Palkoista puhuttaessa usein unohtuu se, että miehet tekevät yhteiskunnan vaarallisimmat työt. Työtapaturmissa vammautuneista tai kuolleista yli 90% on miehiä. Hesari myös joskus kirjoitti yötyötä tekevistä ja mainitsi sivulauseessa, että yötyöläisistä noin 80% on miehiä. Samoin miehet tekevät enemmän ylitöitä. Pitäisikö miehelle maksaa pienempää tuntipalkkaa kuin naiselle asian korjaamiseksi? Miehet tekevät töitä, joissa on jo tilastollisesti osoitettavissa, että kyseinen työ lyhentää ihmisen elinikää."
"Ongelma on se, että naiset itse valitsevat aloja, joilla palkanmaksukyky ei ole kovin hyvä - esimerkiksi kuntasektori, jonka työntekijöistä 3/4 on naisia. Ei välttämättä ole miesten vika, että näissä ammateissa ei ole miehiä. On kuulunut jopa väitteitä, että kunnallisen alan naisvaltaisille työpaikoille ei edes haluta miehiä. Asiasta on esitetty miehiä loukkaavia kommentteja, kuten: Mitä ne nyt tänne tulisi seisoskelemaan. Onko niin, että kunnalliselle sektorille on varattu valtava määrä sukupuoleen sidottuja työpaikkoja vähälahjaisille naisille, kun vähälahjaiset miehet joutavat syrjäytetyiksi?"
"Nykyisin nainen saa Suomessa samasta työstä käytännöllisesti katsoen saman palkan kuin mieskin. Ongelma on vain se, että naiset hakeutuvat aloille, joissa ei makseta niin hyvin kuin monilla miesten suosimilla aloilla."
"Katsauksesta kävi ilmi, että nainen saa keskimäärin noin kolme prosenttia pienempää palkkaa kuin saman ammattinimikkeen alla työskentelevä mies. Ero korostui erityisesti yksityisen sektorin ammateissa. Toisaalta hyvin monessa julkisen sektorin virassa mies tienasi keskimäärin vähemmän kuin samassa virassa oleva nainen."
"Naisten kiinnostus politiikkaa kohtaan on vähäisempää kuin miesten kiinnostus. Toteutettaessa 40 % minimikiintiötä käy niin, että naisen on huomattavasti helpompi päästä päätöksentekijäksi. Kuvaan esimerkillä: Jaossa on kymmenen poliittista paikkaa, joita hakee 20 miestä ja neljä naista. Kaikki halukkaat naiset tulevat valituiksi, mutta vain 30 % halukkaista miehistä valikoituu. Tämäkö on tasa-arvoa? Miksi vastaavia kiintiöitä ei tarvita naisvaltaisille työpaikoille?"
"Helsingin Sanomat 28. elokuuta 2004: Naisten palkkapyynnöt ovat miehiä pienempiä työhönottotilanteessa ja lisäksi naiset pyytävät palkankorotusta harvemmin kuin miehet. Onko asia niin, että työnantajan pitäisi maksaa naiselle suurempaa palkkaa, kuin mitä nainen pyytää, mutta miehelle pitäisi maksaa samaa palkkaa kuin mies pyytää?"
"Helsingin Sanomat 30. päivänä elokuuta 2004: Kokoomuksen varapuheenjohtaja Paula Risikko vaatii, että syksyn palkankorotukset olisi suunnattava naisvaltaisille aloille. Suomessa ei ole ikinä korotettu miesvaltaisen alan palkkaa käyttäen perusteena alan miesvaltaisuutta. Miesvaltaisilla aloilla palkkataso on määräytynyt markkinaehtoisesti ja siihen on vaikuttanut muun muassa töiden vaarallisuus ja miesten naisia pidemmät keskimääräiset työpäivät. Nähdäkseni alan sukupuolijakauman käyttäminen yksinomaisena palkankorotusperusteena on sekä Suomen perustuslain että YK:n peruskirjan vastaista toimintaa."
"HS 9.10.2004: Presidentti Halonen katsoo, että naisyrittäjiä pitäisi tukea entistä enemmän. Halonen katsoo, että naiset ovat edelleen melko varovaisia riskinotossa ja yrityksen kasvattamisessa. Valitettavasti yrittäjän tukeminen sukupuolen perusteella on lain vastaista toimintaa on mielestäni valitettavaa, että juristin koulutuksen saanut presidentti kehoittaa julkisesti virkakuntaa lainvastaisiin toimiin."
