AWARE-tutkimuksen satoa

"Tutkimus ei valitettavasti vielä todista mitään. Näitä ympäristöstään "täysin tietoisia" oli tutkimuksen mukaan huimat 2% jotain kokeneista. Eli heitä oli ruhtinaallisesti kolme."

Ei ollut, vaan kaksi, ja vain toisen kuvaus oli sellainen, että se voitiin varmentaa. Useimpien täysmittaisten NDErien kokemukset olivat ylimaallisia (7%), ja tämä on toistuva teema, joka on havaittu kaikissa tutkimuksissa. Melko harva jää kokemaan sairaalaympäristöön mitään, vaan suurin osa siirtyy suoraan toisiin sfääreihin. Tähän tapaan:

“I have come back from the other side of life. . .God sent (me) back, it was not (my) time—(I) had many things to do. . .(I traveled) through a tunnel toward a very strong light, which didn’t dazzle or hurt (my) eyes. . .there were other people in the tunnel whom (I) did not recognize. When (I) emerged (I) described a very beautiful crystal city. . . there was a river that ran through the middle of the city (with) the most crystal clear waters. There were many people, without faces, who were washing in the waters. . .the people were very beautiful. . . there was the most beautiful singing. . .(and I was) moved to tears. (My) next recollection was looking up at a doctor doing chest compressions”.

Tämä ylimaallisten kokemusten lukumääräinen dominointi verrattuna sairaalasalikokemuksiin tekee tietysti veridikaalisen aineiston prospektiivisesta keruusta aikaa vievempää. Mutta tapahtumien seuraavanlainen tarkka kuvaus salissa edes sen yhden kohdalla osoittaa selvästi hänen todella kokeneen (havainneen) nuo asiat. Ei tuollaisia voi vain keksiä ja veikata oikein. (Paitsi tietysti sellaisen, jonka uskonto on vaakalaudalla, täytyy uskoa mieluummin toistuvaan käsittämättömän hyvään veikkaustuuriin kuin siihen, että havaintoja on todella tehty aivojen ollessa sammuksissa.)

Eli:

(Before the cardiac arrest) “I was answering (the nurse), but I could also feel a real hard pressure on my groin. I could feel the pressure, couldn’t feel the pain or anything like that, just real hard pressure, like someone was really pushing down on me. And I was still talking to (the nurse) and then all of a sudden, I wasn’t. I must have (blanked out). . ..but then I can remember vividly an automated voice saying, “shock the patient, shock the patient,” and with that, up in (the) corner of the room there was a (woman) beckoning me. . .I can remember thinking to myself, “I can’t get up there”. . .she beckoned me. . . I felt that she knew me, I felt that I could trust her, and I felt she was there for a reason and I didn’t know what that was. . .and the next second, I was up there, looking down at me, the nurse, and another man who had a bald head. . .I couldn’t see his face but I could see the back of his body. He was quite a chunky fella. . . He had blue scrubs on, and he had a blue hat, but I could tell he didn’t have any hair, because of where the hat was.

The next thing I remember is waking up on (the) bed. And (the nurse) said to me: “Oh you nodded off. . .you are back with us now.” Whether she said those words, whether that automated voice really happened, I don’t know. . .. I can remember feeling quite euphoric. . .

I know who (the man with the blue had was). . .I (didn’t) know his full name, but. . .he was the man that. . .(I saw) the next day. . .I saw this man [come to visit me] and I knew who I had seen the day before.”

Post-script – Medical record review confirmed the use of the AED, the medical team present during the cardiac arrest and the role the identified “man” played in responding to the cardiac arrest.


"Kolmen ihmisen kokemukset eivät ole tarpeeksi kattavia tieteelliseen tutkimukseen. "

Kyllä yhdenkin anomalian esiintyminen riittää periaatteessa falsifioimaan vaikka minkälaisen rakennelman. Mutta näitähän tulee kuitenkin koko ajan lisää, ja ei tarvitse tyytyä yhteen. Niitä hämmästyttäviä tapauksia on ollut aiemmin, ja lisää on tulossa.

"Lisäksi on muistettava, että aivoilla on tapana luoda valheellisia muistoja, erityisesti traumaattisissa tilanteissa. "

Tutkimus, joka vertaili ND-kokemuksia tavallisiin muistoihin ja valemuistoihin, kykeni tekemään eron näiden välille. Muistot ND-kokemuksista ovat aitoja muistoja eivätkä tapahtuman jälkeen kehitettyjä valemuistoja. Ne ovat myös paljon todellisemman tuntuisia kuin fysikaalista maailmaa koskevat todelliset muistot ja valemuistot.

http://www.livescience.com/28472-near-death-experiences-vivid.html

"It seems to suggest that what people recall in that moment is particularly genuine," Agrillo told LiveScience. "It's not a false memory that occurs after the event."


"Tutkija Sam Parnia väittää, että hänen potilaansa olivat kuolleita; eivät kuolemaisillaan, vaan ruumiita, jotka herätettiin henkiin. "

Tieteellisen kuoleman määritelmän mukaan niin on. Voit tietysti haluta määritellä kuoleman epätieteellisesti siten, että kuoleman tarkan ajankohdan määrittelystä tulee mahdotonta, mutta ei sellainen lähtökohdiltaan uskonnollinen kuoleman määritelmä tiedettä edistä.

Tuossa ketjussa voit esittää vaihtoehtoista kuoleman määritelmää: http://keskustelu.suomi24.fi/node/12472001

"Lisäksi on huomioitava, että tutkimuksen lähtökohta ei ollut neutraali. "

Jahah, salaliittoteorian tullessa esiin tiedetään jo, missä mennään. Paranoia ja uskontohan se siellä nostaa päätään.

Tutkimuksen lopussa on kyllä vakuutus:

Transparency declaration

I Sam Parnia as lead author affirm that the manuscript is an honest, accurate, and transparent account of the study being reportedand that no important aspects of the study have been omitted and that any discrepancies from the study as planned have been explained.

Mutta sinähän siis uskon miehen valehtelevan.

"Tutkimuksen muuuten rahoitti kristillinen yhdistys."

Financial support

Resuscitation Council (UK), Nour Foundation, Bial Foundation.

Researchers worked independent of the funding bodies and the study sponsor. Furthermore, the study sponsor did not participate in study design, analysis and interpretation of results or the writing of the manuscript.

Kiinnostava aihe sinänsä, koska itse olen kokenut reinikanraation. Olin leikkaushuoneessa kriittisessä tilassa puukotuksen jälkeen ja aikanaan koomassa olon jälkeen herättyäni.. Pikkuhiljaa minulle selvisi lääkäreiltä ja läheisiltä mitä oli tapahtunut.... Mutta itse muistin herättyäni hyvinkin tilanteen jossa nousin fyysisestä kropastani salin katon rajaan josta seurasin kun lääkärit ympärilläni operoivat minua.. Hyvin selvästi pystyn vieläkin kuvailemaan koko leikkaus salin ja koneet vierelläni ja 6-8 hoitajaa/leikkaavaa lääkäriä.... No jossain kohtaa irtaannuin ruumiistani ja matka oli kohti kirkasta valoa ja meren yllä... Olen kuvaillut samalla ääntä kuin vanhan ajan siipiratas laivaa... Kuitenkin, oli ihana tunne eikä ollut huolen häivää matkalla valoon ja hyvään tuntemattomaan ikuisuuteen kenties.... Jälkikäteen kun heräilin niin ensireaktio mitä muistan oli etten olisi halunnut palata takaisin ruumiiseeni.... Jälkikäteen kyllä kiitollinen että täällä vielä olen ja saan nähdä lasteni kasvavan ja lastenlasten joita ei vielä 12 vuotta sitten ollut... Miettinyt oon alkuun selityksiä rajakokemukseeni...lääkkeet,morfiini ym... Mutta yksityiskohtaiset tiedot salista ei ole selitettävissä maallikon järjellä ja kuulin kuitenkin että paineet olivat leikkauspöydällä laskeneet nollaan ja läheisetkin hyvästelees ja rukoilees puolestani... Ainoana tämän kokemuksen siinä hetkessä kokeneena tiedän mitä koin eikä järjellä selitettävissä ja vaikka kaipuuta sieltä jostain takaisin ei ollut niin kiitollisena ja kuoleman pelon selättäneenä olen kiitollinen että hetken vielä maanpäällä muuttamassa maailmaa omalta osaltani... Jokaisella on jokin tarkoitus ja sitä en vielä itsekään tiedä mikä mutta lasten aidon ilon on mukava nähdä kun iskä ei vielä poistunutkaan... Ihana herätä joka aamu arvostaen elämää niin terveenä kuin sairaanakin... Niinpä elämänkatsomus muuttui hyvinkin paljon tapahtuneen jälkeen.... Ja minä en puhu uskonnolliselta kannalta vaan henk. Koht. Kokemuksesta jaan tämän teille koska monet ovat kiitollisina kuunneltuaan pyytäneet minua kertomaan ihmisille jotta kuolemanpelko hälvenisi ja on jotain jälkeen maallisen elämän... Mitä se on niin en pysty antamaan vastausta, mutta pelätä ei tarvi.... Kiirettä ei ole takaisin sinne jonnekin, mutta kun aika tulee niin olen valmis😇❤️

Eipäs hötkyillä:

»AWARE Results Finally Published – No Evidence of NDE»

http://theness.com/neurologicablog/index.php/aware-results-finally-published-no-evidence-of-nde/

entropouroboros kirjoitti:

Eipäs hötkyillä:

»AWARE Results Finally Published – No Evidence of NDE»

http://theness.com/neurologicablog/index.php/aware-results-finally-published-no-evidence-of-nde/

Lue lisää

Bloggaaja Novella ei näytä tietävän edes, mikä on NDE. Määritelmällisesti havaittiin yhdeksällä ihmisellä NDE tuossa tutkimuksessa.

Aivan. Kokemuksia muisti nelisenkymmentä prosenttia. Se 2% tulee vain raportoiduista OBE-luvuista.

Mitään pseudotiedettä tuohon ei kylläkään sisältynyt, vaan pseudotieteellinen asenne on ainoastaan teidän uskonnollisten tiededenialistien puolella. OBEr raportoi tapahtumista täsmälleen niinkuin ne tapahtuivat. Aiheeton leukojen loksutuksesi johtuu vain ja ainoastaan denialismistasi, jonka syynä on pelko uskontosi murenemisesta.

Denialistit pseudoil kirjoitti:

Mitään pseudotiedettä tuohon ei kylläkään sisältynyt, vaan pseudotieteellinen asenne on ainoastaan teidän uskonnollisten tiededenialistien puolella. OBEr raportoi tapahtumista täsmälleen niinkuin ne tapahtuivat. Aiheeton leukojen loksutuksesi johtuu vain ja ainoastaan denialismistasi, jonka syynä on pelko uskontosi murenemisesta.

Lue lisää

Joka osa-alueelle löytyy noista kokemuksista edelleenkin luonnollinen selitys.

Denialistit pseudoil kirjoitti:

Mitään pseudotiedettä tuohon ei kylläkään sisältynyt, vaan pseudotieteellinen asenne on ainoastaan teidän uskonnollisten tiededenialistien puolella. OBEr raportoi tapahtumista täsmälleen niinkuin ne tapahtuivat. Aiheeton leukojen loksutuksesi johtuu vain ja ainoastaan denialismistasi, jonka syynä on pelko uskontosi murenemisesta.

