -kohta) - sfsfsf
katolil... kirjoitti:
Rippi ei ole sakramentti luterilaisessa kirkossa, katolisessa kirkossa se sen sijaan on.
Mistä muuten tiedät missä määrin katolilaiset käyvät ripillä. Minulla on toisenlainen käsitys katolilaisena ko. asiasta kuin sinulla.
Katolisessa kirkossa ehtoollisella seurakuntalaiset joko nauttivat tai eivät nauti viinin, eivät papit sitä seurakuntalaisten puolesta tee.
Joskus ammoisina aikoina kai on ollut niin kuin kerroit.
Katolisissa messuissa käytetään sekä latinaa sekä että myös kansankieltä. Jotkut messut ovat pelkästään "kansankielisiä".
Tervetuloa tutustumaan.Anteeksi, kun en huomannut mainita että rippi ei ole sakramentti. Ksto kun mulle on ihan sama että miksi sitä opillisesti kutsutaan.
Anteeksi että totesin vaan, et meillä molemissa kirkoissa on käytössä rippi.
En mä tiedä missä määrin katoliset ja luterilaiset käy ripillä. Ei ole kiinnostanu mitkään tutkimukset siitä asiasta. Ei se niin kiinnostavaa ole.
Ehkä mulle vaan on tullut väärä käsitys kun luulen et ihmiset käy nykyään harvemmin ripillä. Todennäköisesti kaikki katoliset ja luterilaiset harrastaa sitä useasti. Ei mulla ole tietoa. Aika usea lutsku ei edes kirkossa käy kovin useasti, joten ei ne juuri rippiä harrasta :(
katoliset ehkä käy jatkuvasti messuissa. En o lukenut tilastoja eikä kauhesti kiinnosta.
En ole teologi, eikä se kiinnosta.
Kiva kuulla et sitä saa itsekin juoda sen viinin. Kun kävin Turussa katolisessa messussa niin ihmettelin sitä katolisen ystävälleni, et miksi ihmiset ei saa juoda sitä viiniä, ku papit joi sen niiden puolesta. Se oli todennäkösesti joku poikkeus. En hoksannut sitä tarkistaa. Mut ei se mua edes kiinnosta.
Joo, tosiaan katolisissa messuissa käytetään latinaa. Se oli mielenkiintoista ja teki siitä vähän eksoottisemman jutun. Toisaalta sitä mietti, et eikö seurakuntalaisia harmita, ku ne ei tajua mitä ne papit messuaa. Mut ei se haitannut niitä , kun ne sanoi osaavansa ulkoa suomeksi sen, mitä papit puhuu latinaksi.
Anteeksi, Katolinen, ku vastasin tähän kysymykseen, enkä tajunnu, et tähän ei saanu vastata kuin ne jotka osaa vastata opillisesti.
Poistun keskustelustanne. - katolil...
sfsfsf kirjoitti:
Anteeksi, kun en huomannut mainita että rippi ei ole sakramentti. Ksto kun mulle on ihan sama että miksi sitä opillisesti kutsutaan.
Anteeksi että totesin vaan, et meillä molemissa kirkoissa on käytössä rippi.
En mä tiedä missä määrin katoliset ja luterilaiset käy ripillä. Ei ole kiinnostanu mitkään tutkimukset siitä asiasta. Ei se niin kiinnostavaa ole.
Ehkä mulle vaan on tullut väärä käsitys kun luulen et ihmiset käy nykyään harvemmin ripillä. Todennäköisesti kaikki katoliset ja luterilaiset harrastaa sitä useasti. Ei mulla ole tietoa. Aika usea lutsku ei edes kirkossa käy kovin useasti, joten ei ne juuri rippiä harrasta :(
katoliset ehkä käy jatkuvasti messuissa. En o lukenut tilastoja eikä kauhesti kiinnosta.
En ole teologi, eikä se kiinnosta.
Kiva kuulla et sitä saa itsekin juoda sen viinin. Kun kävin Turussa katolisessa messussa niin ihmettelin sitä katolisen ystävälleni, et miksi ihmiset ei saa juoda sitä viiniä, ku papit joi sen niiden puolesta. Se oli todennäkösesti joku poikkeus. En hoksannut sitä tarkistaa. Mut ei se mua edes kiinnosta.
Joo, tosiaan katolisissa messuissa käytetään latinaa. Se oli mielenkiintoista ja teki siitä vähän eksoottisemman jutun. Toisaalta sitä mietti, et eikö seurakuntalaisia harmita, ku ne ei tajua mitä ne papit messuaa. Mut ei se haitannut niitä , kun ne sanoi osaavansa ulkoa suomeksi sen, mitä papit puhuu latinaksi.
Anteeksi, Katolinen, ku vastasin tähän kysymykseen, enkä tajunnu, et tähän ei saanu vastata kuin ne jotka osaa vastata opillisesti.
Poistun keskustelustanne.Hei hei älä nyt hyvä ystävä suutu. Eipä minulla ollut Sinua tarkoitus loukata.
Hymyä huuleen ja menoksi - Marie
sfsfsf kirjoitti:
Anteeksi, kun en huomannut mainita että rippi ei ole sakramentti. Ksto kun mulle on ihan sama että miksi sitä opillisesti kutsutaan.
Anteeksi että totesin vaan, et meillä molemissa kirkoissa on käytössä rippi.