"Eläkkeiden osalta tulisi huomioida miesten alhaisempi elinikä. Ehkäpä miesten eläkeikä tulisi mitoittaa siten, että molemmilla sukupuolilla olisi keskimäärin yhtä monta eläkevuotta? En tiedä, mutta joka tapauksessa on väärin, että nykyisin miesten maksamista eläkevakuutusmaksuista subventoidaan naisten eläkkeitä. Molemmat sukupuolet vastatkoon itse eläkkeistään.
Mielenkiintoista on, että nykyisin kotiäidille kertyy vapaaehtoisista toimistaan eläkettä, mutta pakollista varusmiespalvelusta suorittavalle miehelle eläkettä ei kerry. Eikö tässä ole mitään ristiriitaa? No, tasa-arvoviranomaisten mukaan ei varmasti ole."
"Naisaktivistit valittavat usein yhteiskunnassa vallitsevasta lasikatosta. Todellisuudessa yhteiskunnassa ei esiinny mitään lasikattoa naisille- päinvastoin, sillä monissa organisaatioissa on paineita saada naisia muun muassa hallitustyöskentelyyn mukaan. Ongelma muodostuu siitä, että hallitustyöskentelyyn pätevöittävää taustaa naisilta löytyy valitettavan harvoin. Paine naisen saamiseksi mukaan yhtiön hallitustyöskentelyyn on usein niin kova, että katsotaan viisaaksi nimittää nainen yhtiön hallitukseen ohi pätevämmän miehen.
Lasilattia sen sijaan on konkreettinen naisia suosiva elementti yhteiskunnassamme. Naisen elämä on keskimäärin suojatumpaa ja tasaisempaa kuin miehen elämä. Yhteiskuntamme huippu ja pohjasakka on pitkälti miesten maailmaa. Mies saattaa pudota huipulta hämmästyttävällä nopeudella katuojaan. Miksi yhteiskunnan syrjäytettyyn osaan ei kaivata sukupuolikiintiöitä? Naisia varten on vaikka mitä tukiverkostoja, eikä naiselle ole alun alkaen asetettu sellaista menestymisen vaatimusta kuin miehelle. Ihmetystä herättää muun muassa se, että asunnoton nainen ohittaa kunnan asuntojonossa asunnottoman miehen."
"Samalla ammattinimikkeellä työskentelevä mies saa tutkimusten mukaan muutaman prosentin parempaa palkkaa, kuin vastaavaa tointa harjoittava nainen. Verotus huomioiden 40 000 euron vuosituloilla todellinen ero on noin 500 euroa vuodessa.
Miehet käyvät armeijan ja menettävät keskipalkan mukaan noin 30 000 euroa. Miehet kuolevat 7-10 vuotta aikaisemmin, heiltä jää tältä ajalta eläkkeet saamatta, jotka naiset kuitenkin saavat. Eläkkeen ollessa noin 1500 euroa kuukaudessa puhutaan noin 150 000 euron summasta.
Keskimääräisen 40 työssäolovuoden aikana miesten palkkaero naisiin nähden on 40 x 500 euro, eli 20 000 euroa. Naisten voitto armeijasta ja eläkkeestä on 180 000, eli naiset voittavat koko työuransa aikana 150-160 000 euroa."
"Vuonna 2003 teollisuuden toimihenkilöistä miehet tekivät ylitöitä yli 60% enemmän kuin naiset. Sairauspoissaoloja miehillä oli taas yli 46 prosenttia vähemmän. Kaiken kaikkiaan, jos lapsen syntymiseen liittyvät poissaolot unohdetaan laskuista, teollisuuden toimihenkilöistä miehet tekivät noin 2,65 % enemmän töitä kuin naiset. Jos verrataan muita kuin toimihenkilöitä, niin erot ovat vielä suuremmat. Lähde: TT.n työaikakatsaus toukokuu 2004. Voiko jonkun mielestä oikeasti olla niin, että naisille pitäisi maksaa yhtä paljon palkkaa kuukausittain, vaikka nainen tekee vähemmän työtunteja kuin mies?