Lue lisää

Eli sinun mielestäsi se, että yksi henkilö muistelee vuosi kokemuksensa jälkeen kuulleensa kaksi piippausta ja tunnistaneensa kaljun miehen aukottomasti todistaa, että tieteellinen maailmankuva on pistettävä kokonaan uusiksi?

Miten muuten kävi niille piilotetuille kuville? Parnian tutkimuksen alkuperäinen tavoitehan oli niiden avulla objektiivisesti vahvistaa tietoisuuden irtoaminen? Ja kun mitään ei tapahtunut taas todistettiin jotain?

.-.-.-. kirjoitti:

Joka osa-alueelle löytyy noista kokemuksista edelleenkin luonnollinen selitys.

Jos niin tahdot uskoa.

JohanNappaa kirjoitti:

Eli sinun mielestäsi se, että yksi henkilö muistelee vuosi kokemuksensa jälkeen kuulleensa kaksi piippausta ja tunnistaneensa kaljun miehen aukottomasti todistaa, että tieteellinen maailmankuva on pistettävä kokonaan uusiksi?

Miten muuten kävi niille piilotetuille kuville? Parnian tutkimuksen alkuperäinen tavoitehan oli niiden avulla objektiivisesti vahvistaa tietoisuuden irtoaminen? Ja kun mitään ei tapahtunut taas todistettiin jotain?

Lue lisää

Miten niin "vuosi kokemuksensa jälkeen?". Haastattelujen ensimmäinen kierros tehtiin potilaan ollessa vielä sairaalassa. Riippuen potilaan kunnosta tämä tapahtui 3 päivän - 4 viikon sisällä sydämen pysähdyksestä. Joissain tapauksissa ensivaiheen haastattelua ei potilaan kunnosta johtuen voitu tehdä sairaalassa, jolloin tehtiin puhelinhaastattelu 3 kk - 1 vuosi sairaalasta pääsyn jälkeen, mutta ainakaan minulla ei ole mitään tietoa siitä, että tämän kyseisen OBE-potilaan haastattelu olisi tehty vuosi sairaalasta pääsyn jälkeen. Jos sinulla sellainen tieto on, kuten sinulla näyttää sellainen tieto olevan (sillä ethän vain hatusta vetämiäsi väitteitä täällä tosina esitä...), niin valaisepa, mistä tieto on peräisin; siis anna lähde. Ja vaikka olisit oikeassakin ja häntä olisi haastateltu vasta vuoden päästä, niin entä sitten? Potilaan kertomus täsmää silti tapauksesta tehtyihin taltioihin.

Nämä vähättelemäsi "kaksi piippausta", niin kuin ne eivät olisi mitään, ovat erittäin merkittäviä siinä mielessä, että niiden avulla voitiin sulkea pois selitys, jonka mukaan NDE:t tapahtuvat muutaman sekunnin sisällä (vaikka tuntuisivat vuosisadalta) siirtymävaiheessa, joko aivotoiminnan sammuessa tai sen alkaessa uudelleen. Koska tutkimuksen käyttämän AED-laitteen piippausväli oli n. 3 min, voitiin tuo muutaman sekunnin selitys sulkea pois ja osoittaa, että kokeminen jatkui useita minuutteja sen jälkeen, kun aivotoimintaa ei enää ollut.

"Miten muuten kävi niille piilotetuille kuville?"

Kuvia oli sijoitettu teho-osastoille, ja nämä OBE-tapaukset eivät sattuneet teho-osastoilla.

.-.-.-. kirjoitti:

Joka osa-alueelle löytyy noista kokemuksista edelleenkin luonnollinen selitys.

LOL. Ärhäkät kuvitteelliset arviot toisista keskustelijoista kertovat hyvin millaisia olkiukkoja näitten tutkimusten fanit täällä pieksevät.

Ja kalaa tulee kirjoitti:

Miten niin "vuosi kokemuksensa jälkeen?". Haastattelujen ensimmäinen kierros tehtiin potilaan ollessa vielä sairaalassa. Riippuen potilaan kunnosta tämä tapahtui 3 päivän - 4 viikon sisällä sydämen pysähdyksestä. Joissain tapauksissa ensivaiheen haastattelua ei potilaan kunnosta johtuen voitu tehdä sairaalassa, jolloin tehtiin puhelinhaastattelu 3 kk - 1 vuosi sairaalasta pääsyn jälkeen, mutta ainakaan minulla ei ole mitään tietoa siitä, että tämän kyseisen OBE-potilaan haastattelu olisi tehty vuosi sairaalasta pääsyn jälkeen. Jos sinulla sellainen tieto on, kuten sinulla näyttää sellainen tieto olevan (sillä ethän vain hatusta vetämiäsi väitteitä täällä tosina esitä...), niin valaisepa, mistä tieto on peräisin; siis anna lähde. Ja vaikka olisit oikeassakin ja häntä olisi haastateltu vasta vuoden päästä, niin entä sitten? Potilaan kertomus täsmää silti tapauksesta tehtyihin taltioihin.

Nämä vähättelemäsi "kaksi piippausta", niin kuin ne eivät olisi mitään, ovat erittäin merkittäviä siinä mielessä, että niiden avulla voitiin sulkea pois selitys, jonka mukaan NDE:t tapahtuvat muutaman sekunnin sisällä (vaikka tuntuisivat vuosisadalta) siirtymävaiheessa, joko aivotoiminnan sammuessa tai sen alkaessa uudelleen. Koska tutkimuksen käyttämän AED-laitteen piippausväli oli n. 3 min, voitiin tuo muutaman sekunnin selitys sulkea pois ja osoittaa, että kokeminen jatkui useita minuutteja sen jälkeen, kun aivotoimintaa ei enää ollut.

"Miten muuten kävi niille piilotetuille kuville?"

Kuvia oli sijoitettu teho-osastoille, ja nämä OBE-tapaukset eivät sattuneet teho-osastoilla.

Lue lisää

Järkevin selitys toki on tietoisuuden ruumiista irtautuminen, maailmankaikkeudessa lenteleminen, kuolleiden(joissain tapauksissa elävienkin) kanssa keskustelu, jumalan tai jonkin kohtaaminen, ajan venyminen kuukausiksi, ja mitä kaikkea sitä nyt olikaan.

Taidan silti olettaa, että tämän tapauksen henkilö ei ollutkaan, nii tiedoton kuin väitetään. Häntä kuitenkin elvytettiin koko ajan..

Ja kalaa tulee kirjoitti:

Miten niin "vuosi kokemuksensa jälkeen?". Haastattelujen ensimmäinen kierros tehtiin potilaan ollessa vielä sairaalassa. Riippuen potilaan kunnosta tämä tapahtui 3 päivän - 4 viikon sisällä sydämen pysähdyksestä. Joissain tapauksissa ensivaiheen haastattelua ei potilaan kunnosta johtuen voitu tehdä sairaalassa, jolloin tehtiin puhelinhaastattelu 3 kk - 1 vuosi sairaalasta pääsyn jälkeen, mutta ainakaan minulla ei ole mitään tietoa siitä, että tämän kyseisen OBE-potilaan haastattelu olisi tehty vuosi sairaalasta pääsyn jälkeen. Jos sinulla sellainen tieto on, kuten sinulla näyttää sellainen tieto olevan (sillä ethän vain hatusta vetämiäsi väitteitä täällä tosina esitä...), niin valaisepa, mistä tieto on peräisin; siis anna lähde. Ja vaikka olisit oikeassakin ja häntä olisi haastateltu vasta vuoden päästä, niin entä sitten? Potilaan kertomus täsmää silti tapauksesta tehtyihin taltioihin.

Nämä vähättelemäsi "kaksi piippausta", niin kuin ne eivät olisi mitään, ovat erittäin merkittäviä siinä mielessä, että niiden avulla voitiin sulkea pois selitys, jonka mukaan NDE:t tapahtuvat muutaman sekunnin sisällä (vaikka tuntuisivat vuosisadalta) siirtymävaiheessa, joko aivotoiminnan sammuessa tai sen alkaessa uudelleen. Koska tutkimuksen käyttämän AED-laitteen piippausväli oli n. 3 min, voitiin tuo muutaman sekunnin selitys sulkea pois ja osoittaa, että kokeminen jatkui useita minuutteja sen jälkeen, kun aivotoimintaa ei enää ollut.

"Miten muuten kävi niille piilotetuille kuville?"

Kuvia oli sijoitettu teho-osastoille, ja nämä OBE-tapaukset eivät sattuneet teho-osastoilla.

Lue lisää

Kertomus löytyy Parnian kirjasta Erasing Death, 10.luvusta. Kyseessä on juuri tuo yksi henkilö, Mr. A

Olet kyllä oikeassa kritiikissäsi, jostain syystä siinä ei ole mainittu tarkkoja päivämääriä. Haastattelusta käy ilmi, että vuosi on vaihtunut ja potilas kotiutettu jo. Aika voi siis periaatteessa olla lyhyempi, tosin Parnia kysyy vuodesta niin omituisesti, että se antaa ymmärtää kyseessä olleen todella pitkän ajan.

Mielenkiintoinen kysymys tietysti on, että jos pidämme kertomusta oikeana, niin pystymme samalla todistamaan enkelten olemassaolon. Mr. A näki sellaisen myös, joten ei liene mitään syytä epäillä sitäkään kuvitelmaksi? Tai siis se ei voi olla mitenkään kuvitelma, koska kaikki muuhan on selkeästi havaittu irronneen tietoisuuden kautta. Miksi enkeli ei siis olisi todellinen?

Parnia on siinä mielessä kiva kaveri, että hän selkeästi kertoo tuossa kirjassaan oman kantansa. Tietoisuus ei ole tieteen tuntemaa materiaa, se on sama kuin sielu tai psyyke ja se käyttää aivoja, mutta ei ole niistä riippuvainen. Siis oma entiteetti, niin sanotusti. Onnea tutkimuksille.

.-.-.-. kirjoitti:

Järkevin selitys toki on tietoisuuden ruumiista irtautuminen, maailmankaikkeudessa lenteleminen, kuolleiden(joissain tapauksissa elävienkin) kanssa keskustelu, jumalan tai jonkin kohtaaminen, ajan venyminen kuukausiksi, ja mitä kaikkea sitä nyt olikaan.

Taidan silti olettaa, että tämän tapauksen henkilö ei ollutkaan, nii tiedoton kuin väitetään. Häntä kuitenkin elvytettiin koko ajan..

Lue lisää

Eihän hän tiedoton tietenkään ollutkaan, koska hänellä oli kokemusta koko ajan, mutta aivojen synaptinen toiminta oli kyllä lakannut. Olen tämän aiemminkin saman väitteen yhteydessä linkannut, mutta koska uskonnollisille dogmaatikoille ei mikään milloinkaan mene perille vaan asiat joudutaan toistamaan aina uudelleen niinkuin asia olisi esillä ensimmäistä kertaa, niin laitetaan tämä nyt taas uudestaan.

http://www.horizonresearch.org/main_page.php?cat_id=84

Kun luet artikkelin perin pohjin läpi, havaitset kyllä, että elvytyksen aikaansaama hyvin vähäinen veren virtaus aivoissa ei riitä aivotoiminnan ylläpitämiseen. Artikkelista on luettavissa, kuinka EEG-tutkimukset ovat osoittaneet, että aivotoiminnan uudelleenkäynnistyminen vaatii sen, että sydän on startannut jälleen ja generoinut verenpaineen. Lisäksi aina sydämen pysähdyksen jälkeen virkoava tajunta aivotoiminnan herätessä on aina sekaisen tokkuraista eikä lainkaan selkeää, päinvastoin kuin NDE:ssä, jossa tehdään kirkkaita ja selkeitä havaintoja.