En mä tiedä missä määrin katoliset ja luterilaiset käy ripillä. Ei ole kiinnostanu mitkään tutkimukset siitä asiasta. Ei se niin kiinnostavaa ole.
Ehkä mulle vaan on tullut väärä käsitys kun luulen et ihmiset käy nykyään harvemmin ripillä. Todennäköisesti kaikki katoliset ja luterilaiset harrastaa sitä useasti. Ei mulla ole tietoa. Aika usea lutsku ei edes kirkossa käy kovin useasti, joten ei ne juuri rippiä harrasta :(
katoliset ehkä käy jatkuvasti messuissa. En o lukenut tilastoja eikä kauhesti kiinnosta.
En ole teologi, eikä se kiinnosta.
Kiva kuulla et sitä saa itsekin juoda sen viinin. Kun kävin Turussa katolisessa messussa niin ihmettelin sitä katolisen ystävälleni, et miksi ihmiset ei saa juoda sitä viiniä, ku papit joi sen niiden puolesta. Se oli todennäkösesti joku poikkeus. En hoksannut sitä tarkistaa. Mut ei se mua edes kiinnosta.
Joo, tosiaan katolisissa messuissa käytetään latinaa. Se oli mielenkiintoista ja teki siitä vähän eksoottisemman jutun. Toisaalta sitä mietti, et eikö seurakuntalaisia harmita, ku ne ei tajua mitä ne papit messuaa. Mut ei se haitannut niitä , kun ne sanoi osaavansa ulkoa suomeksi sen, mitä papit puhuu latinaksi.
Anteeksi, Katolinen, ku vastasin tähän kysymykseen, enkä tajunnu, et tähän ei saanu vastata kuin ne jotka osaa vastata opillisesti.
Poistun keskustelustanne.Ainakin Helsingissä on tarjolla joskus myös ruotsin-, englannin-, saksan-, ranskan-, espanjan-, puolan- sekä vietnamin kielisiä messuja. Vain pieni osa messusta on latinaksi, usein vain CREDO eli uskontunnustus.
Ehtoollinen jaetaan sekä viinin että leivän muodossa. - Minna
Marie kirjoitti:
Ainakin Helsingissä on tarjolla joskus myös ruotsin-, englannin-, saksan-, ranskan-, espanjan-, puolan- sekä vietnamin kielisiä messuja. Vain pieni osa messusta on latinaksi, usein vain CREDO eli uskontunnustus.
Ehtoollinen jaetaan sekä viinin että leivän muodossa.sekä italian, venäjän ym. -kielisiä messuja.
- sakramentti-sanan käytöstä
katolil... kirjoitti:
Rippi ei ole sakramentti luterilaisessa kirkossa, katolisessa kirkossa se sen sijaan on.
Mistä muuten tiedät missä määrin katolilaiset käyvät ripillä. Minulla on toisenlainen käsitys katolilaisena ko. asiasta kuin sinulla.
Katolisessa kirkossa ehtoollisella seurakuntalaiset joko nauttivat tai eivät nauti viinin, eivät papit sitä seurakuntalaisten puolesta tee.
Joskus ammoisina aikoina kai on ollut niin kuin kerroit.
Katolisissa messuissa käytetään sekä latinaa sekä että myös kansankieltä. Jotkut messut ovat pelkästään "kansankielisiä".
Tervetuloa tutustumaan.Ripistäkin voidaan luterilaisuudessa käyttää sanaa 'sakramentti'.
Lut. tunn.kirjat:
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/puolustus/XIII.html
" Todellisia sakramentteja ovat siis kaste ja Herran ehtoollinen sekä synninpäästö, se kun on parannuksen sakramentti. "
Enemmän kuitenkin käytetään sakramentti sanaa pikemminkin kasteesta ja ehtoollisesta.
- Marie
Katolinen kirkko (oikeammin yksi pyhä katolinen ja apostolinen kirkko) on se kirkko, joka syntyi Jeesuksen Kristuksen ja Hänen pyhien apostoliensa toiminnan tuloksena lähes 2000 vuotta sitten. Pyhä Pietari oli ensimmäinen paavi. Lutherilaisuus syntyi Martin Lutherin aloittaman kapinan seurauksena 1500-luvulla.
Lutherin seuraajia on noin 60 miljoonaa (noin 3% kristityistä) ja katolilaisia 1070 miljoonaa eli 1,07 miljardia. - Turust
Kristinuskomme pyhä kirja Raamattu jakaantuu kahteen osaan: Vanhaan testamenttiin, joka on yhteinen juutalaisten kanssa, sekä Uuteen testamenttiin, joka saatettiin lopulliseen muotoonsa 300-luvulla.
Protestanttiset kirkot korostavat Raamatun merkitystä ainoana ohjenuorana, kun taas roomalaiskatolinen kirkko pitää Raamattua ja kirkon TRADITIOA samanarvoisina.
Kristinusko on monoteistinen uskonto eli olennaista on usko yhteen Jumalaan. Jumaluudessa on kolme persoonaa: Isä, joka on luonut taivaan ja maan, Poika, joka on kuolemallaan tullut ihmiskunnan pelastajaksi ja Pyhä Henki, joka synnyttää uskon. Jumala on ilmoittanut itsensä ja näin ihmisellä on tietoa Jumalasta.
Raamattu todistaa ja Kristus edustaa tätä erityistä ilmoitusta. Jeesuksella on kristinuskossa keskeinen merkitys, sillä syntien anteeksisaamisen ja pelastumisen edellytyksenä pidetään uskoa Jeesuksen Kristuksen sovitustyöhön.
