Sofi Oksanen demonisoi venäläiset Saksassa - hienoa

Sofi Oksanen on kuvannut venäläiset sellaisena kuin he ovat ja sen perusteella mitä ovat tehneet. Erkki Tuomioja yrittää mielistellä hyväksymällä venäläisten itsestään luoman mielikuvitus todellisuuden. Venäläisten "suojelutoimet" perustuvat 1000 vuotta sitten saatuun tehtävään suojella ja johtaa muita slaaveja. Kansanmurhat ryöstöretket, kidutukset ja muut tuhotyöt eivät siis venäläisten milestä ole rikoksia vaan osa suurta Äiti-venäjän hyväksi ttehtyä uhraavaisuutta. Ja koska venäläiset uskoo moisen houreen niin kaiken maailman erkkituomiojat vaativat että venäläisten näkemykset tulisi huomioida.

Sauli Niinistö yritti todistaa Putinille, että venäläiset ja venäläisten teot voidaan erottaa toisistaan. Voidaan tuomita venäläisten teot sen perusteella että ne ovat väärin. Mutta silti voidaan kohdella venäläisiä ihmisinä ja neuvotella tulevaisuudesta.

Niinistön viesti ei vain voi mennä perille jos jotkut erkkituomiojat käyvät vakuuttamassa, että pikku hiljaa voidaan saada EUn yhtenäisyys rakoilemaan ja mitään perääntymistä tai vääryyksien tunnustamisia ei tarvita. Pelottelu jakaiken kiistäminen riittää.

NINEL

Tyri on pieni kaupunki keskellä Viroa. 1986 tapasin siellä miehen joka kertoi pienen tarinan. Hän oli noin nejäkymppinen, mutta näytti vanhalta ukolta. Hänen oikea kätensä oli muodoton, kaksi sormea puuttui kokonaan ja toinen jäljellä olevasormi oli sekin tynkä. Peukalo oli kuin möykky. Iho oli arpeutunut pahasti. Hän oli saanut kokea kuinka riisutaan hansikas. Eräs KGP pirullisimpia kidutus muotoja. Kuulustelijat olivat vaatineet hänen isäänsä tunnustamaan rikoksen ja ilmiantamaan kaikki rikostoverinsa. Valitettavasti isä oli syytön ja kieltäytyi allekirjoittamasta kuulustelijan valmiiksi kirjoittamaa lausuntoa. Kun hänen poikansa tuotiin kuulustelu huoneeseen ja hänen kätensä upotettiin kuumaan öljyyn. Kuulustelija sai haluamansa allekirjoituksen. Ja isän kerrottiin tehneen itsemurhan.

Poika sai 5 vuoden tuomion ja tuomion päätteeksi hänet määrättiin työhön Uralilla sijaitsevaan vankileiriin keittiöapulaiseksi. Vaikka tuomio oli päättynyt niin paluuta ei ollut kymmeneen vuoteen. Hän oli pääleirillä ja elinolot oli siedettävät. Leirin lääkäri oli operoinut käden edes jotenkin toimivaksi. Kesäisin hänet siirrettiin pienemmälle metsätyöleirille.

Kesällä 1984 tai 85 hän kertoi leirillä olleen myös suomalainen vanki. Vanki oli nuori, vaalea tukkainen ja yli 190 senttinen voimapesä. Eli juuri sellainen vanki jonka kiusaamisesta vartijat nauttivat. Päivän kiintiö piti hakata tai ruoka-annos puolitettiin. Näppärä kiusa oli antaa vangille tylsä kitves ja vinohampainen saha. Ja kun suomalaisvanki tästä huolimatta sai kiintiön täyteen turvautuivat vartijat uuteen temppuun. Niiden vankien, jotka ei saanut omaa kiintiötä täyteen sai varastaa puuttuvan osan.

Ja kun muutaman perättäisen päivän ajan ruoka-annos puolittui oli selvää, että muutaman viikon päästä kunto romahtaa. Tuo käsipuoli keittiö apulainen salakuljettaa suomalaismiehelle muutaman ruisleipäpalan, kunnes eräänä päivänä toinen vanki yrittää varastaa leivän. Suomalaisvanki paukauttaa nyrkillään varkaan leuan sijoiltaan. Vartijat ryntäävät päälle ja vaikka muutama ehtii saada kunnon tällin on tulos selvä. Vanki saadaan köysiin ja viedään leirin komentajan puheille.

