Ahdistaa kun teen tosi poikkitieteellistä gradua, ja tuntuu että kaikki tekee jotain ihan muuta. Sain kyllä kannustusta ja luvan tehdä tästä aiheesta, mutta silti tuntuu että tästä tulee ihme sekasikiö-gradu. Tuntuu että olis vaan pitänyt aikaa sitten vaihtaa pääainetta, kun ei siis ehkä hirveesti kiinnosta se ydinhomma tuossa aineessa mitä opiskelen.
Opiskelen siis kieliä ja tää mun gradu on tosi yhteiskunnallinen. Tiedän että on olemassa soveltava kielitiede, missä saa siis ihan soveltaa, mutta kun tuolla missä opiskelen ei ehkä sellasta soveltavaa perinnettä entuudestaa ole. Myös tää gradun aihe on melko yhteiskunnallisesti arka, ja tuntuu että olis vaan pitänyt valita joku neutraali aihe, ja en ees tiedä että kiinnostaako se mua nyt niin paljoa, jotenkin vaan ajauduin tekemään, kun piti tehdä nopeita päätöksiä. Myös jotenkin hävettää että enkö oo jotenkin tajunnut tuon opiskelemani aineen pointtia, kun tällasta ihan muualle kuuluvaa tutkimusta teen. Tuntuu siis muutenkin että oon jotenkin tosi hukassa valintojeni kanssa. neuvoja kaivataan.
Opiskelen siis kieliä ja tää mun gradu on tosi yhteiskunnallinen. Tiedän että on olemassa soveltava kielitiede, missä saa siis ihan soveltaa, mutta kun tuolla missä opiskelen ei ehkä sellasta soveltavaa perinnettä entuudestaa ole. Myös tää gradun aihe on melko yhteiskunnallisesti arka, ja tuntuu että olis vaan pitänyt valita joku neutraali aihe, ja en ees tiedä että kiinnostaako se mua nyt niin paljoa, jotenkin vaan ajauduin tekemään, kun piti tehdä nopeita päätöksiä. Myös jotenkin hävettää että enkö oo jotenkin tajunnut tuon opiskelemani aineen pointtia, kun tällasta ihan muualle kuuluvaa tutkimusta teen. Tuntuu siis muutenkin että oon jotenkin tosi hukassa valintojeni kanssa. neuvoja kaivataan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mikä ihme hinku sinulla on tehdä opinnäyte aihealueesta, josta muutkin tekevät? Eikö se, että haluaa ja pystyy tekemään gradun harvinaisemmasta aiheesta ole arvo sinänsä, mikä yleensä vielä palkitaan arvosanassa?
Pidä kuitenkin hyvä huoli siitä, että tutkimuskysymykset ja niihin vastausten etsiminen pohjautuvat alasi vankkaan tieteelliseen käytäntöön. Gradun tulokset ovat vain poikkeustapauksissa tieteellisesti merkittäviä, yleensä on kyse vain tieteellisestä harjoitelmasta.
Kiitos kommentistasi! Metodi on siis kyllä kielitieteellinen, jos niin voi sanoa, mutta tutkimusobjekti jotain muuta..siis jos yleensä tutkitaan adjektiivejä, verbejä, nimiä, oppijakieltä tms. En siis ole ihan varma perustuvatko tutkimuskysymykset "alan vankkaan tieteelliseen käytäntöön". Mutta toivon että tämä todellakin on vain "turhaa angstia".
Minä opiskelin aikoinaan pääaineena englantia, ja opinnoissa oli kielitieteen ja kääntämisen ohella todella paljon myös kirjallisuustiedettä/kirjallisuutta ja ns. cultural, media studies ja popular culture studies -juttuja. Päädyin tekemään gradun aiheesta, joka lukeutui lähinnä noihin jälkimmäisiin aihepiireihin.
Gradustani tuli kyllä hyvä, ja arvosanakin oli kiitettävä. Mutta näin jälkikäteen on silti vähän harmittanut, etten tehnyt perinteisempää kieli- tai käännösgradua, koska kuitenkin päädyin amk:n opettajaksi ja kääntäjäksi (yliopistoaikana oli vielä ajatus yliopistourasta), ja siis näiden töiden kannalta tekemälläni gradulla ei ole oikein mitään merkitystä - siis ei esim. tue juuri mitenkään omaa ammattiosaamista. Meinaan että esim. yksikin kollega on tehnyt gradunsa sivuten ESL-opetusta, toinen liittyen englannin liikeviestintään. Kumpikin suht. helppoja aiheita, mutta varmaankin oman työn kannalta ihan jees.
Onneksi sentään tuli tehtyä useampi proseminaarikurssi ja parista eri aihepiiristä syventävien opintojen seminaarit, joten näissä tuli sentään kirjoitettua paperit mm. kielitieteen ja kääntämisen saralta.
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että poikkeuksellinen näkökulma ja lähestymistapa ovat jossain mielessä arvostelussa korottavasti vaikuttavia seikkoja. Niillä voi jopa saada anteeksi puutteellista argumentointia.
En tiedä kielitieteilijöistä, mutta ainakin itse olen aina halunnut nähdä tarkistettavien joukossa myös poikkeuksellisia töitä. Tosin poikkeuksellisilta odottaa myös muuten korkeaa tasoa. Poikkeuksellisen huono on myös poikkeuksellinen, vaikkei näkökulmassa taikka aiheenvalinnassa mitään sellaista olisikaan. Jos näkökulma ja lähestymistapa ovat poikkeuksellisia yhdessä huonon tason kanssa, ei työtä voine pitää rationaalisen mielen tuotteena.
Rohkaisuna voin sanoa, että ilman poikkeuksellisuutta ei ole kehitystä. Kukaan ei jätä huomioimatta poikkeuksellisen hyvää, eikä oikeastaan huonoakaan. Poikkeamisella tavanomaisesta ottaa riskin. Poikkeuksellisuus voidaan myös tulkita haihatteluksi joko aiheellisesti tai aiheetta.
Gradun tekoa yleensä ohjataan. Jos valitsemasi aihe olisi pahimman luokan haihattelua, olisi ohjaajasi huomauttanut siitä jo.
Hei ja kaikki sympatiat sinne!
Gradun teko voi olla aika tuskallista puuhaa ja monenlaiset pohdinnat tulee helposti käytyä läpi sitä tehdessä. Missä vaiheessa gradusi on? Myös kysyisin, missä ohjaajasi on ja millaista ohjausta saat? Oman graduni suhteen voisin jälkiviisaana todeta, että olisi pitänyt vaatia parempaa ohjausta. En jotenkin kehdannut tai uskaltanut, mutta se todellakin kannattaa.
SInikka-pappi