Ja taas. kirjoitti:

Eihän hän tiedoton tietenkään ollutkaan, koska hänellä oli kokemusta koko ajan, mutta aivojen synaptinen toiminta oli kyllä lakannut. Olen tämän aiemminkin saman väitteen yhteydessä linkannut, mutta koska uskonnollisille dogmaatikoille ei mikään milloinkaan mene perille vaan asiat joudutaan toistamaan aina uudelleen niinkuin asia olisi esillä ensimmäistä kertaa, niin laitetaan tämä nyt taas uudestaan.

http://www.horizonresearch.org/main_page.php?cat_id=84

Kun luet artikkelin perin pohjin läpi, havaitset kyllä, että elvytyksen aikaansaama hyvin vähäinen veren virtaus aivoissa ei riitä aivotoiminnan ylläpitämiseen. Artikkelista on luettavissa, kuinka EEG-tutkimukset ovat osoittaneet, että aivotoiminnan uudelleenkäynnistyminen vaatii sen, että sydän on startannut jälleen ja generoinut verenpaineen. Lisäksi aina sydämen pysähdyksen jälkeen virkoava tajunta aivotoiminnan herätessä on aina sekaisen tokkuraista eikä lainkaan selkeää, päinvastoin kuin NDE:ssä, jossa tehdään kirkkaita ja selkeitä havaintoja.

Lue lisää

Veikkaisin ettei hän ollut sairaalassa eeg-pipo päässä ilman lääkitystä odottelemassa sydämen pysähdystä. Voisiko olla pienen pieni mahdollisuus, että se 25% (plus muut mömmöt, kehon omat ja laitoksen puolesta) riittäisi säilyttämään jotain alimman tason aivotoimintaa edes hetkittäin, että "sankarivainajamme" olisi voinut parit piippaukset kuulla ja putken kurkussa tunnistaa.

.-.-.-. kirjoitti:

Veikkaisin ettei hän ollut sairaalassa eeg-pipo päässä ilman lääkitystä odottelemassa sydämen pysähdystä. Voisiko olla pienen pieni mahdollisuus, että se 25% (plus muut mömmöt, kehon omat ja laitoksen puolesta) riittäisi säilyttämään jotain alimman tason aivotoimintaa edes hetkittäin, että "sankarivainajamme" olisi voinut parit piippaukset kuulla ja putken kurkussa tunnistaa.

Lue lisää

PART I:

"Veikkaisin ettei hän ollut sairaalassa eeg-pipo päässä ilman lääkitystä odottelemassa sydämen pysähdystä."

Ja jälleen toistoa, kun edellinen ei näköjään mennyt perille. Uskonnollisille fundamentalisteille ei mikään määrä toistoja ylitä tunnistamiskynnystä.

Sydämen pysähdyttyä ovat kaikki ulkoiset merkit tietoisuudesta poissa, mukaanlukien aivotoiminta (ks. seuraava linkki). Pupillit ovat laajentuneet, ne eivät reagoi valoon, yskänrefleksi ja kaikki muut aivorunkorefleksit ovat poissa. Ja sinäkö panet uskonnollisen toiveesi sen varaan, että visuaalisella aivokuorella yhä vielä on toimintaa, vaikka aivorungon synaptinen toiminta onkin lakannut? Kyllä se vain niin on, että ENSIN LAKKAAVAT KAIKKI KORKEAMMAT SENSOMOTORISET TOIMINNOT, MUKAANLUKIEN MUISTITOIMINNOT JA VISUAALISTEN REPRESENTAATIOIDEN RAKENTAMINEN YMPÄRISTÖSTÄ, JA VASTA SITTEN MENEVÄT LAKOON ALEMMAT AIVORUNGON REFLEKSIT (kuten pupillirefleksit ja yskänrefleksit).

Tosiasia vain on, että siinä vaiheessa, kun aivorungon refleksit ovat poissa pelistä, on neokorteksi ollut nurin jo aikaa ennen sitä. Visuaalisella aivokuorella ei representaatioita ympäristöstä silloin rakennella eikä viedä asioita muistiin.

Vaikka te palstauskovaiset täällä heittelette näitä kommenttejanne, niin mitään epäselvyyttä ei ole siitä, että näissä sydänkohtauspotilaissa ei ole jäljellä mitään mitattavia ulkoisia tietoisuuden merkkejä. Tätä eivät alaa tuntevat oikeat tiedemiehet kyseenalaista; niin monet tutkimukset ovat saman asian toistaneet.

http://www.medicaldaily.com/life-after-life-near-death-experiences-suggest-consciousness-continues-beyond-death-306443

These results, the researchers say, suggest consciousness is present beyond the point at which scientists can detect it. Our minds, then, may be separate from our brains.
...
During cardiac arrest, the brain is not functioning; however, many people have come out of their body to perceive what is going on around them.

.-.-.-. kirjoitti:

Veikkaisin ettei hän ollut sairaalassa eeg-pipo päässä ilman lääkitystä odottelemassa sydämen pysähdystä. Voisiko olla pienen pieni mahdollisuus, että se 25% (plus muut mömmöt, kehon omat ja laitoksen puolesta) riittäisi säilyttämään jotain alimman tason aivotoimintaa edes hetkittäin, että "sankarivainajamme" olisi voinut parit piippaukset kuulla ja putken kurkussa tunnistaa.

Lue lisää

PART II:

"Voisiko olla pienen pieni mahdollisuus, että se 25% (plus muut mömmöt, kehon omat ja laitoksen puolesta) riittäisi säilyttämään jotain alimman tason aivotoimintaa edes hetkittäin, että "sankarivainajamme" olisi voinut parit piippaukset kuulla ja putken kurkussa tunnistaa."

Ei. Toiseksi, vähättelet potilaan antamaa tarkan yksityiskohtaista raporttia, koska uskonnolliset tunteesi saavat sinut unohtamaan nuo tosiasiat.

Toistona todettakoon, että sydänkohtauksen jälkeen aivotoiminta lakkaa nopeasti, ja se ei starttaa uudelleen ennenkuin sydän starttaa. Ja linkitettäköön uudestaan tämä sama artikkeli, jolla edellisen kerran vastasin samanlaiseen kysymykseen, ja jolla ei kuitenkaan näytä olleen mitään vaikutusta - kuten uskonnollisen dogmaatikon kanssa keskustellessa välttämättä aina onkin. Mikään ei saa koskaan mennä perille, jos se on vastoin uskonnollisen dogmaatikon dogmaa.

http://www.pimvanlommel.nl/files/publicaties/Near-Death%20Experience_Consciousness%20and%20the%20Brain.pdf

All these elements of an NDE were experienced during the period of cardiac arrest, during the period of apparent unconsciousness, during the period of clinical death! But how is it possible to explain these experiences during the period of temporary loss of all functions of the brain due to acute pan-cerebral ischemia?

We know that patients with cardiac arrest are unconscious within seconds. But how do we know that the EEG is flat in those patients, and how can we study this?


NEUROPHYSIOLOGY DURING CARDIAC ARREST

Through many studies in both human and animal models, cerebral function has been shown to be severely compromised during cardiac arrest, with sudden loss of consciousness and of all body reflexes, but also with the abolition of brain-stem activity with the loss of the gag reflex and of the corneal reflex, and fixed and dilated pupils are clinical findings in those patients (Parnia and Fenwick, 2002). And also the function of the respiratory center, located close to the brainstem, fails, resulting in apnoea. Complete cessation of cerebral circulation is found in induced cardiac arrest due to ventricular fibrillation (VF) during threshold testing at implantation of internal defibrillators. This complete cerebral ischemic model can be used to study the result of anoxia of the brain. The middle cerebral artery blood flow, Vmca, which is a reliable trend monitor of the cerebral blood flow, decreases to 0 cm/sec immediately after the induction of VF (Gopalan et al., 1999). Electrical activity in both cerebral cortex and the deeper structures of the brain has been shown to be absent after a very short period of time. Monitoring of the electrical activity of the cortex (EEG) has shown that the first ischemic changes in the EEG are detected an average of 6.5 seconds from the onset of circulatory arrest, and with prolongation of the cerebral ischemia always progression to isoelectricity occurs within 10 to 20 (mean 15) seconds (De Vries et al., 1998; Clute and Levy, 1990; Losasso et al., 1992; Parnia and Fenwick, 2002). After defibrillation the Vmca, measured by transcranial Doppler technique, returns rapidly within 1–5 seconds after a cardiac arrest of short duration (Gopalan et al., 1999). However, in the case of a prolonged cardiac arrest of more than 37 seconds, normal EEG activity may not return for many minutes to hours after cardiac function has been restored, depending on the duration of the cardiac arrest, despite maintenance of adequate blood pressure in the recovery phase (Smith et al., 1990). Additionally, EEG recovery sometimes underestimates the metabolic recovery of the brain, and cerebral oxygen uptake may be depressed for a considerable time after restoration of circulation (De Vries et al., 1998).

Poimitaan tästä vielä erikseen:

Monitoring of the electrical activity of the cortex (EEG) has shown that the first ischemic changes in the EEG are detected an average of 6.5 seconds from the onset of circulatory arrest, and with prolongation of the cerebral ischemia always progression to isoelectricity occurs within 10 to 20 (mean 15) seconds (De Vries et al., 1998; Clute and Levy, 1990; Losasso et al., 1992; Parnia and Fenwick, 2002).

Siis always. Isoelectricity on tila, jolloin aivoissa ei ole aivotoimintaan vaadittavia jännite-eroja. Aivot ovat sen jälkeen ilman synaptista toimintaa.

Saanko kuitenkin tehdä veikkauksen? Veikkaanpa, että tämä ei ollut viimeinen kerta, kun tämä artikkeli pitää tänne uudelleen linkittää arvon nimimerkki .-.-.-.:lle, koska hän tulee jälleen uudestaan esittämään täsmälleen samat vastaväitteet kuin yllä olevassa viestissäänkin, ja joihin tämän linkin tiedot vastasivat.

Ja taas. kirjoitti:

PART II:

"Voisiko olla pienen pieni mahdollisuus, että se 25% (plus muut mömmöt, kehon omat ja laitoksen puolesta) riittäisi säilyttämään jotain alimman tason aivotoimintaa edes hetkittäin, että "sankarivainajamme" olisi voinut parit piippaukset kuulla ja putken kurkussa tunnistaa."

Ei. Toiseksi, vähättelet potilaan antamaa tarkan yksityiskohtaista raporttia, koska uskonnolliset tunteesi saavat sinut unohtamaan nuo tosiasiat.