Kristinuskon pyhät toimitukset eli sakramentit, jotka liittyvät ihmisen elämänkaaren käännekohtiin, eroavat kirkkokunnittain. Ortodokseilla ja katolilaisilla on seitsemän SAKRAMENTTIA, kun taas luterilaiset katsovat sakramentteja olevan vain kaksi joiden he katsovat perustuvan Raamattuun.
Katoliset ja ortodoksit tähdentävät Pyhän Hengen toimivan sakramenttien kautta.
Useille kristillisille kirkoille YHTEISET sakramentit ovat kaste ja ehtoollinen. Kaste oli alkujaan puhdistusriitti, jota parantaja ja saarnaaja Johannes Kastaja käytti toiminnassaan ja jonka kristityt omaksuivat uskonnolliseen tapaperinteeseensä.
Kristinuskon mukaan ihminen pääsee kasteessa osalliseksi Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Joillakin kristillisillä yhteisöillä, esimerkiksi baptisteilla ja helluntaiherätyksellä, on käytössä aikuiskaste, kun taas katolinen, ortodoksinen ja luterilainen kirkko korostavat lapsikasteen merkitystä. Kirkoissa, joissa on käytössä LAPSIKASTE, on yleensä myös kastetta vahvistava toimitus, konfirmaatio.
Aikuiskastetta kannattavat kirkot pitävät kastetta merkkinä vakaumuksellisesta kristillisyydestä ja liittymisestä yhteisöön.
Ehtoollista vietetään Jeesuksen ja hänen oppilaidensa ennen Jeesuksen ristiinnaulitsemista tapahtuneen viimeisen yhteisen aterian muistoksi. Ehtoollisella leipä ja viini edustavat Kristuksen ruumista ja verta.
Katolisen kirkon opin mukaan ehtoollisaineet TODELLA MUUTTUVAT Kristuksen ruumiiksi ja vereksi, kun taas protestanttisten kirkkojen mukaan muuntumista ei tapahdu, vaan leipä ja viini ovat vertauskuvia.
Osa kristillisistä kirkoista pitää öljyllä voitelemista, mirhavoitelua (mm. ortodoksit) ja avioliittoon vihkimistä sakramentteina(kaikki katoliset). Kristinusko korostaa yksiavioisuutta ja aviouskollisuutta. Avioero on perinteisesti ollut kielletty, mutta protestanttisen kirkon kanta on eron suhteen lieventynyt.
Kun avioliittoon vihkimistä pidetään sakramenttina, (kaikki katoliset) niin eronneita ei voida vihkiä uudestaan kirkossa. Vainajan siunaustilaisuus ei ole sakramentti missään kirkossa, mutta hautauksella on kristillisenä toimituksena vankka asema.
Hautajaisissa rukoillaan kuolleen puolesta ja lohdutetaan omaisia. Yksityiseen uskonnon harjoitukseen kuuluu rukous. Katolilaisuudessa tähän liittyy traditioon perustuva kiirastuli oppi, joka ei kuulu ev.lut. kirkkoon.
Suurin osa kristillisistä kirkoista viettää sunnuntaita pyhäpäivänä, vaikkakin jotkut kristityt, kuten adventistit, viettävät pyhäpäivää lauantaina. Alkuseurakunnassa vietettiin juhlapyhiä hyvin vähän ja kristityt jopa arvostelivat juutalaisia ja pakanoita juhlien viettämisestä.
Kristinuskon tullessa kolmannella vuosisadalla Rooman valtionuskonnoksi, juhlapyhät lisääntyivät osaksi siksi, että aikaisemmille Rooman pakanallisille juhlille täytyi saada kristilliset vastineet
Kristinuskon vuotta rytmittää kirkkovuosi. Tärkein vuotuinen juhla on Kristuksen kärsimyksen ja ylösnousemuksen muistoksi vietettävä pääsiäinen, jota edeltää 40 päivän mittainen paastokausi.
Helatorstaita vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen Kristuksen taivaaseen astumisen muistoksi. Helluntai, viisikymmentä päivää pääsiäisestä, on Pyhän Hengen saamisen ja seurakunnan syntymisen juhla. Kristuksen syntymän muistoksi vietetään joulua.
Lisäksi pyhimysten juhlapäivät ovat tärkeitä katolilaisille. Ev.lut. Kirkko ei julista eikä erikseen palvo pyhimyksiä.
Kristillisen kirkon kolme pääsuuntausta: katolinen kirkko, ortodoksikirkko ja protestanttiset kirkot
Roomalaiskatolinen eli katolinen kirkko on suurin kristillinen kirkkokunta. Siihen kuuluu yli miljardi ihmistä eli lähes 20 prosenttia kaikista maailman asukkaista. Euroopassa katolilaisia on lähes 300 miljoonaa. Perinteisesti katolisen kirkon ydinaluetta ovat Etelä- ja Keski-Eurooppa.
Siirtolaisuuden myötä se on levinnyt myös Yhdysvaltoihin sekä Espanjan ja Portugalin entisiin siirtomaihin Latinalaiseen Amerikkaan. Lisäksi katolisuutta on Afrikassa, Australiassa ja Aasiassa, jossa Filippiinit on katolinen maa.
Suomessa katolilaisia on verrattain vähän eli noin 10000, vaikka määrä on viime vuosina kasvanut maahanmuuttajien myötä. Valtaosa Suomen katolisen kirkon jäsenistä on kuitenkin suomalaisia.