Ihmetystä herättää myös se, miksi naiset vaikuttavat olevan miehiä haluttomampia sellaisiin töihin missä on suora urakkapalkkaus. Valtaosin suoran urakkapalkkauksen alaisia töitä tekevät miehet. Voiko olla niin, että on mukavampaa tehdä työtä kaikessa rauhassa ilman minkäänlaista hoppua, mutta tällaisesta työnteosta tulisi kuitenkin maksaa samaa palkkaa kuin sellaiselle henkilölle, joka tekee samaa työtä kieli vyön alla?"
Keskustelun paikka.
"Ongelma on se, että naiset itse valitsevat aloja, joilla palkanmaksukyky ei ole kovin hyvä - esimerkiksi kuntasektori, jonka työntekijöistä 3/4 on naisia. Ei välttämättä ole miesten vika, että näissä ammateissa ei ole miehiä. On kuulunut jopa väitteitä, että kunnallisen alan naisvaltaisille työpaikoille ei edes haluta miehiä. Asiasta on esitetty miehiä loukkaavia kommentteja, kuten: Mitä ne nyt tänne tulisi seisoskelemaan. Onko niin, että kunnalliselle sektorille on varattu valtava määrä sukupuoleen sidottuja työpaikkoja vähälahjaisille naisille, kun vähälahjaiset miehet joutavat syrjäytetyiksi?"
"Nykyisin nainen saa Suomessa samasta työstä käytännöllisesti katsoen saman palkan kuin mieskin. Ongelma on vain se, että naiset hakeutuvat aloille, joissa ei makseta niin hyvin kuin monilla miesten suosimilla aloilla."
"Katsauksesta kävi ilmi, että nainen saa keskimäärin noin kolme prosenttia pienempää palkkaa kuin saman ammattinimikkeen alla työskentelevä mies. Ero korostui erityisesti yksityisen sektorin ammateissa. Toisaalta hyvin monessa julkisen sektorin virassa mies tienasi keskimäärin vähemmän kuin samassa virassa oleva nainen."
"Naisten kiinnostus politiikkaa kohtaan on vähäisempää kuin miesten kiinnostus. Toteutettaessa 40 % minimikiintiötä käy niin, että naisen on huomattavasti helpompi päästä päätöksentekijäksi. Kuvaan esimerkillä: Jaossa on kymmenen poliittista paikkaa, joita hakee 20 miestä ja neljä naista. Kaikki halukkaat naiset tulevat valituiksi, mutta vain 30 % halukkaista miehistä valikoituu. Tämäkö on tasa-arvoa? Miksi vastaavia kiintiöitä ei tarvita naisvaltaisille työpaikoille?"
"Helsingin Sanomat 28. elokuuta 2004: Naisten palkkapyynnöt ovat miehiä pienempiä työhönottotilanteessa ja lisäksi naiset pyytävät palkankorotusta harvemmin kuin miehet. Onko asia niin, että työnantajan pitäisi maksaa naiselle suurempaa palkkaa, kuin mitä nainen pyytää, mutta miehelle pitäisi maksaa samaa palkkaa kuin mies pyytää?"
"Helsingin Sanomat 30. päivänä elokuuta 2004: Kokoomuksen varapuheenjohtaja Paula Risikko vaatii, että syksyn palkankorotukset olisi suunnattava naisvaltaisille aloille. Suomessa ei ole ikinä korotettu miesvaltaisen alan palkkaa käyttäen perusteena alan miesvaltaisuutta. Miesvaltaisilla aloilla palkkataso on määräytynyt markkinaehtoisesti ja siihen on vaikuttanut muun muassa töiden vaarallisuus ja miesten naisia pidemmät keskimääräiset työpäivät. Nähdäkseni alan sukupuolijakauman käyttäminen yksinomaisena palkankorotusperusteena on sekä Suomen perustuslain että YK:n peruskirjan vastaista toimintaa."
"HS 9.10.2004: Presidentti Halonen katsoo, että naisyrittäjiä pitäisi tukea entistä enemmän. Halonen katsoo, että naiset ovat edelleen melko varovaisia riskinotossa ja yrityksen kasvattamisessa. Valitettavasti yrittäjän tukeminen sukupuolen perusteella on lain vastaista toimintaa on mielestäni valitettavaa, että juristin koulutuksen saanut presidentti kehoittaa julkisesti virkakuntaa lainvastaisiin toimiin."