Toistona todettakoon, että sydänkohtauksen jälkeen aivotoiminta lakkaa nopeasti, ja se ei starttaa uudelleen ennenkuin sydän starttaa. Ja linkitettäköön uudestaan tämä sama artikkeli, jolla edellisen kerran vastasin samanlaiseen kysymykseen, ja jolla ei kuitenkaan näytä olleen mitään vaikutusta - kuten uskonnollisen dogmaatikon kanssa keskustellessa välttämättä aina onkin. Mikään ei saa koskaan mennä perille, jos se on vastoin uskonnollisen dogmaatikon dogmaa.

http://www.pimvanlommel.nl/files/publicaties/Near-Death%20Experience_Consciousness%20and%20the%20Brain.pdf

All these elements of an NDE were experienced during the period of cardiac arrest, during the period of apparent unconsciousness, during the period of clinical death! But how is it possible to explain these experiences during the period of temporary loss of all functions of the brain due to acute pan-cerebral ischemia?

We know that patients with cardiac arrest are unconscious within seconds. But how do we know that the EEG is flat in those patients, and how can we study this?


NEUROPHYSIOLOGY DURING CARDIAC ARREST

Through many studies in both human and animal models, cerebral function has been shown to be severely compromised during cardiac arrest, with sudden loss of consciousness and of all body reflexes, but also with the abolition of brain-stem activity with the loss of the gag reflex and of the corneal reflex, and fixed and dilated pupils are clinical findings in those patients (Parnia and Fenwick, 2002). And also the function of the respiratory center, located close to the brainstem, fails, resulting in apnoea. Complete cessation of cerebral circulation is found in induced cardiac arrest due to ventricular fibrillation (VF) during threshold testing at implantation of internal defibrillators. This complete cerebral ischemic model can be used to study the result of anoxia of the brain. The middle cerebral artery blood flow, Vmca, which is a reliable trend monitor of the cerebral blood flow, decreases to 0 cm/sec immediately after the induction of VF (Gopalan et al., 1999). Electrical activity in both cerebral cortex and the deeper structures of the brain has been shown to be absent after a very short period of time. Monitoring of the electrical activity of the cortex (EEG) has shown that the first ischemic changes in the EEG are detected an average of 6.5 seconds from the onset of circulatory arrest, and with prolongation of the cerebral ischemia always progression to isoelectricity occurs within 10 to 20 (mean 15) seconds (De Vries et al., 1998; Clute and Levy, 1990; Losasso et al., 1992; Parnia and Fenwick, 2002). After defibrillation the Vmca, measured by transcranial Doppler technique, returns rapidly within 1–5 seconds after a cardiac arrest of short duration (Gopalan et al., 1999). However, in the case of a prolonged cardiac arrest of more than 37 seconds, normal EEG activity may not return for many minutes to hours after cardiac function has been restored, depending on the duration of the cardiac arrest, despite maintenance of adequate blood pressure in the recovery phase (Smith et al., 1990). Additionally, EEG recovery sometimes underestimates the metabolic recovery of the brain, and cerebral oxygen uptake may be depressed for a considerable time after restoration of circulation (De Vries et al., 1998).

Poimitaan tästä vielä erikseen:

Monitoring of the electrical activity of the cortex (EEG) has shown that the first ischemic changes in the EEG are detected an average of 6.5 seconds from the onset of circulatory arrest, and with prolongation of the cerebral ischemia always progression to isoelectricity occurs within 10 to 20 (mean 15) seconds (De Vries et al., 1998; Clute and Levy, 1990; Losasso et al., 1992; Parnia and Fenwick, 2002).

Siis always. Isoelectricity on tila, jolloin aivoissa ei ole aivotoimintaan vaadittavia jännite-eroja. Aivot ovat sen jälkeen ilman synaptista toimintaa.

Saanko kuitenkin tehdä veikkauksen? Veikkaanpa, että tämä ei ollut viimeinen kerta, kun tämä artikkeli pitää tänne uudelleen linkittää arvon nimimerkki .-.-.-.:lle, koska hän tulee jälleen uudestaan esittämään täsmälleen samat vastaväitteet kuin yllä olevassa viestissäänkin, ja joihin tämän linkin tiedot vastasivat.

Lue lisää

Elämä on liian lyhyt tähän leikkiin.

Tämä sinulla on yli kolmesta sadasta tapauksesta:

"One 57-year-old man, a social worker from Southampton, described the noise of the machines and what the medical staff were doing during this time."

"The man described everything that had happened in the room, but importantly, he heard two bleeps from a machine that makes a noise at three minute intervals. So we could time how long the experience lasted for," he added.

Eikä mikään mahti maailmassa saa sinua harkitsemaan muita mahdollisuuksia ja silti haukut muita uskonnollisiksi dogmaatikoiksi.

.-.-.-. kirjoitti:

Elämä on liian lyhyt tähän leikkiin.

Tämä sinulla on yli kolmesta sadasta tapauksesta:

"One 57-year-old man, a social worker from Southampton, described the noise of the machines and what the medical staff were doing during this time."

"The man described everything that had happened in the room, but importantly, he heard two bleeps from a machine that makes a noise at three minute intervals. So we could time how long the experience lasted for," he added.

Eikä mikään mahti maailmassa saa sinua harkitsemaan muita mahdollisuuksia ja silti haukut muita uskonnollisiksi dogmaatikoiksi.

Lue lisää

Varmaan vielä Parmian kaveri Southamptonin ajoilta :)

.-.-.-. kirjoitti:

Elämä on liian lyhyt tähän leikkiin.

Tämä sinulla on yli kolmesta sadasta tapauksesta:

"One 57-year-old man, a social worker from Southampton, described the noise of the machines and what the medical staff were doing during this time."

"The man described everything that had happened in the room, but importantly, he heard two bleeps from a machine that makes a noise at three minute intervals. So we could time how long the experience lasted for," he added.

Eikä mikään mahti maailmassa saa sinua harkitsemaan muita mahdollisuuksia ja silti haukut muita uskonnollisiksi dogmaatikoiksi.

Lue lisää

Oikea muotoilu asialle:

"Eikö mikään mahti maailmassa saa sinua harkitsemaan muita mahdollisuuksia kuin miltä se tosiasiassa näyttää? Eikö mikään mahti maailmassa saa sinua harkitsemaan ja etsimään vastauksia yhä meidän materialismiuskontomme sisältä, vaikka tosin omat ylipappimmekaan eivät niitä uusia selityksiä enää keksi? Ja silti haukut muita uskonnollisiksi dogmaatikoiksi."

.-.-.-. kirjoitti:

Varmaan vielä Parmian kaveri Southamptonin ajoilta :)

Tietysti. Salaliittoteoriat kehiin vain. Kertoo vain kuinka epätoivoisia siellä ollaan.

Havainnot liittyvät hetkeen ja paikkaan, eräs potilas näki kliinisesti delanneena, silmät ummessa, tajuttomana minne hänen tekarinsa laitettiin jne.

gbbvff kirjoitti:

Havainnot liittyvät hetkeen ja paikkaan, eräs potilas näki kliinisesti delanneena, silmät ummessa, tajuttomana minne hänen tekarinsa laitettiin jne.

Mitään objektiivisia havaintoja ei ole. On vain potilaitten kertomuksia heidän subjektiivisista kokemuksistaan. Näitä samoja tarinoita oli apu-lehdessä jo 70- luvulla. Ei näytä "tutkimus" siitä edenneen minnekään.

nollatutkimusta kirjoitti:

Mitään objektiivisia havaintoja ei ole. On vain potilaitten kertomuksia heidän subjektiivisista kokemuksistaan. Näitä samoja tarinoita oli apu-lehdessä jo 70- luvulla. Ei näytä "tutkimus" siitä edenneen minnekään.

Lue lisää

Lancet lehdessä ollu tutkimusta jota teki von Lommel vai kuka se oli.

Hyvä "onnea matkaan":

Selvitä itsellesi ensin nuo kysymykset, sen sijaan että kysyt muilta "otitko selvää?" aivan kuin he olisivat tietämättömiä aiheesta. Ainoa tietämätön ja asiaan perehtymätön on selvästikin vain sinä, joka tulet uskonnollisella vakaumuksella sisäään tietämään kaiken jo etukäteen, vaivautumatta perehtymään asiaan lainkaan. Lue ensin itse artikkeli, sitten ota selvää tästä ketjusta tai muualta, miten tiedetään, että joku on kliinisesti kuollut ja että yli puoli minuuttia kliinisesti kuolleella ei ole aivotoimintaa. Sivut ja kappaleet voit myös selvittää ihan itse; kaikkea ei tarvitse tehdä puolestasi. Asiat on kyllä ketjussa jo kirjoitettu vähintään kertaalleen, jota silmä käteen vain ja lukemaan.

AWARE kirjoitti:

Hyvä "onnea matkaan":

Selvitä itsellesi ensin nuo kysymykset, sen sijaan että kysyt muilta "otitko selvää?" aivan kuin he olisivat tietämättömiä aiheesta. Ainoa tietämätön ja asiaan perehtymätön on selvästikin vain sinä, joka tulet uskonnollisella vakaumuksella sisäään tietämään kaiken jo etukäteen, vaivautumatta perehtymään asiaan lainkaan. Lue ensin itse artikkeli, sitten ota selvää tästä ketjusta tai muualta, miten tiedetään, että joku on kliinisesti kuollut ja että yli puoli minuuttia kliinisesti kuolleella ei ole aivotoimintaa. Sivut ja kappaleet voit myös selvittää ihan itse; kaikkea ei tarvitse tehdä puolestasi. Asiat on kyllä ketjussa jo kirjoitettu vähintään kertaalleen, jota silmä käteen vain ja lukemaan.

Lue lisää

Minulla on tässä koko julkaisu auki PDF muodossa. Minä en usko hetkeäkään että olisit lukenut tämän. Itse luin esimerkiksi kohdan jossa kerrottiin mitä kliinisesti kuolleella tarkoitettiin tässä tapauksessa.

No, kun olet väitetysti tämän lukenut niin kerroppas mitä kliinisesti kuollut tarkoitti? :D

onnea matkaan kirjoitti:

Minulla on tässä koko julkaisu auki PDF muodossa. Minä en usko hetkeäkään että olisit lukenut tämän. Itse luin esimerkiksi kohdan jossa kerrottiin mitä kliinisesti kuolleella tarkoitettiin tässä tapauksessa.

No, kun olet väitetysti tämän lukenut niin kerroppas mitä kliinisesti kuollut tarkoitti? :D

Lue lisää

Samalla uskontosi tuomalla varmuudella kuin tiedät, että tietoisuutta ei voi olla aivotoiminnan lakkaamisen jälkeen, tiedät myös, että en ole lukenut linkkaamaani ja useaan kertaan lainaamaani tutkimusta. No, onnea sinulle uskosi tiellä!

Ja jos et tiedä, mitä kliinisesti kuollut tarkoittaa, en aio sitä sinulle kertoa. Saat ottaa asian ihan itse selville, vaikka hihhulit eivät yleensä paljoa päätään faktoilla vaivaa.

"Huohh.. hommahan on sama kun ihminen hypnoosissa elää ns. "entisen elämän" jossain toisessa ajassa ja paikassa muutaman minuutin sisällä."

Eli todisteita sinulla ei siis ole. Jonkin sadan vuoden tuntuisen kokemuksen kokeminen seinäkelloaikaa sekunnissa ei selitä sitä, kuinka tässä tutkimuksessa "koehenkilönä" ollut kuollut raportoi oikein tapahtumista usean minuutin aikana ajalla, jolloin hänellä ei voinut olla aivotoimintaa. Ja ajoitetusti niin.