Olisiko tässä vähän alkua. Pääkohtia olen korostanut ISOILLA kirjaimilla.- Bruno
... saisiko vielä tietää että mitä niistä pitäisi siten ajatella?
Jostakin hyvin arvokkaasta on varmaankin kysymys kun ovat herättäneet vuosisatojen aikana valtavia intohimoja, ja taitavat tehdä sitä vieläkin... - sakra
Mikä on sakramentti? Tiedän, mitä ne ovat (kiitos sinulle). Mutta mitä se sana ja sen sanan sisältö/merkitys oikein tarkoittaa? Mistä tuollainen, että jotakin toimintaa aletaan kutsua sanalla sankramentti sai alkunsa? Kuka keksi sen opin ja milloin?
- Turust
Bruno kirjoitti:
... saisiko vielä tietää että mitä niistä pitäisi siten ajatella?
Jostakin hyvin arvokkaasta on varmaankin kysymys kun ovat herättäneet vuosisatojen aikana valtavia intohimoja, ja taitavat tehdä sitä vieläkin...että olemme kaikki saman ulkoisen yhteisen kristillisen seurakunnan jäseniä, riippumatta siitä mihin sisäiseen seurakuntaan SATUMME kuulumaan. Valinta on alunperin harvoin täysin tietoinen. Usein se riippuu mm. kasvuympäristöstämme. Me voimme nimittää sitä johdatukseksi. Pienintäkään tuomiovaltaa se ei kuitenkaan meille anna.
Kärjistykset joita näillä palstoillakin esiintyy ovat tarpeettomia, jolloin unohdamme UT:n tärkeimmän eli rakkauden. Tuomitsemisesta samasta kirjasta löytyy hyvät, selkeät ja kaikin tavoin käyttökelpoiset ohjeet.
Vain oppineet teologit kykenevät kiihkottomasti vertaamaan kirkkojen käsityksiä kiihkottomasti keskenään. Varmaan itsekin olen tuossa edellisessäkin puheenvuorossani vetänyt kotiinpäin, vaikken sitä itse huomaa. - Turust
sakra kirjoitti:
Mikä on sakramentti? Tiedän, mitä ne ovat (kiitos sinulle). Mutta mitä se sana ja sen sanan sisältö/merkitys oikein tarkoittaa? Mistä tuollainen, että jotakin toimintaa aletaan kutsua sanalla sankramentti sai alkunsa? Kuka keksi sen opin ja milloin?
Sakramentti on kristillisten kirkkojen käyttämä nimitys pyhistä toimituksista, joiden uskotaan välittävän Jumalan armoa Eri kirkkojen sakramenttikäsitykset poikkeavat toisistaan. Suomen kielessä on sakramenteista käytetty myös nimityksiä "armonväline" ja "armonvälikappale".
Käsite sakramentti ei sellaisenaan esiinny Raamatussa, vaan se tulee kreikankielisestä sanasta mysteerion, mysteeri, salaisuus. Varsinkin kirkkoisä Tertullianus kääntää kreikasta sanan mysteerion säännöllisesti latinalaisella sanalla sacramentum.
Mysteerion tarkoittaa raamatullisessa kielenkäytössä Jumalan eskatologista pelastustoimintaa Kristuksessa. On merkille pantavaa, että apostoli Paavalin opetuksen mukaan apostolisen viran olemukseen nimenomaan kuuluu toimia kirkossa.
Lutherus aikanaan sai käsiinsä jo ennen ryhtymistään munkiksi tuolloin 1500 luvulla varsin harvinaisen kirjan johon yksiin kansiin oli koottu koko Raamattu suunnilleen siinä muodossa kuin sen nykyisinkin tunnemme. Luonnollisesti latinan kielisenä.
Tavallisesti papeillakaan ei läheskään kaikilla ollut koko Raamattua käytössään vaan parhaimmillaankin vain sen yksittäisiä lukuja. Raamatun sisältö toki oli lyöty lukkoon jo neljännellä vuosisadalla.
Tuolloin katolisen kirkon traditiossa tunnettiin seitsemän sakramenttia. Aluksi Lutherus totesi katolisen kirkon perinteen näiltä osin olevan kokonaan virheellinen ja hän halusikin poistaa aluksi sakramentit kokonaan.
Myöhemmin hän kuitenkin löysi Raamatusta perusteet kahdelle sakramentille jotka ovat kasteen ja ehtoollisen sakramentti. Nämä sakramentit ovat edelleen luterilaisen kirkon käytössä ja niiden katsotaan olevan Jeesuksen asettamia.
Ortodoksi kirkko ei määrittele tarkasti sakramenttien määrää. Tavallisemmin he käyttävät katolisen kirkon tapaan seitsemää sakramenttia.
Katolinen kirkko sen sijaan määrittelee sakramentteja olevan täsmälleen seitsemän, joista yhdelle ihmiselle voidaan soveltaa enintään kuutta. Johtuen siitä, että katolisuudessa pappeus perustuu sakramenttiin. Pappeja taas ei voida vihkiä avioliittoon, joka sekin perustuu sakramenttiin. Papit taas sitoutuvat selibaattiin.
Tietävät täydentäköön. Katoliset sakramentit löydät Googlella. En tainut vastata kysymykseesi?