"Eläkkeiden osalta tulisi huomioida miesten alhaisempi elinikä. Ehkäpä miesten eläkeikä tulisi mitoittaa siten, että molemmilla sukupuolilla olisi keskimäärin yhtä monta eläkevuotta? En tiedä, mutta joka tapauksessa on väärin, että nykyisin miesten maksamista eläkevakuutusmaksuista subventoidaan naisten eläkkeitä. Molemmat sukupuolet vastatkoon itse eläkkeistään.
Mielenkiintoista on, että nykyisin kotiäidille kertyy vapaaehtoisista toimistaan eläkettä, mutta pakollista varusmiespalvelusta suorittavalle miehelle eläkettä ei kerry. Eikö tässä ole mitään ristiriitaa? No, tasa-arvoviranomaisten mukaan ei varmasti ole."
"Naisaktivistit valittavat usein yhteiskunnassa vallitsevasta lasikatosta. Todellisuudessa yhteiskunnassa ei esiinny mitään lasikattoa naisille- päinvastoin, sillä monissa organisaatioissa on paineita saada naisia muun muassa hallitustyöskentelyyn mukaan. Ongelma muodostuu siitä, että hallitustyöskentelyyn pätevöittävää taustaa naisilta löytyy valitettavan harvoin. Paine naisen saamiseksi mukaan yhtiön hallitustyöskentelyyn on usein niin kova, että katsotaan viisaaksi nimittää nainen yhtiön hallitukseen ohi pätevämmän miehen.
Lasilattia sen sijaan on konkreettinen naisia suosiva elementti yhteiskunnassamme. Naisen elämä on keskimäärin suojatumpaa ja tasaisempaa kuin miehen elämä. Yhteiskuntamme huippu ja pohjasakka on pitkälti miesten maailmaa. Mies saattaa pudota huipulta hämmästyttävällä nopeudella katuojaan. Miksi yhteiskunnan syrjäytettyyn osaan ei kaivata sukupuolikiintiöitä? Naisia varten on vaikka mitä tukiverkostoja, eikä naiselle ole alun alkaen asetettu sellaista menestymisen vaatimusta kuin miehelle. Ihmetystä herättää muun muassa se, että asunnoton nainen ohittaa kunnan asuntojonossa asunnottoman miehen."
"Samalla ammattinimikkeellä työskentelevä mies saa tutkimusten mukaan muutaman prosentin parempaa palkkaa, kuin vastaavaa tointa harjoittava nainen. Verotus huomioiden 40 000 euron vuosituloilla todellinen ero on noin 500 euroa vuodessa.
Miehet käyvät armeijan ja menettävät keskipalkan mukaan noin 30 000 euroa. Miehet kuolevat 7-10 vuotta aikaisemmin, heiltä jää tältä ajalta eläkkeet saamatta, jotka naiset kuitenkin saavat. Eläkkeen ollessa noin 1500 euroa kuukaudessa puhutaan noin 150 000 euron summasta.
Keskimääräisen 40 työssäolovuoden aikana miesten palkkaero naisiin nähden on 40 x 500 euro, eli 20 000 euroa. Naisten voitto armeijasta ja eläkkeestä on 180 000, eli naiset voittavat koko työuransa aikana 150-160 000 euroa."
"Vuonna 2003 teollisuuden toimihenkilöistä miehet tekivät ylitöitä yli 60% enemmän kuin naiset. Sairauspoissaoloja miehillä oli taas yli 46 prosenttia vähemmän. Kaiken kaikkiaan, jos lapsen syntymiseen liittyvät poissaolot unohdetaan laskuista, teollisuuden toimihenkilöistä miehet tekivät noin 2,65 % enemmän töitä kuin naiset. Jos verrataan muita kuin toimihenkilöitä, niin erot ovat vielä suuremmat. Lähde: TT.n työaikakatsaus toukokuu 2004. Voiko jonkun mielestä oikeasti olla niin, että naisille pitäisi maksaa yhtä paljon palkkaa kuukausittain, vaikka nainen tekee vähemmän työtunteja kuin mies?
Ihmetystä herättää myös se, miksi naiset vaikuttavat olevan miehiä haluttomampia sellaisiin töihin missä on suora urakkapalkkaus. Valtaosin suoran urakkapalkkauksen alaisia töitä tekevät miehet. Voiko olla niin, että on mukavampaa tehdä työtä kaikessa rauhassa ilman minkäänlaista hoppua, mutta tällaisesta työnteosta tulisi kuitenkin maksaa samaa palkkaa kuin sellaiselle henkilölle, joka tekee samaa työtä kieli vyön alla?"