Sadistinen komentaja antoi tuomion: vanki sidottiin leiriltä noin kilometrin päässä suon laidalla kasvavaan puuhun. Vangilta riisutaan vaatteet ja hän alastomana suon laitaan. Muutamassa minuutissa hyttyset aloittaa hyökkäyksensä. Tuhannet hyttyset imevät veriannoksensa ja pumppaavat myrkkyä uhriinsa. Muutamassa tunnissa hytysen pistoja on alastomassa ruumiissa kymmeniä tuhansia. Myrkky saa uhran menettämään tajuntansa. Mutta sitä ennen uhri huutaa kivusta ja kauhusta minkä vain keuhkot kestävät.

Tajuton uhri ei levitä hiilidioksiidia ja hyttysten määrä vähenee, mutta kun uhri jälleen palaa tajuihinsa hyttysten hyökkäys alkaa uudelleen. Myrkky saa lopultauhrin sydämen pysähtymään. Siihen kuluu 2-3 päivää hirvittävää tuskaa. Suomalais vangin huuto loppui vasta viiden päivän päästä.

Tuon suomalaisvangin tuntomerkit sopivat lapsuuden ystävääni, joka Leningradin matkalla pidatettiin. Hänen matkakumppanit näkivät hänen joutuneen miliisin kyytiin, mutta kun asiasta tehtiin virallinen selvityspyyntö venäläis viranomaiset kiistivät kaiken. Venäjä on suuri maa, ihmisiä voi joskus kadota jäljettömiin. Kuului selitys.

Kun selvittelin asiaa onnistuin tapaamaan tapaamaan kolme suomalaista, jotka olivat 1980-luvulla vankileirillä Venäjällä. Syyte oli huliganismi ja ulkomaalaisen ”lievä” tuomio oli vuosi vankeutta. Tosin tutkintavankeus saattoi olla kolmekin kuukautta, jota ei suinkaan huomioitu kuten länsimaissa on tapana. Suomalaisten huliganismi-pidatykset kasaantuivat kun suomessa keskusteltiin länsi-suhteiden vahvistamisesta tai kritisoitiin julkisesti Neuvostoliiton toimia. Ja kun presidentti kävi Moskovassa anteeksipyyntömatkalla saatettiin vankeja vapauttaa ennen aikaisesti.

Suomalaisvankeja kohdeltiin toki lievemmin kuin omia kansalaisia. Raskaisiin metsä- tai kaivostöihin ei yleensä joutunut. Puisten matkamuisto esineiden teko oli yleisin työ. Shakki-lautoja ja nappuloita, puulusikoita ja maatuska-nukkeja moni joutui tekemään. Kommunisti-puolue hankki lisätuloja orjatyöllä ja myös suomen vasemmisto pääsi osille. Perioska turisti kauppoja oli ainakin Moskovassa, Leningradissa... mutta yllätys ylätys myös helsingissä. Neljännen linjan varrella oli vielä 1980-luvun lopulla ikioma perioska, jonka orjatyövoimalla tehdyistä tuotteista riitti Suomeenkin ihan mukavat tulot.

Se että yhä vaietaan panttivangeista venäläisen ulkopolitiikan välineenä on häpeällistä.

Varmuutta ystäväni kohtalosta ei ole, nimeä ei virolaismies muistanut, mutta tuntomerkit täsmää. Venäläiset kiistävät vastuun ihmisoikeusrikoksista ja eivät usko joutuvansa jatkossakaan vastuuseen. Mutta vihaa en tunne. Vaadin vain oikeutta ja valheiden paljastamista. Venäläiset muuttakoon itse oman yhteiskuntansa. Pidan velvollisuutenani muistuttaa rikksista, jotta vanhojen myyttien avulla ei voida loputomiin kiistää rikokset.

NINEL

Oksanen.. Ratsastaa Venäjäparjauksella. Uppoo nuijiin, kuin häkä.. Näihin jotka itsekin lietsoo Venäjävihaa.. Totuus on toinen juttu!

Oksanen yrittää kaikilla tavoilla herättää huomiota. Kun Oksasen kyvyt eivät riitä kirjottamaan hyvää kirjallisuutta, hän yrittää herättää huomiota ulkonäöllään sekä alituisella propagandalla Venäjää vastaan.

Tuo mainitsemasi "huomio" tulee kyllä aivan kirjojen sisällöstä johtuen. NL:n sisäiset tapahtumat ovat varsin huomiota herättäviä. Jos arvostetuksi kirjailijaksi pääsisi ulkonäön avulla, maailma olisi pullollaan hyviä kirjailijoita.

Mitä tulee propagandaan, niin sitä tuottaa NL/Venäjä ei Sofi.

On helppo ymmärtää, että jotku ei noita kirjoja jaksa lukea, sillä tieto tuo tuskaa.