Tervessi Turust! - sakra
Turust kirjoitti:
Sakramentti on kristillisten kirkkojen käyttämä nimitys pyhistä toimituksista, joiden uskotaan välittävän Jumalan armoa Eri kirkkojen sakramenttikäsitykset poikkeavat toisistaan. Suomen kielessä on sakramenteista käytetty myös nimityksiä "armonväline" ja "armonvälikappale".
Käsite sakramentti ei sellaisenaan esiinny Raamatussa, vaan se tulee kreikankielisestä sanasta mysteerion, mysteeri, salaisuus. Varsinkin kirkkoisä Tertullianus kääntää kreikasta sanan mysteerion säännöllisesti latinalaisella sanalla sacramentum.
Mysteerion tarkoittaa raamatullisessa kielenkäytössä Jumalan eskatologista pelastustoimintaa Kristuksessa. On merkille pantavaa, että apostoli Paavalin opetuksen mukaan apostolisen viran olemukseen nimenomaan kuuluu toimia kirkossa.
Lutherus aikanaan sai käsiinsä jo ennen ryhtymistään munkiksi tuolloin 1500 luvulla varsin harvinaisen kirjan johon yksiin kansiin oli koottu koko Raamattu suunnilleen siinä muodossa kuin sen nykyisinkin tunnemme. Luonnollisesti latinan kielisenä.
Tavallisesti papeillakaan ei läheskään kaikilla ollut koko Raamattua käytössään vaan parhaimmillaankin vain sen yksittäisiä lukuja. Raamatun sisältö toki oli lyöty lukkoon jo neljännellä vuosisadalla.
Tuolloin katolisen kirkon traditiossa tunnettiin seitsemän sakramenttia. Aluksi Lutherus totesi katolisen kirkon perinteen näiltä osin olevan kokonaan virheellinen ja hän halusikin poistaa aluksi sakramentit kokonaan.
Myöhemmin hän kuitenkin löysi Raamatusta perusteet kahdelle sakramentille jotka ovat kasteen ja ehtoollisen sakramentti. Nämä sakramentit ovat edelleen luterilaisen kirkon käytössä ja niiden katsotaan olevan Jeesuksen asettamia.
Ortodoksi kirkko ei määrittele tarkasti sakramenttien määrää. Tavallisemmin he käyttävät katolisen kirkon tapaan seitsemää sakramenttia.
Katolinen kirkko sen sijaan määrittelee sakramentteja olevan täsmälleen seitsemän, joista yhdelle ihmiselle voidaan soveltaa enintään kuutta. Johtuen siitä, että katolisuudessa pappeus perustuu sakramenttiin. Pappeja taas ei voida vihkiä avioliittoon, joka sekin perustuu sakramenttiin. Papit taas sitoutuvat selibaattiin.
Tietävät täydentäköön. Katoliset sakramentit löydät Googlella. En tainut vastata kysymykseesi?
Tervessi Turust!Vastasit kyllä. Kiitos.
Sakramentti
-käsite ja oppi keksittiin ilmeisesti joskus 200-300 -luvulla?
-sanana se johdetaan kreikankielestä: mysteerion, mysteeri,salaisuus
-uskonnoissa kyseiselle sanalle on keksitty oma määritelmä, joka ei ole alkuperäinen määritelmä: Jumalan eskatologinen pelastustoiminta Kristuksessa
-koska kyseessä on ihmisten keksimä ja käyttöön ottama määritelmä ja oppi, eri kirkoilla on sille erilaisia sisällöllisiä määritelmiä
Sakramentit ovat siis riittejä, joilla ihmiset uskovat Jumalan välittävän armoaan. Ne ovat ihmisten rituaalisia toimintatapoja, joiden alkuperä on juutalaisuudessa (kaste ja muut sakramentit) ja yhdeltä osin Jeesuksen yhdessä teossa, eli yhteisessä illallisen vietossa (ehtoollisessa). - sakramenteista
sakra kirjoitti:
Mikä on sakramentti? Tiedän, mitä ne ovat (kiitos sinulle). Mutta mitä se sana ja sen sanan sisältö/merkitys oikein tarkoittaa? Mistä tuollainen, että jotakin toimintaa aletaan kutsua sanalla sankramentti sai alkunsa? Kuka keksi sen opin ja milloin?
Sakramenttien luku ja käyttö
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/puolustus/XIII.html
Esimerkiksi
" Kolmannessatoista uskonkohdassa vastustajamme hyväksyvät sen, mitä me lausumme sakramenteista: ne eivät ole ainoastaan ihmisten kesken käytössä olevia tunnustautumisen merkkejä, niin kuin jotkut kuvittelevat, vaan pääasiassa merkkejä ja todisteita Jumalan meihin kohdistuvasta tahdosta, merkkejä, joita käyttäen Jumala taivuttaa sydämiä uskomaan. "
Iso katekismus, kaste-selityksen alusta:
" ... on vielä puhuttava kahdesta sakramentistamme, jotka Kristus on asettanut ja joiden sisältö on myös opetettava ainakin lyhyesti ja helppotajuisesti kaikille kristityille, koska ilman niitä kukaan ei voi olla kristitty. "
Kaste ja ehtoollinen
Vähä katekismus:
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/vähäkatekismus.html
"Mitä on kaste? Vastaus:
Kaste ei ole pelkkää vettä, vaan Jumalan käskyyn sisältyvä ja Jumalan sanaan yhdistetty vesi."