Keskustelun paikka.
Vastaukset 8
Vanhimmat
...oli näiden luutumien kanssa linjassa.
Siinä mtv:n uutisessa "pelättiin", että tulospalkkauksen lisääntyminen kasvattaisi palkkaeroja (koska tulospalkat olivat usein miesvaltaisilla aloilla / yksityissektorilla).
siltä pohjalta tehtyjä palkkausseuraamuksia? Se ei antaisi kovin hyvää kuvaa siitä, mitä feministit itse asiassa ajattelevat naisten kyvyistä?
(Tietysti voisi ajatella, että "koska naiset pelkäävät/kaihtavat riskinottoa" -> "tarvitsevat siksi vähäriskisempää naisyrittäjälainaa", olisi vähän samantapaista argumentointia?).
Ei kai sentään?
tuosta misten 7-10 vuotta lyhemmästä elämästä sen verran, että ihan meidän omaa syytä se on.
Jos miehet eläisivät yhtä terveellisesti kuin naiset, niin ero olisi ehkäpä 3-6 vuotta(arvaus)
...viittaan esim. tasa-arvopalstalla avaukseeni siitä, miten miehistä yli puolet enemmän kuin naisista ovat lapsettomia.
Miesten maailma polarisoituu yhä enemmän, ja ne jotka jäävät sinne heikommalle puolelle, vievät sitten keskiarvoikää alaspäin.
Mutta kuka on kiinnostunut työttömästä, alkoholin ja tupakin pauloissa olevasta kolmi-nelikymppisestä perheettömästä miehestä? (ei edes hän itse...). Paitsi kristilliset katulähetysjärjestöt?
Ja miesten keski-ikää madaltaa nuorina tehdyt itsemurhat.
Heh-heh, eipä taida numerot olla vahvin puolesi, jos arvioit miesten itsemurhien selittävän edes joltakin osalta miesten lyhyempää keski-ikää :) Kyllä pitäisi harakiriveitsen viuhua tiuhaan, jos asialla olisi vaikutusta. Sano nyt meille miten monta itsemurhaa Suomessa tapahtuu 100.000 ihmistä kohti ja laske sen jälkeen sen vaikutus keski-iän lyhenemiseen.
Saanko arvata että olet melko nuori ja et ole kouluja vielä käydä loppuun. Kuulostaa jotenkin niin tyttömäiseltä. Olet jotenkin niin ihanan viaton ja naivi. Ei millään pahalla, mutta herätit minussa isällisiä tunteita jo aikaisemminkin :)
Vastaan Selman puolesta.
Vuonna 2001 itsemurhia tehtiin 1 204, josta miehet 933 ja naiset 271 . Ei mikään vähäinen lukumäärä. Jos miehet vuosittain tekevät lähes tuhat itsemurhaa niin kyllähän se vaikuttaa tilastoihin.
Väkivallan uhreina kuoli vuonna 2002 miehiä 89 ja naisia 44.
Miehiä kuolee useammin myös alkoholiin ja huumeisiin ja käsittääkseni myös liikenneonnettomuksissa (ne hurjastelijat)
Yritän vastata lyhyesti viestiisi.
Useissa vaarallisissa ammateissa, joissa totesit enimmäkseen miesten toimivan, vaara on tiedostettu ja koulutuksessa se on otettu huomioon. En kuitenkaan halua vaaraa tässä vähätellä.
Monilla naisvaltaisilla aloilla esimerkiksi asiakkaiden väkivaltaisuus on hitaasti tietoisuuteen saapunut asia, jolloin työn vaaroja ei ole vielä yleisesti tiedostettu.
olen työskennellyt kuntasektorilla useissa naisvaltaisissa työpaikoissa, enkä koskaan ole törmännyt siihen etteikö miehiä sinne toivottaisi. Päinvastoin. Tämä on tietysti vain oma kokemukseni, ei mikään virallinen tutkimus.
Kiintiöistä sen verran, että kyseessä ei todellakaan ole mikään naiskiintiö, vaan laissa todellakin puhutaan sukupuolikiintiöistä. Ne siis koskevat sekä miehiä että naisia samalla tavalla. Väärin on kuvitella, että sukupuolikiintiöt helpottaisivat ainoastaan naisten pääsyä työhön.