Dream on, tosiaan, sinulle. Siellä toisessa ketjussa julistuksesi tueksi pyydettyjen todisteiden sijaan unelmat ovatkin ainoita, joita käytössäsi näyttää olevan.

Julistajat-kierroksilla kirjoitti:

"Huohh.. hommahan on sama kun ihminen hypnoosissa elää ns. "entisen elämän" jossain toisessa ajassa ja paikassa muutaman minuutin sisällä."

Eli todisteita sinulla ei siis ole. Jonkin sadan vuoden tuntuisen kokemuksen kokeminen seinäkelloaikaa sekunnissa ei selitä sitä, kuinka tässä tutkimuksessa "koehenkilönä" ollut kuollut raportoi oikein tapahtumista usean minuutin aikana ajalla, jolloin hänellä ei voinut olla aivotoimintaa. Ja ajoitetusti niin.

Dream on, tosiaan, sinulle. Siellä toisessa ketjussa julistuksesi tueksi pyydettyjen todisteiden sijaan unelmat ovatkin ainoita, joita käytössäsi näyttää olevan.

Lue lisää

Reima Kampmann todisti aikoja sitten, että hypnoosissa vapautetut muistot koetaan hyvin nopeasti; kuin juuri äsken olisi eletty kokonainen ihmiselämä, jossain toisessa ajassa ja paikassa, elämän jonka "muistot" on ihminen itse tiedostamattaan kasannut alitajunnassaan elämänsä varrelta hankituista meemeistä elämänkerraksi - jostain vielä toistaiseksi tuntemattomasta syystä.

Ei ole mitään syytä olettaa etteikö analogisesti täysin samasta asiasta olisi kyse myös silloin kuin "herää kuolleista".
Kokemus syntyy ennen ja jälkeen aivotoiminnan lakkaamista(jos se nyt täysin lakkaa), valemuistona.
Enkä usko että noiden kokijoiden tarinoissa olisi akkurantteja yksityiskohtaisia kuvauksia tapahtumista niiltä hetkiltä, jolloin aivoissa ei tapahtunut mitään.. miten voisikaan olla.

Hmmmmmmm kirjoitti:

Reima Kampmann todisti aikoja sitten, että hypnoosissa vapautetut muistot koetaan hyvin nopeasti; kuin juuri äsken olisi eletty kokonainen ihmiselämä, jossain toisessa ajassa ja paikassa, elämän jonka "muistot" on ihminen itse tiedostamattaan kasannut alitajunnassaan elämänsä varrelta hankituista meemeistä elämänkerraksi - jostain vielä toistaiseksi tuntemattomasta syystä.

Ei ole mitään syytä olettaa etteikö analogisesti täysin samasta asiasta olisi kyse myös silloin kuin "herää kuolleista".
Kokemus syntyy ennen ja jälkeen aivotoiminnan lakkaamista(jos se nyt täysin lakkaa), valemuistona.
Enkä usko että noiden kokijoiden tarinoissa olisi akkurantteja yksityiskohtaisia kuvauksia tapahtumista niiltä hetkiltä, jolloin aivoissa ei tapahtunut mitään.. miten voisikaan olla.

Lue lisää

"Kokemus syntyy ennen ja jälkeen aivotoiminnan lakkaamista(jos se nyt täysin lakkaa), valemuistona."

Sokaiseeko uskontosi sinua näkemästä jatkuvasti toistettua asiaa: nuo kuolleet kertovat tapahtumista ajalta, jolloin heillä ei ole voinut olla aivotoimintaa. Usean minuutin ajalta. Siis EI kuten hihhulismissasi jatkuvasti toistat dogmaasi, että "Kokemus syntyy ennen ja jälkeen aivotoiminnan lakkaamista".

Dogmaattisten hihhuleiden kanssa on turha yrittää saada mitään perille. Samaa asiaa voidaan toistaa toistamisen jälkeen vaikka tuhansia kertoja, ja perille se ei mene.

Muille kuin kyseiselle hihhulille voidaan laittaa näytille seuraavat pätkät tutkimusraportista. Laitan raportissa käytettyjen lyhenteiden merkitykset näkyviin, jotta ne, jotka todella ajatuksella lukevat näitä, saisivat tekstistä jotakin irtikin:
CA = cardiac arrest, sydämenpysähdys.
CPR = cardiopulmonary resuscitation, painelupuhalluselvytys.
CBF = cerebral blood flow, aivoverenkierto.
AED = automated external defibrillator, automaattinen ulkoinen defibrillaattori.
VA = visual awareness, ”visuaalinen tietoisuus”.

Ja nyt siis ne lainaukset tutkimusraportista:

Although no patient demonstrated clinical signs of consciousness during CPR as assessed by the absence of eye opening response, motor response, verbal response whether spontaneously or in response to pain (chest compressions) with a resultant Glasgow Coma Scale Score of 3/15, nonetheless 39% (55/140) (category2) responded positively to the question “Do you remember anything from the time during your unconsciousness”.

Eli 39%:lla eloon jääneistä potilaista oli jonkinlaisia muistoja ajalta, jolloin he olivat syvimmässä Glasgow'n asteikon mukaisessa koomassa. Kun silmään tökitään esineellä, ei ole mitään vastetta, minkäänlaisia muitakaan motorisia vasteita ei ole kielellisistä puhumattakaan, kuten ei myöskään kipuvasteita. Aivorungon refleksit kuten yökkäysrefleksi eivät toimi; sen vuoksi heidät voidaankin intuboida eli työntää putki kurkkuun.

Silloin kun aivorungonrefleksit eivät toimi, on myös kortikaalinen eli aivokuoren toiminta lakannut. Korkeammat toiminnot aivokuorella lakkaavat ensin, ja sitten vasta keskushermoston syvempien osien toiminnot kuten aivorunko- ja selkäydinrefleksit.

Materialisti voi tietysti väittää, että come on, totta kai henkilöillä on aivorungon toimintojen lakattua kaikki korkeammat toiminnot yhä tallella, ja jopa parannetussa muodossa. Vaikka synaptista toimintaa ei ole, niin totta kai henkilö panee asioita muistiin ja muistaa ne paremmin kuin mitään muuta koko elämänsä aikana. Näin on myös, vaikka hänellä olisi silmät teipattu kiinni: hän näkee sujuvasti ihmeellisellä aivokuorellaan lappujen läpi silloin, kun joko synaptinen aivotoiminta on täysin lakannut (isoelektrisiteetin takia ei voi muodostua aktiopotentiaaleja) tai vähintään solujen eloonjäämistä uhkaavassa vakavassa kriisissä, jossa hermoverkkojen tavanomainen toiminta on joka tapauksessa pois pelistä. Jäljellä on aivosolujen verkottuneen yhteistyön sijasta jäljellä vain solujen oma selviytymistaistelu, jolloin ne eivät tosiaankaan toimi verkottuneina yhdessä ja eivät siten voi generoida tietoisuutta materialistien olettamalla tavalla. Myöskään aivoalueiden välistä yhteensitomista, joka voisi materialistien olettamalla tavalla tuottaa yhtenäisen subjektiivisen kokemuksen, ei voi tapahtua. (Ks mm. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3399124/ : In short, loss of consciousness can occur with preserved EEG activity, while, in the case of a flat EEG, neither cortical activity nor binding can occur; furthermore, short latency somatosensory-evoked potentials, which explore the conduction through brain stem up to the sensory cortex and are more resistant to ischemia than EEG, have been reported to disappear during cardiac arrest (Yang et al., 1997). THE WHOLE OF THESE DATA CLEARLY DISPROVES ANY SPECULATION ABOUT RESIDUAL UNDETECTED BRAIN ACTIVITY AS A CAUSE FOR SOME CONSCIOUS EXPERIENCE DURING CARDIAC ARREST. (KOROSTUKSELLA tehty lukeminen helpommaksi, kuten myös myöhemmin tekstissä.))

Suurimmalla osalla näistä 39%:lla ei kuitenkaan ollut sellaista OBE-kokemusta, jossa he olisivat tarkkailleet fyysisiä tapahtumia ruumiinsa ulkopuolelta. Koko aineistossa näitä tapauksia oli vain kaksi, joista toinen oli niin heikossa kunnossa, että häntä ei voitu haastatella. Jäljelle jäänyt parempikuntoinen sen sijaan antoi tarkkoja kuvauksia usean minuutin ajalta siitä, mitä salissa tapahtui, ja hänen ruumiin ulkopuolinen kuvauksensa on ajalta, jolloin hänen sydämensä oli pysähdyksissä, hän oli edellä kuvatun kaltaisessa syvässä koomassa, ja kaikki tapahtumat oli kuvattu täysin oikein.

Tästä tutkimusraportti kertoo:

A 57 year old man described the perception of observing events from the top corner of the room and continued to experience a sensation of looking down from above. He accurately described people, sounds, and activities from his resuscitation (Table 2 provides quotes from this interview). HIS MEDICAL RECORDS CORROBORATED HIS ACCOUNTS and specifically supported his descriptions and the use of an automated external defibrillator (AED). Based on current AED algorithms, this likely corresponded with up to 3 min of conscious awareness during CA and CPR.

The finding that conscious awareness may be present during CA is intriguing and supports other recent studies that have indicated consciousness may be present in patients despite clinically undetectable consciousness.

While some investigators have hypothesized there may be a brief surge of electrical activity after cardiac standstill,16 in contrast to anestheia typically there is no measurable brain function within seconds after cardiac standstill.17–21 This ‘flatlined’ isoelectric brain state which occurs with CA onset usually continues throughout CPR since insufficient cerebral blood flow (CBF) is achieved22 to meet cerebral metabolic requirements during conventional CPR. 23–25 HOWEVER IT WAS ESTIMATED OUR PATIENT MAINTAINED AWARENESS FOR A NUMBER OF MINUTES INTO CA. While certain deep coma states may lead to a selective absence of cortical electrical activity in the presence of deeper brain activity,26 this seems unlikely during CA as this condition is associated with global rather than selective cortical hypoperfusion as evidenced by the loss of brain stem function. Thus, within a model that assumes a causative relationship between cortical activity and consciousness the occurrence of mental processes and the ability to accurately describe events during CA as occurred in our verified case of VA when cerebral function is ordinarily absent or at best severely impaired is perplexing.27 This is particularly the case as reductions in CBF typically lead to delirium followed by coma, rather than an accurate and lucid mental state.28



Our verified case of VA suggests conscious awareness may occur beyond the first 20–30 s after CA (when some residual brain electrical activity may occur)16 while providing a quantifiable time period of awareness after the brain ordinarily reaches an isolectric state.17–21 THE CASE INDICATES THE EXPERIENCE LIKELY OCCURRED DURING CA RATHER THAN AFTER RECOVERY FROM CA OR BEFORE CA.

Eli päinvastoin kuin tiededenialisti dogmaatikko hihhuli loputtomasti esittää, kokemus jatkui ajoitetusti monta minuuttia sydämen pysähdyksen jälkeen, ja hänen kuvauksensa sairaalasalista tuolta ajalta oli täysin oikein.