" Mitä kaste antaa ja hyödyttää? Vastaus:
Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat. "
' Miten vedellä voi olla näin suuri vaikutus? Vastaus:
Ei sitä vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja "uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä", niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: "Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma." '
" Mikä on alttarin sakramentti?
Vastaus:
Se on leipään ja viiniin sisältyvä Herramme Jeesuksen Kristuksen todellinen ruumis ja veri. Hän on sen itse asettanut meidän, kristittyjen, syötäväksi ja juotavaksi. " - Bruno
Turust kirjoitti:
että olemme kaikki saman ulkoisen yhteisen kristillisen seurakunnan jäseniä, riippumatta siitä mihin sisäiseen seurakuntaan SATUMME kuulumaan. Valinta on alunperin harvoin täysin tietoinen. Usein se riippuu mm. kasvuympäristöstämme. Me voimme nimittää sitä johdatukseksi. Pienintäkään tuomiovaltaa se ei kuitenkaan meille anna.
Kärjistykset joita näillä palstoillakin esiintyy ovat tarpeettomia, jolloin unohdamme UT:n tärkeimmän eli rakkauden. Tuomitsemisesta samasta kirjasta löytyy hyvät, selkeät ja kaikin tavoin käyttökelpoiset ohjeet.
Vain oppineet teologit kykenevät kiihkottomasti vertaamaan kirkkojen käsityksiä kiihkottomasti keskenään. Varmaan itsekin olen tuossa edellisessäkin puheenvuorossani vetänyt kotiinpäin, vaikken sitä itse huomaa....asiallisuudesta.
Minua, uskonnotonta ihmistä, nämä kirkkokuntaerot ovat aina hämmästyttäneet- lähes yhtä paljon kuin uskonnollinen maailmankuva ylipäätään. Pahimmillaan nämä kiistathan ovat saaneet aikaan pöyristyttäviä vainoja.
Sanot, että on sattumaa mihin seurakuntaan tullaan jäseneksi. Näin varmaankin on, mutta olisiko samaa logiikkaa noudattaen sattumaa myös mikä uskonto omaksutaan, siis etupäässä ympäristön vaikutusta sekin? - ahh
Turust kirjoitti:
Sakramentti on kristillisten kirkkojen käyttämä nimitys pyhistä toimituksista, joiden uskotaan välittävän Jumalan armoa Eri kirkkojen sakramenttikäsitykset poikkeavat toisistaan. Suomen kielessä on sakramenteista käytetty myös nimityksiä "armonväline" ja "armonvälikappale".
Käsite sakramentti ei sellaisenaan esiinny Raamatussa, vaan se tulee kreikankielisestä sanasta mysteerion, mysteeri, salaisuus. Varsinkin kirkkoisä Tertullianus kääntää kreikasta sanan mysteerion säännöllisesti latinalaisella sanalla sacramentum.
Mysteerion tarkoittaa raamatullisessa kielenkäytössä Jumalan eskatologista pelastustoimintaa Kristuksessa. On merkille pantavaa, että apostoli Paavalin opetuksen mukaan apostolisen viran olemukseen nimenomaan kuuluu toimia kirkossa.
Lutherus aikanaan sai käsiinsä jo ennen ryhtymistään munkiksi tuolloin 1500 luvulla varsin harvinaisen kirjan johon yksiin kansiin oli koottu koko Raamattu suunnilleen siinä muodossa kuin sen nykyisinkin tunnemme. Luonnollisesti latinan kielisenä.
Tavallisesti papeillakaan ei läheskään kaikilla ollut koko Raamattua käytössään vaan parhaimmillaankin vain sen yksittäisiä lukuja. Raamatun sisältö toki oli lyöty lukkoon jo neljännellä vuosisadalla.
Tuolloin katolisen kirkon traditiossa tunnettiin seitsemän sakramenttia. Aluksi Lutherus totesi katolisen kirkon perinteen näiltä osin olevan kokonaan virheellinen ja hän halusikin poistaa aluksi sakramentit kokonaan.
Myöhemmin hän kuitenkin löysi Raamatusta perusteet kahdelle sakramentille jotka ovat kasteen ja ehtoollisen sakramentti. Nämä sakramentit ovat edelleen luterilaisen kirkon käytössä ja niiden katsotaan olevan Jeesuksen asettamia.
Ortodoksi kirkko ei määrittele tarkasti sakramenttien määrää. Tavallisemmin he käyttävät katolisen kirkon tapaan seitsemää sakramenttia.
Katolinen kirkko sen sijaan määrittelee sakramentteja olevan täsmälleen seitsemän, joista yhdelle ihmiselle voidaan soveltaa enintään kuutta. Johtuen siitä, että katolisuudessa pappeus perustuu sakramenttiin. Pappeja taas ei voida vihkiä avioliittoon, joka sekin perustuu sakramenttiin. Papit taas sitoutuvat selibaattiin.
Tietävät täydentäköön. Katoliset sakramentit löydät Googlella. En tainut vastata kysymykseesi?
Tervessi Turust!"Lutherus aikanaan sai käsiinsä jo ennen ryhtymistään munkiksi tuolloin 1500 luvulla varsin harvinaisen kirjan johon yksiin kansiin oli koottu koko Raamattu suunnilleen siinä muodossa kuin sen nykyisinkin tunnemme."
Tarkoitatko, että Luther jostain syystä sai käsiinsä Raamatun, josta puuttui osa kirjoista?
"Raamatun sisältö toki oli lyöty lukkoon jo neljännellä vuosisadalla."