Syrjäytymiskeskustelussa olet mielestäni oikeassa siinä, että miehet vajoavat usein alemmas. Mutta tästä on vaikea syyttää yhteiskunnan rakennetta. Ilmeisesti miehet ovat vähemmän innokkaita hakemaan apua ja puhumaan ongelmistaan; uskoisin, että myös miehille on paikkoja, joista apua saa. Suurin osa väylistä on kuitenkin sellaisia, joissa ei sukupuolta katsota. Kaupungin asuntojonosta sanoisin, että nainen pääsee miehen ohi, jos hänellä on lapsia huollettavinaan.
Eläkkeitä laskiessasi unohdit, että niiden osalta naiset saavat 20% pienempää eläkettä kuin miehet. Tämä johtuu siitä, että työaikana miehet saavat parempaa palkkaa = eläkettä kertyy enemmän ja siitä, että nainen voi olla pitkiäkin aikoja poissa työelämästä raskausaikana ja äityslomalla. Näiltä ajoilta kun ei eläkettä (vielä) kerry.
...Voisihan sitä tietysti laskea, että korvaantuuko tuo raha sen noin seitseman vuoden aikana, jonka nainen keskimäärin elää pidempään.
"Palkoista puhuttaessa usein unohtuu se, että miehet tekevät yhteiskunnan vaarallisimmat työt."
Nämä miesten vaaralliset työt kuten yövartijoiden tai rakennustyöntekijöiden palkat ovat kuitenkin siellä häntäpäässä, eikä se selitä kokonaispalkkaeroja. Yhtälailla sairaanhoitajat tai sosiaalialankin työntekijät joutuvat tekemään vaarallista työtä, mutta esim. sosiaalityöntekijä ei voi ennalta arvata mistä päin hyökkäys tulee.
"Ongelma on se, että naiset itse valitsevat aloja, joilla palkanmaksukyky ei ole kovin hyvä - esimerkiksi kuntasektori, jonka työntekijöistä 3/4 on naisia."
Kuntien ja yksityisten sukupuolten väliset palkkaerot ovat samankaltaltaisia, eli sen 20 %:a.
Yhtälailla voin sanoa, että miehet itse valitsevat alat, jotka ovat vaarallisia.
"Katsauksesta kävi ilmi, että nainen saa keskimäärin noin kolme prosenttia pienempää palkkaa kuin saman ammattinimikkeen alla työskentelevä mies."
Sama ammattinimike ei riitä, pitää olla sama yritys, sama ikä, sama työtehtävä , sama työkokemus, koulutus ja työsuhteen kesto, työtehtävät on arvioitu yhtä vaativiksi niin palkkaero on 2,8 - 6,1 %:a . Jos tästä vetää keskiarvon niin se olisi noin 5 %:a
"Naisten kiinnostus politiikkaa kohtaan on vähäisempää kuin miesten kiinnostus."
Missä on todettu naisten kiinnostuksen olevan vähäisempää, miten se näkyy, äänestettäessäkö? Naisten äänestysprosentti on ollut jo pitkään miehiä korkeampi.
"Helsingin Sanomat 28. elokuuta 2004: Naisten palkkapyynnöt ovat miehiä pienempiä työhönottotilanteessa ja lisäksi naiset pyytävät palkankorotusta harvemmin kuin miehet."
Katso viesti Naistutukijat, siinä sanotaan mm. näin: "Useissa tutkimuksissa on havaittu, että sekä miehet että naiset arvioivat mieshakijoiden pätevyyden korkeammaksi kuin naishakijoiden, mikäli he tietävät hakijan sukupuolen, mutta eivät silloin, kun sukupuolta ei tiedetä."
Naisen on siis ehkä helpompi päästä hakemaansa paikkaan jos palkkatoivomus on pienempi kuin pätevämmäksi arvioidulla miehellä, tämä ikäänkuin kompensoi sen haitan, että hakija on nainen ja näin kummatkin olisivat samalla lähtöviivalla, vaikka yhtä päteviä olisivatkin.
"Helsingin Sanomat 30. päivänä elokuuta 2004: Kokoomuksen varapuheenjohtaja Paula Risikko vaatii, että syksyn palkankorotukset olisi suunnattava naisvaltaisille aloille. "
Olisiko nyt niin huono asia, jos esim. sairaanhoitajien palkkoja nostettaisiin? Kyllähän palkankorotuksen saisivat myös miessairaanhoitajat.