”Enkä usko että noiden kokijoiden tarinoissa olisi akkurantteja yksityiskohtaisia kuvauksia tapahtumista niiltä hetkiltä, jolloin aivoissa ei tapahtunut mitään.. miten voisikaan olla. ”

Niinpä niin, niinpä niin, et usko niin.... se on tiedossa. Ja mikään todiste ei voi sitä uskoasi muuttaa, sekin on tiedossa.

Julistajat-kierroksilla kirjoitti:

A 57 year old man described the perception of observing events from the top corner of the room and continued to experience a sensation of looking down from above. He accurately described people, sounds, and activities from his resuscitation (Table 2 provides quotes from this interview). HIS MEDICAL RECORDS CORROBORATED HIS ACCOUNTS and specifically supported his descriptions and the use of an automated external defibrillator (AED). Based on current AED algorithms, this likely corresponded with up to 3 min of conscious awareness during CA and CPR.

The finding that conscious awareness may be present during CA is intriguing and supports other recent studies that have indicated consciousness may be present in patients despite clinically undetectable consciousness.

While some investigators have hypothesized there may be a brief surge of electrical activity after cardiac standstill,16 in contrast to anestheia typically there is no measurable brain function within seconds after cardiac standstill.17–21 This ‘flatlined’ isoelectric brain state which occurs with CA onset usually continues throughout CPR since insufficient cerebral blood flow (CBF) is achieved22 to meet cerebral metabolic requirements during conventional CPR. 23–25 HOWEVER IT WAS ESTIMATED OUR PATIENT MAINTAINED AWARENESS FOR A NUMBER OF MINUTES INTO CA. While certain deep coma states may lead to a selective absence of cortical electrical activity in the presence of deeper brain activity,26 this seems unlikely during CA as this condition is associated with global rather than selective cortical hypoperfusion as evidenced by the loss of brain stem function. Thus, within a model that assumes a causative relationship between cortical activity and consciousness the occurrence of mental processes and the ability to accurately describe events during CA as occurred in our verified case of VA when cerebral function is ordinarily absent or at best severely impaired is perplexing.27 This is particularly the case as reductions in CBF typically lead to delirium followed by coma, rather than an accurate and lucid mental state.28



Our verified case of VA suggests conscious awareness may occur beyond the first 20–30 s after CA (when some residual brain electrical activity may occur)16 while providing a quantifiable time period of awareness after the brain ordinarily reaches an isolectric state.17–21 THE CASE INDICATES THE EXPERIENCE LIKELY OCCURRED DURING CA RATHER THAN AFTER RECOVERY FROM CA OR BEFORE CA.

Eli päinvastoin kuin tiededenialisti dogmaatikko hihhuli loputtomasti esittää, kokemus jatkui ajoitetusti monta minuuttia sydämen pysähdyksen jälkeen, ja hänen kuvauksensa sairaalasalista tuolta ajalta oli täysin oikein.

”Enkä usko että noiden kokijoiden tarinoissa olisi akkurantteja yksityiskohtaisia kuvauksia tapahtumista niiltä hetkiltä, jolloin aivoissa ei tapahtunut mitään.. miten voisikaan olla. ”

Niinpä niin, niinpä niin, et usko niin.... se on tiedossa. Ja mikään todiste ei voi sitä uskoasi muuttaa, sekin on tiedossa.

Lue lisää

Minulla on aika paljon tieteellistä tietoutta ja voin keksiä helposti useammankinlaisia teorioita miten tuon kaltaiset kokemukset voivat syntyä.
Tietysti todistaminen on eri asia.

Ihminen voi kuvitella olleensa jossain tietyssä hetkessä ja ajantaju voi vääristyä monen monella eri tavalla, siten että illuusio on itselle uskottava.
Sitä halusin sanoa tuolla menneet elämät-hypnoosianalogialla.
Myös ihmisen subliminaalisen havainnoitsemisen ja suggestiiviset ominaisuudet ovat melkeinpä hämmästyttävät, mutta eivät yliluonnollisia.

Ei mulla ole mitään agendaa tähän, pikemminkin toivoisin että sinä olet oikeassa, mutta en anna toiveiden viedä mukanaan. En ole järin vakuuttunut. (Mielelläni silti tutustuisin todistusaineistoon enemmänkin, tosin itselleni on hiukan raskasta lukea vähääkään jaarittelevaa tiede-englantia..)
Tiedän mistä tunnepurkauksesi kumpuavat, mutta koita silti hiukan hillitä nimittelyä.

Samajannu kirjoitti:

Minulla on aika paljon tieteellistä tietoutta ja voin keksiä helposti useammankinlaisia teorioita miten tuon kaltaiset kokemukset voivat syntyä.
Tietysti todistaminen on eri asia.

Ihminen voi kuvitella olleensa jossain tietyssä hetkessä ja ajantaju voi vääristyä monen monella eri tavalla, siten että illuusio on itselle uskottava.
Sitä halusin sanoa tuolla menneet elämät-hypnoosianalogialla.
Myös ihmisen subliminaalisen havainnoitsemisen ja suggestiiviset ominaisuudet ovat melkeinpä hämmästyttävät, mutta eivät yliluonnollisia.

Ei mulla ole mitään agendaa tähän, pikemminkin toivoisin että sinä olet oikeassa, mutta en anna toiveiden viedä mukanaan. En ole järin vakuuttunut. (Mielelläni silti tutustuisin todistusaineistoon enemmänkin, tosin itselleni on hiukan raskasta lukea vähääkään jaarittelevaa tiede-englantia..)
Tiedän mistä tunnepurkauksesi kumpuavat, mutta koita silti hiukan hillitä nimittelyä.

Lue lisää

"Minulla on aika paljon tieteellistä tietoutta ja voin keksiä helposti useammankinlaisia teorioita miten tuon kaltaiset kokemukset voivat syntyä."

Ahhah. No annapa näyttö siitä, miten aivot ollessaan toimimatta generoivat oikean kuvauksen siitä, mitä tapahtui sinä aikana, jolloin ne eivät olleet toimivia.

Kun kerran mikään todiste ei todisteeksi kelpaa, mikä on tässä tullut todistetuksi, ja kun kerran aivopohjainen selitystehtäväkin näyttää sulalta mahdottomuudelta, niin eikö mielessä edes ohikiitävää hetkeä käväise mielessä sellainen itsetutkiskelu, että jospa oletkin vain dogmaattinen uskovainen, kun et voi sitä mitenkään uskoa, miltä asia todistetusti näyttää? Eli kun tieteelliset todisteet eivät voi uskomustasi muuttaa?

Ei siinä mitään, kyllähän uskoa saa niinkuin tahtoo, mutta silloin ei kannata teeskennellä tieteellistä, kun kyseessä on tosiasiassa uskonto.

"Tietysti todistaminen on eri asia."

Eli puhtaan uskon pohjalta olet liikkeellä.

KiertelevätUskonsarnajat kirjoitti:

"Minulla on aika paljon tieteellistä tietoutta ja voin keksiä helposti useammankinlaisia teorioita miten tuon kaltaiset kokemukset voivat syntyä."

Ahhah. No annapa näyttö siitä, miten aivot ollessaan toimimatta generoivat oikean kuvauksen siitä, mitä tapahtui sinä aikana, jolloin ne eivät olleet toimivia.

Kun kerran mikään todiste ei todisteeksi kelpaa, mikä on tässä tullut todistetuksi, ja kun kerran aivopohjainen selitystehtäväkin näyttää sulalta mahdottomuudelta, niin eikö mielessä edes ohikiitävää hetkeä käväise mielessä sellainen itsetutkiskelu, että jospa oletkin vain dogmaattinen uskovainen, kun et voi sitä mitenkään uskoa, miltä asia todistetusti näyttää? Eli kun tieteelliset todisteet eivät voi uskomustasi muuttaa?

Ei siinä mitään, kyllähän uskoa saa niinkuin tahtoo, mutta silloin ei kannata teeskennellä tieteellistä, kun kyseessä on tosiasiassa uskonto.

"Tietysti todistaminen on eri asia."

Eli puhtaan uskon pohjalta olet liikkeellä.

Lue lisää

"No annapa näyttö siitä, miten aivot ollessaan toimimatta generoivat oikean kuvauksen siitä, mitä tapahtui sinä aikana, jolloin ne eivät olleet toimivia."

Jos ne ovat olleet todella toimimatta, niin eivät mitenkään.
Epäilen vain vahvasti ettei mitään tarkkaa, ei-yleisluontoista, kuvausta ole kenelläkään kokemuksenaan esittää.
Jos toisin olisi, olis kyseessä aikamoinen sensaatio.
Mulla ole mitään uskontoa, siksipä en harrasta moista toiveajatteluakaan.

Onko sulla laittaa tuollaista tarkkaa kuvausta/kertomusta?

Finitos kirjoitti:

"No annapa näyttö siitä, miten aivot ollessaan toimimatta generoivat oikean kuvauksen siitä, mitä tapahtui sinä aikana, jolloin ne eivät olleet toimivia."

Jos ne ovat olleet todella toimimatta, niin eivät mitenkään.
Epäilen vain vahvasti ettei mitään tarkkaa, ei-yleisluontoista, kuvausta ole kenelläkään kokemuksenaan esittää.
Jos toisin olisi, olis kyseessä aikamoinen sensaatio.
Mulla ole mitään uskontoa, siksipä en harrasta moista toiveajatteluakaan.

Onko sulla laittaa tuollaista tarkkaa kuvausta/kertomusta?

Lue lisää

I make no unsubstantiated claims. Hedelmättömän spekuloinnin sijasta on parempi vain huomata aikaisempien hypoteesien falsifikaatio:

In short, loss of consciousness can occur with preserved EEG activity, while, in the case of a flat EEG, neither cortical activity nor binding can occur; furthermore, short latency somatosensory-evoked potentials, which explore the conduction through brain stem up to the sensory cortex and are more resistant to ischemia than EEG, have been reported to disappear during cardiac arrest (Yang et al., 1997). The whole of these data clearly disproves any speculation about residual undetected brain activity as a cause for some conscious experience during cardiac arrest.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3399124/

Toimimattomat-aivot kirjoitti:

I make no unsubstantiated claims. Hedelmättömän spekuloinnin sijasta on parempi vain huomata aikaisempien hypoteesien falsifikaatio:

In short, loss of consciousness can occur with preserved EEG activity, while, in the case of a flat EEG, neither cortical activity nor binding can occur; furthermore, short latency somatosensory-evoked potentials, which explore the conduction through brain stem up to the sensory cortex and are more resistant to ischemia than EEG, have been reported to disappear during cardiac arrest (Yang et al., 1997). The whole of these data clearly disproves any speculation about residual undetected brain activity as a cause for some conscious experience during cardiac arrest.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3399124/

Lue lisää

Tutkimuksen uutisointi on varsin värikästä. Puhumattakaan tällä palstalla aiheeseen liittyvistä keskusteluista. On totta että tutkimuksessa aivosähkökäyrä (EEG) ei näyttänyt potilailla neuroniaktiivisuutta.

Huomauttaisin kuitenkin että syvässä koomassa olevalla potilaalla saattaa esiintyä sama tilanne. Silloin muuten tasainen EEG voi näyttää aktiivisuutta vain tuikahduksina, joitten väli saattaa olla useita minuutteja. Niinpä toisin kuin joskus on luultu, päälaelta tehty EEG nollamittaus ei välttämättä tarkoita että potilas olisi aivokuollut.