Näin... ja osan näistä Raamattuun kuuluvista kirjoista Luther päätti poistaa.
"Myöhemmin hän kuitenkin löysi Raamatusta perusteet kahdelle sakramentille jotka ovat kasteen ja ehtoollisen sakramentti."
Aivan... Ensinnäkin Luther hylkäsi osan Raamatusta. Toisekseen hän hylkäsi koko senastisen opetuksen, josta pääsimme nykypäivän tilanteeseen, jossa Raamattua siteeraamalla saadaan täysin päinvastaisia tulkintoja. Voikin ehkä ajatella, että jokainen voi näin ollen olla oma 'Lutherinsa', valita, mitkä kohdat Raamatusta pätevät häneen ja miten niitä tulisi tulkita.
Tässäpä siis yksi ero... - Turust
ahh kirjoitti:
"Lutherus aikanaan sai käsiinsä jo ennen ryhtymistään munkiksi tuolloin 1500 luvulla varsin harvinaisen kirjan johon yksiin kansiin oli koottu koko Raamattu suunnilleen siinä muodossa kuin sen nykyisinkin tunnemme."
Tarkoitatko, että Luther jostain syystä sai käsiinsä Raamatun, josta puuttui osa kirjoista?
"Raamatun sisältö toki oli lyöty lukkoon jo neljännellä vuosisadalla."
Näin... ja osan näistä Raamattuun kuuluvista kirjoista Luther päätti poistaa.
"Myöhemmin hän kuitenkin löysi Raamatusta perusteet kahdelle sakramentille jotka ovat kasteen ja ehtoollisen sakramentti."
Aivan... Ensinnäkin Luther hylkäsi osan Raamatusta. Toisekseen hän hylkäsi koko senastisen opetuksen, josta pääsimme nykypäivän tilanteeseen, jossa Raamattua siteeraamalla saadaan täysin päinvastaisia tulkintoja. Voikin ehkä ajatella, että jokainen voi näin ollen olla oma 'Lutherinsa', valita, mitkä kohdat Raamatusta pätevät häneen ja miten niitä tulisi tulkita.
Tässäpä siis yksi ero...sai käsiinsä (ostamalla) täydellisen tuolloin, ennen painotekniikkaa harvinaisen, täydellisen Raamatun kappaleen, jollaista hän ei ennen ollut nähnyt. Luonnollisesti hän luki tuota kirjaa juuri sellaisena kun hän sen käsiinsä oli saanut.
Pitkäaikaisissa tutkimuksissaan hän totesi kirkon tradition poikkeavan Raamatun kirjoituksista. Jo luostarissa olo aikanaan niiltä osin kuin hän havaitsi poikkeamat hän keskusteli oppineiden kanssa, päätyen lopulta jättämään luostarin.
Lopulta valmistuttuaan teologian tohtoriksi ja saatuaan yliopistoprofessuurin hän ehdotti traditiota koskevia (mm. anekauppa) muutoksia suoraan paaville.
Meidän on nyt muistettava Lutherin lähtiessä munkiksi hän oli, paitsi katolilainen, myös maisteri biologiassa. Lisäksi hän oli aloittanut opintonsa juridiikassa ja häntä pidetiin etevänä juristina.
Ruvetessaan munkiksi hän luonnollisesti oli kokenut voimakkaan hengellisen heräämisen.
Vasta paljon myöhemmin hän päätyi ehdottaman muutoksia itse Raamattuun. Taas täytyy muistaa hänen tutkineen kreikan ja hepreankielisiä aineistoja.
Vasta näiden tutkimustensa jälkeen hän tuli tulokseen, jossa epäili ilmestyskirjan olevan kuulumaton Raamattuun. Jaakopin? kirjan hän jätti pois saksankielisetä käännöksestään. Apokryfiset kirjat hän merkitsi liitteiksi.
Taas meidän täytyy muistaa ettei Luther suinkaan ollut ensimmäinen joka epäili esimerkiksi ilmestyskirjan kuululumista Raamattuun.
Saman asian kanssa kolmannen ja neljännen vuosisadan konsiileissa oli pähkäilty runsaasti ja monet muutkin historian teologit ovat epäilleet ilmestyskirjan kuulumista Raamattuun. Varsin yksimielisiä ollaan siitä, että ilmestyskirja on kirjoitettu huomattavasti myöhemmin kuin varsinaiset evankeliumit.
Muistettakoon Lutherin varsin pitkä yhteistyö Erasmus Rotterdamilaisen kanssa, vaikkakin heidän tiensä lopulta erosivatkin, se ei voi olla merkityksetön.
Apokryfisistä kirjoista Luther totesi myöhemmin, että ne ovat hyvä lukea.
Kuten kaikki tiedämme luemme tänään kaikki samansisältöistä Raamattua. Apokryfiset kirjat ovat osittain valmiit uudelleen käännettynä. Katolinen kirkko on antanut hyväksyvän lausuntonsa ja ortodoksinen kirkko on osallistunut niiden kääntämiseen SUOMEKSI.
Kirjoitin taas, vaikka ei ehkä pitäisi muistinvaraisesti ilman lähteitä tuon kirjoituksen. Toki sitä saa korjata. Samoin mielelläni keskustelen myös Lutherin pimeistä puolista joita ei tässä nyt ole otettu esiin.
Ihmisten pimeitä puoliahan me erityisesti rakastamme. Tämän olen huomannut erityisesti itsessäni.
