Mä lähdin niinku metsään, ja näin semmosen jumalattoman ison karhun. Se yritti purra mua nenään, mutta mä potkasin sitä mahaan ja se tupertu maahan. Sit sen kynnet alko kasvaa ihan hirveetä vauhtia ja niistä tuli niinku puiden oksia. Sen karhun ruho juurtu maahan, ja muuttu sammalmättääksi. Mä juoksin pelästyneenä kotiin, mutta seuraavana päivänä mä palasin sinne metsään. ja huomasin että siihen samaan kohtaan oli kasvanu ihan oikea puu! Jokaisella puun oksalla oli erivärinen lehti. Mä poimin yhden niistä lehdistä käteeni, semmosen mintunvihreän. Siinä oli runo, jossa sanottiin: Kivun kautta / kulkiessasi / katso kauemmas / korpeen katso.
Ette ikinä arvaa
Seppo
4391
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minä en tajunnu..Tyhmäkö?
Oliko neonkeltasia ja sähkönsinisiä lehtiä myös? Mikä sen karhun isän nimi oli, kysyikkö? Aika seppo, sait ainakin mut nauramaan! =)
Niin.. olihan se hauskakin ..
runossa oli myös sanomaa ..
Tosi hyvä juttu... sai hymyilemään.
Runossa muutamalla sanalla, paljon sanottu.