Tutkimuksessa elvytyshuoneisiin oli sijoitettu hyllyille kuvia niin, että ne olivat hyvin näkyvissä ylhäältäpäin. Monet haastatellut raportoivat kokeneensa ruumiista irtauttumisen tunteen ja kertoneet katselleensa ruumistaan ylhäältä. Kukaan ei kertonut nähneensä näitä kuvia.

messeri kirjoitti:

Tutkimuksen uutisointi on varsin värikästä. Puhumattakaan tällä palstalla aiheeseen liittyvistä keskusteluista. On totta että tutkimuksessa aivosähkökäyrä (EEG) ei näyttänyt potilailla neuroniaktiivisuutta.

Huomauttaisin kuitenkin että syvässä koomassa olevalla potilaalla saattaa esiintyä sama tilanne. Silloin muuten tasainen EEG voi näyttää aktiivisuutta vain tuikahduksina, joitten väli saattaa olla useita minuutteja. Niinpä toisin kuin joskus on luultu, päälaelta tehty EEG nollamittaus ei välttämättä tarkoita että potilas olisi aivokuollut.

Tutkimuksessa elvytyshuoneisiin oli sijoitettu hyllyille kuvia niin, että ne olivat hyvin näkyvissä ylhäältäpäin. Monet haastatellut raportoivat kokeneensa ruumiista irtauttumisen tunteen ja kertoneet katselleensa ruumistaan ylhäältä. Kukaan ei kertonut nähneensä näitä kuvia.

Lue lisää

"Tutkimuksen uutisointi on varsin värikästä."

Mikä siitä tekee värikästä?

”Tutkimuksessa elvytyshuoneisiin oli sijoitettu hyllyille kuvia niin, että ne olivat hyvin näkyvissä ylhäältäpäin. Monet haastatellut raportoivat kokeneensa ruumiista irtauttumisen tunteen ja kertoneet katselleensa ruumistaan ylhäältä. Kukaan ei kertonut nähneensä näitä kuvia. ”

Jokaisessa sairaalahuoneessa ei ollut kuvia. Niitä oli asennettu huoneisiin, joissa elvytykseen joudutaan todennäköisimmin. Ne kaksi potilasta, joiden kokemukseen liittyi fyysisen ympäristön havainnointi, eivät olleet niissä huoneissa, joihin oli asetettu kuvia.

To assess the accuracy of claims of visual awareness (VA) during CA, each hospital installed between 50 and 100 shelves in areas where CA resuscitation was deemed likely to occur (e.g. emergency department, acute medical wards).

Two patients (2%) experienced specific auditory/visual awareness (category 5). Both patients had suffered ventricular fibrillation (VF) in non-acute areas where shelves had not been placed.

"Niinpä toisin kuin joskus on luultu, päälaelta tehty EEG nollamittaus ei välttämättä tarkoita että potilas olisi aivokuollut."

Mutta aivorungon refleksien puuttuminen tarkoittaa varmuudella sitä, että visuaalisista ja kuulotoiminnoista vastaavat aivokuoren osat ovat poissa pelistä. Kuten juuri äsken yllä linkitin:

In short, loss of consciousness can occur with preserved EEG activity, while, in the case of a flat EEG, neither cortical activity nor binding can occur; furthermore, short latency somatosensory-evoked potentials, which explore the conduction through brain stem up to the sensory cortex and are more resistant to ischemia than EEG, have been reported to disappear during cardiac arrest (Yang et al., 1997). The whole of these data clearly disproves any speculation about residual undetected brain activity as a cause for some conscious experience during cardiac arrest.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3399124/

Tietenkin tässä saattaa olla kysymys siitä, että luettua tekstiä ei aidosti ymmärretä, mutta toinen ja varsin todennäköinen mahdollisuus on, että sitä ei vain uskonnollisista syistä tahdota hyväksyä.

Aivokuoleman tunnusmerkit:

Brain death is loss of function of the entire cerebrum and brain stem, resulting in coma, no spontaneous respiration, and loss of all brain stem reflexes.

http://www.merckmanuals.com/professional/neurologic-disorders/coma-and-impaired-consciousness/brain-death

Kuten on luettavissa, aivokuolema on koko isojen aivojen ja aivorungon toiminnan lakkaamista, joka johtaa koomaan, hengityksen lakkaamiseen ja kaikkien aivorungon refleksien lakkaamiseen.

Tässä kiinnostuneille kuva isoista aivoista (cerebrum) ja aivorungosta (brain stem), jotta aivorungon sijainti ja syvyys tulee visuaalisesti havainnollistetuksi:

https://en.wikipedia.org/wiki/File:Blausen_0114_BrainstemAnatomy.png

Aivorungon refleksejä ovat mm. yökkäysrefleksi ja pupillien supistumisrefleksi niitä valaistaessa. Näiden puuttuminen on helppo todeta. Jos näitä aivorungon refleksejä ei ole, ovat myös kaikki korkeammat aivotoiminnot lakanneet. Kuten neuropsykiatri Peter Fenwick seuraavassa selittää, niin sydämenpysähdyspotilailla nämä refleksit ovat poissa, ja he ovat kliinisesti kuolleita (jolloin eivät aivot generoi kyllä tietoisuuttakaan):

https://www.youtube.com/v/IrntNjjiiYg?version=3&start=70&end=89&autoplay=1

Toimimattomat-aivot kirjoitti:

I make no unsubstantiated claims. Hedelmättömän spekuloinnin sijasta on parempi vain huomata aikaisempien hypoteesien falsifikaatio:

In short, loss of consciousness can occur with preserved EEG activity, while, in the case of a flat EEG, neither cortical activity nor binding can occur; furthermore, short latency somatosensory-evoked potentials, which explore the conduction through brain stem up to the sensory cortex and are more resistant to ischemia than EEG, have been reported to disappear during cardiac arrest (Yang et al., 1997). The whole of these data clearly disproves any speculation about residual undetected brain activity as a cause for some conscious experience during cardiac arrest.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3399124/

Lue lisää

Eli suomeksi: tykkäät vain jauhaa paskaa ja trollailla ajankuluksi?

Eivittumikäjätkä kirjoitti:

Eli suomeksi: tykkäät vain jauhaa paskaa ja trollailla ajankuluksi?

Taitaa se p-kan jauhaminen ja trollailu olla ihan siellä päässä. Ainakin edellisen kirjoituksesi antaman näytön perusteella.

Olet siis sitä mieltä, että oikea tapa suhtautua asioihin olisi alkaa esittämään kaikenlaisia hypoteesejä ilman minkäänlaisia todisteita? Ei kiitos, jätän sen kaltaisillesi(?) kiertäville pelkkiä mielipiteitään julistaville lähetyssaarnaajille.

Toimimattomat-aivot kirjoitti:

Taitaa se p-kan jauhaminen ja trollailu olla ihan siellä päässä. Ainakin edellisen kirjoituksesi antaman näytön perusteella.

Olet siis sitä mieltä, että oikea tapa suhtautua asioihin olisi alkaa esittämään kaikenlaisia hypoteesejä ilman minkäänlaisia todisteita? Ei kiitos, jätän sen kaltaisillesi(?) kiertäville pelkkiä mielipiteitään julistaville lähetyssaarnaajille.

Lue lisää

Eli uskottavia todistajakokemuksia kuolemanjälkeisyydestä ei ole?

Huohhhh kirjoitti:

Eli uskottavia todistajakokemuksia kuolemanjälkeisyydestä ei ole?

Taisit saada jo muistin nollattua? Kunnon denialistihihhulille tyypilliseen tapaan sivuutit kaiken esitetyn, ja aloitit vain uuden julistuskierroksen. Mitähän jos palaisit nyt kuitenkin vaikka sinne aloitusviestiin.

Finitos kirjoitti:

"No annapa näyttö siitä, miten aivot ollessaan toimimatta generoivat oikean kuvauksen siitä, mitä tapahtui sinä aikana, jolloin ne eivät olleet toimivia."

Jos ne ovat olleet todella toimimatta, niin eivät mitenkään.
Epäilen vain vahvasti ettei mitään tarkkaa, ei-yleisluontoista, kuvausta ole kenelläkään kokemuksenaan esittää.
Jos toisin olisi, olis kyseessä aikamoinen sensaatio.
Mulla ole mitään uskontoa, siksipä en harrasta moista toiveajatteluakaan.

Onko sulla laittaa tuollaista tarkkaa kuvausta/kertomusta?

Lue lisää

”Epäilen vain vahvasti ettei mitään tarkkaa, ei-yleisluontoista, kuvausta ole kenelläkään kokemuksenaan esittää.”
Luin tämän huolimattomasti. Tässähän kysytään tarkkaa, ei-yleisluontoista KOKEMUKSEN kuvausta, sen sijaan että pyydettäisiin esittämään jonkin metafyysisen mallin kuvaus. Joten vastasin väärään kysymykseen vastatessani ”I make no unsubstantiated claims.” Toki näitä tarkkoja, ei-yleisluontoisia kokemusten kuvauksia on olemassa dokumentoituina paljonkin.
”Jos toisin olisi, olis kyseessä aikamoinen sensaatio.”
Hyvä, sittenhän meillä on aikamoinen sensaatio. (Jollei denialismi iske...)
”Mulla ole mitään uskontoa, siksipä en harrasta moista toiveajatteluakaan.”
Joillakin voi olla tietämättään hyvinkin tiukka ja joustamaton uskon(nto).
”Onko sulla laittaa tuollaista tarkkaa kuvausta/kertomusta?”
Niitä on paljon. Laitetaan tähän yksi potilaan kertomus YouTubesta; samoinYouTubesta maailman ensimmäisessä sydämensiirrossa mukana olleen lääkärin kertomus; sekä tekstimuodossa yksi elvytystieteessä ansioituneen lääkärin kertomus.
Potilaan kertomus:
https://www.youtube.com/v/ZXqrEsCRars?version=3&start=282&end=774&autoplay=1
Tohtori Lloyd Rudyn kertomus:
https://www.youtube.com/watch?v=Odk2M0Zj3KU
Professori Tom Aufderheiden kertomus, jonka hän kertoi New Yorkissa lääkärikonferenssissa luentosalilliselle lääkäreitä:
I was a brand-new doctor. . . . I had in fact been a doctor for just five days and had never treated a patient with a cardiac arrest. I was told [by my superiors] to go and see a patient who was having a heart attack on the CCU. I walked into the room and introduced myself, and the gentleman introduced himself back. Then at that point his eyes suddenly rolled back in his head, and he fell back into his bed. Being a doctor for just five days, I figured there were probably only two options to account for what had just happened— either he had fainted, or he had suffered a cardiac arrest. I knew it was the latter, as I suddenly saw five nurses run into the room with terrified faces! At that moment my own worst fears had been realized. I was all alone. I had no one to collaborate with, and I had never taken care of a cardiac arrest patient before. A thought directed to my seniors who had sent me to the room alone rushed through my head: “How could you do this to me?” But I got over that really quickly and started CPR. In those days there was no cath lab. There was no therapy for a heart attack. You would just leave the person to finish his heart attack, and if he had a cardiac arrest you would shock him quickly [give an electrical shock using a defibrillator]. Finally after ten minutes of CPR, many more people came into the room, but he just kept on rearresting [having cardiac arrests]. This process went on for quite some time, and the doctors who were in the room had other things to attend to— so what did they do? They left the intern to stand by and deliver the shock treatment when he needed it again. So I remained at this man’s bedside from 5: 00 A.M. to 1: 00 P.M. in the afternoon, shocking him repeatedly when he went into ventricular fibrillation. He had a prolonged cardiac arrest. At this point the housekeeping staff came into his room to serve his lunch. I was hungry. So I ate his lunch! I certainly couldn’t leave his room, and he wasn’t going to eat it! We finally stabilized him after many hours, and he ended up having a long and complicated hospital course. Then some thirty days later, on his last day before discharge, he said to me, “Can you please shut the door and come and sit down?” I thought that was kind of funny, so I went and shut the door and sat down. He said, “I want to tell you something. I have been meaning to tell someone, and you are really my doctor. You have been here the most, and I felt I can share this with you.” He then went on to describe a complete near-death experience. He went down a tunnel. He saw the light. He talked to his dead relatives. He talked to a higher being and was ultimately told he needed to come back. This was a really detailed and prolonged near-death experience, but at the end of it he said, “You know, I thought it was awfully funny . . . here I was dying in front of you, and you were thinking to yourself, ‘How could you do this to me?’ And then you ate my lunch!” So that certainly got my attention in the first five days of being a physician! I have been fascinated by the experience ever since, and I often ask my patients about their experiences. It seems to be recalled by about 10 percent of them.