Tervessi kumminki Turust, äläkä sääkä ahh ol mul kovin kiukkune. Em mää mittä paha tarkot.
Mää ole vaa tavaline syntine.
- Juuso
Katolilaisuus on autoritääristä ja luterilaisuus individualistista. Ero näkyy ihmisten käyttäytymisena. Esim tämän herra Rocco Puglionen tapauksessa.
- berealainen
Luterilaisuuden keskeiset peruskäsitykset voidaan tiivistää kolmeen "solaan":
1. Sola gratia = yksin armosta!
2. Sola fide = yksin uskon kautta!
3. Sola Scriptura = Yksin Raamattu!
Kaikki kulminoituu tavallaan luterilaiseen vanhurskauttamis- eli pelastus oppiin, siihen, että pelastus on yksin armosta (siis ilman ansioita), yksin uskon kautta (siis ilman tekoja), yksin Kristuksen kertakaikkisen sovitustyön tähden. Kaiken opin ja elämän ylin auktoriteetti on pyhä Raamattu, koska se on erehtymätön Jumalan sana.
Rooman kirkko on kironnut edelläkuvatun luterilaisen vanhurskauttamisopin. Se opettaa enemmän tai vähemmän hienostuneessa muodossa ns. tekojen oppia eli ansio-oppia, jonka mukaan ihminen voi teoillaan myötävaikuttaa pelastumiseensa ja että Jumala ja ihminen tekevät siinä yhteistyötä. Tätä kutsutaan synergismiksi. Termeillä "armo" ja "usko" on erilainen merkityssisältö Rooman kirkon opissa.
Hyvin olennainen on suhtautuminen myös Raamattuun, johon Rooma ensinnäkin lukee kuuluvaksi myös ns. VT:n apokryfikirjat. Olennaista kuitenkin on se, että yksin Raamattu ei riitä, vaan kanonisessa eli määräävässä asemassa on Raamatun rinnalla kirkollinen traditio.
Kaiken huippuna on se Rooman piispan eli paavin aseman korottaminen jumalallisen auktoriteettiin nojaten "Pyhänä Isänä" ja "Jumalan Pojan Sijaisena" koko kristikunnan pääksi ohi Kristuksen ja Hänen sanansa. Tämä merkitsee sitä, että Rooman kirkko katsoo paavinsa voivan myös säätää uusia dogmeja eli uskonkappaleita kristittyjen uskottavaksi. Esimerkkeinä tällaisesta ovat erilaiset Neitsyt Marian asemaa korostavat opit. Tunnetuimpia sovelluksia paavin jumalallisesta asemasta ovat hänen määräämänsä hyvitystyöt, kuten pyhiinvaellukset, joilla uskotellaan voitavan lyhentää kuviteltua kiirastuliaikaa, samoin kuin erilaiset autuaaksi- tai pyhitymykdseksi julistamiset.
Sakramenttioppien erot liittyvät edellämainiottuihin. Sen verran voisi sanoa, että Rooman kirkossa ehtoollinen on messupapin - johon kuvitellaan vuodatetun lähtemätön leima ja hengellinen kyky muuttaa ehtoollisleipä ja -viini Kristuksen ruumiiksi ja vereksi (transsubstantiaatio-oppi)- toimittama Kristuksen uhrin toistuva uhraaminen verettömällä sovitusuhrilla, jonka kuvitellaan hyödyttävän ehtoolliselle osallistuva pelastään sen takia että ehtoolliselle osallistuvat ja jonka kuvitellaan edelleen lyhentävän joiden kiirastuliaikaa. Viime mainittua tarkoitusta varten järjestetään myös erityisiä kuolinmessuja.
No. Luterilainen oppi ehtoollisesta on aivan erilainen. Siihen ei kuulu muuttumisoppi vaan Kristuksen ruumis ja veri ovat läsnä Jumalan sanan voimasta ja ehtoollinen nautitaan syntien anteeksiantamukseksi ja uskon vahvistukseksi. Ilman uskoa ehtoollinen ei hyödytä, vaan kadottaa.
Sitten tulee erot esiin kun puhutaan esim. edesmenneiden uskovien eli Neitsyt Marian ynnä muiden pyhien palvonnasta, mikä luterilaisen opin mukaan on silkkaa pakanallista epäjumalanpalvelusta.
Jos haluat tutustua syvällisemmin luterilaiseen oppiin ja sen eroihin vaikka suhteessa Rooman kirkkoon suosittelen esim. seuraavaa keskustelupalstaa:
www.tunnustuksellisetluterilaiset.tk - kjjk
Osaisiko joku kertoa katolilaisten elämänkaari juhlista???
- bbbbbbbbbbbbbbbbbbbb
Älä nostattele vanhoja ketjuja, palstan toimivuus kärsii, jos kaikki tekisivät kuin sinä...
Aloita uusi ketju, jos haluat tuoda jotain "uutta" esille.... - miks täältä?
Täällähän on katololaisuus-palsta erikseen. Miksi et kysy heiltä itseltään, mitä haluat tietää katolilaisuudesta ja heidän juhlistaan?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla
Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e3027661Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne855989Jos olisit täällä
Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä1673548Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee322007Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea
Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.1921885Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san201733- 361599
- 441484
- 221431
Heih! Vieläkö ehtii laittaa auringonkukat kasvamaan?
Kerkeekö auringonkukat kukkimaan, kun upottaa auringonkukan siemenet kävelyreittien varrella multiin? Vai onko jo ihan661406