Naisvaltaisten alojen palkankorotukset poistaisivat työmarkkinoiden jakaantumista, näin ainakin uskoisin.
"Eläkkeiden osalta tulisi huomioida miesten alhaisempi elinikä. Ehkäpä miesten eläkeikä tulisi mitoittaa siten, että molemmilla sukupuolilla olisi keskimäärin yhtä monta eläkevuotta? En tiedä, mutta joka tapauksessa on väärin, että nykyisin miesten maksamista eläkevakuutusmaksuista subventoidaan naisten eläkkeitä. Molemmat sukupuolet vastatkoon itse eläkkeistään".
Huomaatko muuten, että tässä käytät itse keskiarvoja, voi varmaan joku tehdä tutkimuksen, jossa todetaan, että kun miehet ja naiset ovat eläneet samanlaisissa olosuhteissa, käyttäneet yhtäpaljon alkoholia ja tupakkaa, harrastaneet liikuntaa yhtä paljon ja syöneet samanlaista ruokaa, niin ero varmaankin kaventuisi olemattomiin. Mutta kun puhutaan naisista ja miehistä niin puhutaan aivan kaikista sukupuolen edustajista, ja näin ollen tällä hetkellä suomalaisten elinikä on 77,4 vuotta, 73,7 vuotta miehillä ja 81,2 naisilla. Eroa on siten 7,5 vuotta.
Vastaavasti suomalaisten keskipalkka on 2323 €/kk, miesten keskipalkka 2581 € /kk
Naisten keskipalkka 2065 € /kk
ero 516 € /kk
Syitä näihin eroihin voi etsiä ja sitä mitä niille voi tehdä: Tässä miesten lyhyemmästä eliniästä en oikein muita syitä keksi kuin epäterveellisemmät elintavat, miehiä pitäisi kannustaa terveellisemmille elintavoille, ehkä myös tunteiden tukahduttaminen saattaa näkyä esim sydänvaivoina, niinhän sitä sanotaan, että terve keho vaatii myös terveen mielen. Olen myös kuullut väitettävän, että mieshormonit jotenkin rasittaisivat miehen elimistöä, tähän en oikein usko.
Palkkaeroista taas sanoisin suurimmaksi syyksi työmarkkinoiden segregaation. Naisten alat ovat heikommin palkattuja, olen tosin myös lukenut jutun, jonka mukaan alan naisistuessa, sen yleinen palkkataso laskee.
Syynä on myös se, että naisen on vaikeampi nousta urallaan mieheen verrattuna.
Mielikuvia olisi syytä muuttaa, siis niitä, joiden mukaan tietyt työt ovat naisten töitä ja tietyt työt miesten töitä. Naisia pitäisi kannustaa hakeutumaan enenemissä määrin teknisille aloille, näin on kokoajan tapahtumassakin, eli mielikuvat muuttuvat hitaasti, mutta muuttuvat kuitenkin, tuntuu hullulta ajatella millainen tilanne oli vain sata vuotta sitten, isovanhempiemme aikoihin.
Silloin monet nykyään aivan normaalit naisten ammatit, kuten lääkärit, olivat harvinaisuuksia, eihän naisilla ollut edes äänioikeutta. Jos ajatellaan pelkästään vanhoja elokuvia, niin naisen rooli oli usein lapsenomainen, ylitunteellinen höpsö, joka itki, kirkui, pyörtyili ja muuttui hetkessä hysteeriseksi, mihin tilanteeseen auttoi aina se, että mies läpsäisi poskelle, nykyelokuvissa tälläinen naisrooli olisi lähinnä koominen.
"Mielenkiintoista on, että nykyisin kotiäidille kertyy vapaaehtoisista toimistaan eläkettä, mutta pakollista varusmiespalvelusta suorittavalle miehelle eläkettä ei kerry."
Eikö kerry? Miksei? Voisi aivan hyvin kertyä.
Mielenkiintoista on sekin, että joissakin viesteissä suorastaan kielletään vertaamasta äitiyttä ja armeijaa, mutta silloin voi verrata kun se itselle sopii, niinkö?
"Miksi yhteiskunnan syrjäytettyyn osaan ei kaivata sukupuolikiintiöitä?
Mitä oikein tarkoitat? Pitäisikö naisia väkisin juottaa alkoholisteiksi ja pakottaa ryyppäämään rahansa ihan vain tasa-arvon vuoksi. Tai pitäisikö sosiaalitoimistojen maksaa suurempaa toimeentuolotukea miehille?