Parnia, Sam; Young, Josh (2013-02-26). Erasing Death: The Science That Is Rewriting the Boundaries Between Life and Death (pp. 226-227). HarperCollins. Kindle Edition.

Nämä yksityiskohtaiset kertomukset eivät tosiaan ole mitään harvinaisia. Tänä vuonna ilmestyy englanniksi kirja sisältäen n. kahdeksankymmentä tapausta, joissa potilaan yksityiskohtaiset kertomukset ovat riippumattomasti vahvistettuja.

Toimimattomat-aivot kirjoitti:

”Epäilen vain vahvasti ettei mitään tarkkaa, ei-yleisluontoista, kuvausta ole kenelläkään kokemuksenaan esittää.”
Luin tämän huolimattomasti. Tässähän kysytään tarkkaa, ei-yleisluontoista KOKEMUKSEN kuvausta, sen sijaan että pyydettäisiin esittämään jonkin metafyysisen mallin kuvaus. Joten vastasin väärään kysymykseen vastatessani ”I make no unsubstantiated claims.” Toki näitä tarkkoja, ei-yleisluontoisia kokemusten kuvauksia on olemassa dokumentoituina paljonkin.
”Jos toisin olisi, olis kyseessä aikamoinen sensaatio.”
Hyvä, sittenhän meillä on aikamoinen sensaatio. (Jollei denialismi iske...)
”Mulla ole mitään uskontoa, siksipä en harrasta moista toiveajatteluakaan.”
Joillakin voi olla tietämättään hyvinkin tiukka ja joustamaton uskon(nto).
”Onko sulla laittaa tuollaista tarkkaa kuvausta/kertomusta?”
Niitä on paljon. Laitetaan tähän yksi potilaan kertomus YouTubesta; samoinYouTubesta maailman ensimmäisessä sydämensiirrossa mukana olleen lääkärin kertomus; sekä tekstimuodossa yksi elvytystieteessä ansioituneen lääkärin kertomus.
Potilaan kertomus:
https://www.youtube.com/v/ZXqrEsCRars?version=3&start=282&end=774&autoplay=1
Tohtori Lloyd Rudyn kertomus:
https://www.youtube.com/watch?v=Odk2M0Zj3KU
Professori Tom Aufderheiden kertomus, jonka hän kertoi New Yorkissa lääkärikonferenssissa luentosalilliselle lääkäreitä:
I was a brand-new doctor. . . . I had in fact been a doctor for just five days and had never treated a patient with a cardiac arrest. I was told [by my superiors] to go and see a patient who was having a heart attack on the CCU. I walked into the room and introduced myself, and the gentleman introduced himself back. Then at that point his eyes suddenly rolled back in his head, and he fell back into his bed. Being a doctor for just five days, I figured there were probably only two options to account for what had just happened— either he had fainted, or he had suffered a cardiac arrest. I knew it was the latter, as I suddenly saw five nurses run into the room with terrified faces! At that moment my own worst fears had been realized. I was all alone. I had no one to collaborate with, and I had never taken care of a cardiac arrest patient before. A thought directed to my seniors who had sent me to the room alone rushed through my head: “How could you do this to me?” But I got over that really quickly and started CPR. In those days there was no cath lab. There was no therapy for a heart attack. You would just leave the person to finish his heart attack, and if he had a cardiac arrest you would shock him quickly [give an electrical shock using a defibrillator]. Finally after ten minutes of CPR, many more people came into the room, but he just kept on rearresting [having cardiac arrests]. This process went on for quite some time, and the doctors who were in the room had other things to attend to— so what did they do? They left the intern to stand by and deliver the shock treatment when he needed it again. So I remained at this man’s bedside from 5: 00 A.M. to 1: 00 P.M. in the afternoon, shocking him repeatedly when he went into ventricular fibrillation. He had a prolonged cardiac arrest. At this point the housekeeping staff came into his room to serve his lunch. I was hungry. So I ate his lunch! I certainly couldn’t leave his room, and he wasn’t going to eat it! We finally stabilized him after many hours, and he ended up having a long and complicated hospital course. Then some thirty days later, on his last day before discharge, he said to me, “Can you please shut the door and come and sit down?” I thought that was kind of funny, so I went and shut the door and sat down. He said, “I want to tell you something. I have been meaning to tell someone, and you are really my doctor. You have been here the most, and I felt I can share this with you.” He then went on to describe a complete near-death experience. He went down a tunnel. He saw the light. He talked to his dead relatives. He talked to a higher being and was ultimately told he needed to come back. This was a really detailed and prolonged near-death experience, but at the end of it he said, “You know, I thought it was awfully funny . . . here I was dying in front of you, and you were thinking to yourself, ‘How could you do this to me?’ And then you ate my lunch!” So that certainly got my attention in the first five days of being a physician! I have been fascinated by the experience ever since, and I often ask my patients about their experiences. It seems to be recalled by about 10 percent of them.

Parnia, Sam; Young, Josh (2013-02-26). Erasing Death: The Science That Is Rewriting the Boundaries Between Life and Death (pp. 226-227). HarperCollins. Kindle Edition.

Nämä yksityiskohtaiset kertomukset eivät tosiaan ole mitään harvinaisia. Tänä vuonna ilmestyy englanniksi kirja sisältäen n. kahdeksankymmentä tapausta, joissa potilaan yksityiskohtaiset kertomukset ovat riippumattomasti vahvistettuja.

Lue lisää

"https://www.youtube.com/v/ZXqrEsCRars?version=3&start=282&end=774&autoplay=1 "

Tässä on lyhennetty "fysikaalinen" kertomus siltä varalta, että koko kuvaus ruumiin ulkopuolisista tapahtumista rajoittumatta vain fysikaalisten tapahtumien kuvaukseen tuntuu liian pitkältä:

https://www.youtube.com/v/ZXqrEsCRars?version=3&start=465&end=774&autoplay=1

Toimimattomat-aivot kirjoitti:

"https://www.youtube.com/v/ZXqrEsCRars?version=3&start=282&end=774&autoplay=1 "

Tässä on lyhennetty "fysikaalinen" kertomus siltä varalta, että koko kuvaus ruumiin ulkopuolisista tapahtumista rajoittumatta vain fysikaalisten tapahtumien kuvaukseen tuntuu liian pitkältä:

https://www.youtube.com/v/ZXqrEsCRars?version=3&start=465&end=774&autoplay=1

Lue lisää

Tässä lisää kuolemanrajakokemuksia:

https://www.youtube.com/watch?v=STeVTzWelns

https://www.youtube.com/watch?v=Gq_bjaI0NTo

https://www.youtube.com/watch?v=Jnj8mc04r9E

Toimimattomat-aivot kirjoitti:

Tässä lisää kuolemanrajakokemuksia:

https://www.youtube.com/watch?v=STeVTzWelns

https://www.youtube.com/watch?v=Gq_bjaI0NTo

https://www.youtube.com/watch?v=Jnj8mc04r9E

Lue lisää

Tulihan sieltä tappion täysimittainen virallinen tunnustuskin.

Toimimattomat-aivot kirjoitti:

Tulihan sieltä tappion täysimittainen virallinen tunnustuskin.

Mitään evidenssiä ei ole mistään kukaan vielä esittänyt.

Täydelliseen denialismiin johtava fundamentalistinen uskontosi tuli täten dokumentoiduksi.

Toimimattomat-aivot kirjoitti:

Täydelliseen denialismiin johtava fundamentalistinen uskontosi tuli täten dokumentoiduksi.

Pikaisella silmäyksellä tälle kuolleelle palstalle täällä ei ole muita kuin yksi innokas multinikkeilevä fundis. Se olet sinä.

Toimivat-aivot kirjoitti:

Pikaisella silmäyksellä tälle kuolleelle palstalle täällä ei ole muita kuin yksi innokas multinikkeilevä fundis. Se olet sinä.

Ei vaan sinä olet sellainen toistuvasti jankuttamaan ilmaantuva multinikkeilevä saarnamies. Sinulla ei ole jankutuksesi yhteydessä milloinkaan mitään muuta esitettävää kuin pelkkä mielipiteesi, johon ei mikään todiste voi milloinkaan pystyä, joten olet fundamentalistiuskonnollinen umpidogmaatikko. Toisin kuin sinulla, minulla on esittää tieteellisiä tutkimuksia ynnä muita todisteita, joita ei käy kiistäminen muuten kuin denialistisella asenteella.

Eräs 41-vuotias mies kuvailee omakohtaista kokemustaan näin:

Herätessään eräänä yönä hän huomasi jakaantuneensa kolmeen selvästi erottuvaan osaan: (1) kehon vasen puolisko, joka tuntui normaalilta; (2) kehon oikea puolisko, joka tuntui olevan vasemmasta puoliskosta irrallaan sekä fyysisesti että henkisesti; ja (3) hän havaitsi “miehen” lähellä oikeaa puoltaan. Hämmästyttävissä määrin hän tunsi tämän miehen olevan osa itseään.

Millainen johtopäätös tästä kokemuksesta pitäisi mielestäsi tehdä?

"Noita asioita ei pitäisi tutkia kenenkään, joka ei ole niitä itse kokenut"

Kelpaako esimerkiksi Mainzin yliopiston laitoksen teoreettisen filosofian professori Thomas Metzinger https://youtu.be/ZFjY1fAcESs

Metzinger koki tahattoman "sielun karkaamisen" useita kertoja. Niinpä hän ryhtyi tutkimaan asiaa, ja sitä kautta päätyi nykyiseen tutkijan ammattiinsa.

Metzinger tunnetaan muun muassa näkemyksestä, jonka mukaan minää ei ole olemassa; sen sijaan on olemassa vain fenomenaalinen minä sellaisena kuin se ilmenee tietoisessa kokemuksessa. Fenomenaalinen minä ei kuitenkaan ole olio vaan käynnissä oleva prosessi.