"Ihmetystä herättää muun muassa se, että asunnoton nainen ohittaa kunnan asuntojonossa asunnottoman miehen."
Miten niin ohittaa? Sen ymmärrän, että jos on raskaana tai on pereheellinen, niin ohittaa yksineläjän asuntojonoissa.
Onko miehille niin paljon enemmän asuntoloita, ja kun naisille ei löydy muuta paikkaa niin on pakko antaa kunnan asunto?
En muuten usko sitä, että yksinäinen perheetön nainen saisi lisäpisteitä asuntojonoissa siitä, että on nainen.
"Miehet käyvät armeijan ja menettävät keskipalkan mukaan noin 30 000 euroa. Miehet kuolevat 7-10 vuotta aikaisemmin, heiltä jää tältä ajalta eläkkeet saamatta, jotka naiset kuitenkin saavat. Eläkkeen ollessa noin 1500 euroa kuukaudessa puhutaan noin 150 000 euron summasta.
Keskimääräisen 40 työssäolovuoden aikana miesten palkkaero naisiin nähden on 40 x 500 euro, eli 20 000 euroa. Naisten voitto armeijasta ja eläkkeestä on 180 000, eli naiset voittavat koko työuransa aikana 150-160 000 euroa."
Laskit väärin. Naisten ja miesten palkkaero on 20 %:a. Tässä omassa laskelmassa on tosin käytetty 35 vuoden työssäoloaikaa, no erot vain korostuvat, mitä kauemmin ollaan töissä, tästä ei myöskään ole vähennetty sitä, että naiset kouluttautuvat kauemmin saavuttaakseen edes nykyisen tason. Naisten eläkkeet ovat muuten miesten eläkkeitä pienempiä.
Tämän olen ennenkin kirjoittanut:
Miesten keskipalkka 2581 €/kk * 34v = 87554 * 12 =1 050 648
Naisten keskipalkka 2065 €/kk * 35v = 72275 * 12 = 867 300
ero on 183 843 Naisten osuus 82,55 %:a, vaikka tämän laskun mukaan naiset olisivat sen vuoden enemmän työmarkkinoilla.
20-24 vuotiaiden keskipalkka on 1780 * 12 = 21 360
Tästä voi sitten vähentää ilmaiset majoitukset ja ruuat.
Ja kun tälle linjalle lähdetään niin vähennetään myös vankeinhoidonkustannukset (90 %:a vangeista on miehiä)
Vankimäärään sidotut henkilöstökustannukset(34000 e/työntekijä) 23 milj. euroa
Naisten hyväksi voisi laskea sen, kuinka paljon synnytetty lapsi hyödyntää yhteiskuntaa.
"Vuonna 2003 teollisuuden toimihenkilöistä miehet tekivät ylitöitä yli 60% enemmän kuin naiset."
Teollisuudessa miesten ylitöaika prosentteina oli 3,6%:a ja naisten 2,1 %:a. Teollisuudessa naisista ylitöitä teki 48 %:a ja miehistä 67%:a. Naiset tekivät keskimäärin ylitöitä 53 tuntia ja miehet 79tuntia. Miehet tekevät siis vuosittain 26 tuntia enemmän töitä teollisuudessa. Kuukautta kohden se on 2,1h
http://www.tt.fi/arkisto/getoriginal.pl?ft_cid=4069
Tämä ero on kuitenkin niin vähäinen, ettei se selitä kokonaispalkkaeroja, saati tuntipalkkaeroja. Teollisuudessa naiset ansaitsevat 22 %:a vähemmän palkkaa.
"Sairauspoissaoloja miehillä oli taas yli 46 prosenttia vähemmän. "
Teollisuudessa, jossa on huomattavasti enemmän poissaoloja kuin muilla aloilla, oli saman lähteen mukaan sairaspoissaoloja naisilla 7,6 % ja miehillä 5,9%
Kokonaisuudessaan vuonna 2003 miesten keskimääräinen sairauspäivien määrä oli 13,2, kun se naisilla oli 15,2. Eli vuodessa naiset ovat kaksi päivää enemmän poissa miehiin verrattuna.
http://ww2.yle.fi/pls/show/page?id=240729
http://netti.sak.fi/sak/pdf/bransio01.pdf