Asia/Ärende Korkeimman oikeuden päätös; auton kolhimisen jälkeen paikalta poistuminen ilmoittamatta ei ole rikos
Asianumero/Ärendenummer OKV/1660/1/2014
Arvostelette oikeuskanslerinvirastoon 29.9.2014 saapuneeksi kirjatussa kirjoituksessanne korkeimman oikeuden menettelyä. Viittaatte Iltalehden verkkosivuilla 26.9.2014 olleeseen artikkeliin, jossa on kerrottu korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2014:67. Mielestänne korkein oikeus on ”täysin mätä”.
RATKAISU
Perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.
Perustuslain 108 §:n 1 momentin mukaan oikeuskanslerin tulee muun muassa valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2014:67 on kyse asiasta, jossa henkilö oli vaurioittanut autollaan toisen autoa. Syyttäjä vaati tieliikennelain 103 §:n nojalla henkilölle rangaistusta liikennerikkomuksesta myös sillä perusteella, että henkilö oli tieliikennelain 59 §:n 3 momentissa säädetyn velvollisuuden vastaisesti jättänyt ilmoittamatta tapahtumasta vahinkoa kärsineelle tai poliisille.
Kysymys oli korkeimmassa oikeudessa siitä, voitiinko henkilön menettely lukea hänen syykseen rikoksena, kun otettiin huomioon säännöksen tarkoitus, ilmoitusvelvollisuuden sisältö ja se seikka, että ilmoitusvelvollisuuden täyttämällä henkilö olisi joutunut ilmiantamaan itsensä rikoksesta. Korkein oikeus totesi ratkaisussaan, että oikeus olla ilmiantamatta itseään (itsekriminointisuoja) oli peruste vapauttaa henkilö siitä rikosoikeudellisesta vastuusta, joka on tieliikennelain avoimessa ja laaja-alaisessa 103 §:ssä säädetty myös lain 59 §:n 3 momentissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta. Henkilön menettelyä ei näin ollen voitu korkeimman oikeuden mukaan lukea hänen syykseen rikoksena.
Oikeuskansleri ei voi puuttua ylimmän tuomioistuimen harkintavaltansa rajoissa tapahtuvaan päätöksentekoon. Minulla ei käytettävissäni olevan aineiston perusteella ole aihetta epäillä korkeimman oikeuden kysymyksessä olevan asian ratkaistessaan ylittäneen sille kuuluvaa harkintavaltaansa. Korostan, että asiassa ei ole kyse siitä, että korkein oikeus ei olisi perustellut ratkaisuaan tai että perusteluista ei ilmenisi mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu.
Kirjoituksenne ei näin ollen anna aihetta toimenpiteisiini.
Rikolliset tuomitaan jatkossa vapauteen, esitti Suomen hallitus taannoin! ja näin tehdään !
Late Lapista. SSSS Ry!
Asianumero/Ärendenummer OKV/1660/1/2014
Arvostelette oikeuskanslerinvirastoon 29.9.2014 saapuneeksi kirjatussa kirjoituksessanne korkeimman oikeuden menettelyä. Viittaatte Iltalehden verkkosivuilla 26.9.2014 olleeseen artikkeliin, jossa on kerrottu korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2014:67. Mielestänne korkein oikeus on ”täysin mätä”.
RATKAISU
Perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.
Perustuslain 108 §:n 1 momentin mukaan oikeuskanslerin tulee muun muassa valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2014:67 on kyse asiasta, jossa henkilö oli vaurioittanut autollaan toisen autoa. Syyttäjä vaati tieliikennelain 103 §:n nojalla henkilölle rangaistusta liikennerikkomuksesta myös sillä perusteella, että henkilö oli tieliikennelain 59 §:n 3 momentissa säädetyn velvollisuuden vastaisesti jättänyt ilmoittamatta tapahtumasta vahinkoa kärsineelle tai poliisille.
Kysymys oli korkeimmassa oikeudessa siitä, voitiinko henkilön menettely lukea hänen syykseen rikoksena, kun otettiin huomioon säännöksen tarkoitus, ilmoitusvelvollisuuden sisältö ja se seikka, että ilmoitusvelvollisuuden täyttämällä henkilö olisi joutunut ilmiantamaan itsensä rikoksesta. Korkein oikeus totesi ratkaisussaan, että oikeus olla ilmiantamatta itseään (itsekriminointisuoja) oli peruste vapauttaa henkilö siitä rikosoikeudellisesta vastuusta, joka on tieliikennelain avoimessa ja laaja-alaisessa 103 §:ssä säädetty myös lain 59 §:n 3 momentissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta. Henkilön menettelyä ei näin ollen voitu korkeimman oikeuden mukaan lukea hänen syykseen rikoksena.
Oikeuskansleri ei voi puuttua ylimmän tuomioistuimen harkintavaltansa rajoissa tapahtuvaan päätöksentekoon. Minulla ei käytettävissäni olevan aineiston perusteella ole aihetta epäillä korkeimman oikeuden kysymyksessä olevan asian ratkaistessaan ylittäneen sille kuuluvaa harkintavaltaansa. Korostan, että asiassa ei ole kyse siitä, että korkein oikeus ei olisi perustellut ratkaisuaan tai että perusteluista ei ilmenisi mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu.
Kirjoituksenne ei näin ollen anna aihetta toimenpiteisiini.
Rikolliset tuomitaan jatkossa vapauteen, esitti Suomen hallitus taannoin! ja näin tehdään !
Late Lapista. SSSS Ry!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kolaripaikalta karkaaminen kyllä oli aikaisemmin rangaistava teko!
Poron "hoitajille" kyllä maksetaan viimeisen päälle jos irrallaan pitkin metsiä ja maanteita juoksenteleva elukka jää auton alle.
Helppoa ja riskitöntä on karjan pitäminen lapissa muuhun maahan verrattuna. Elukat irti ja korvauksia odottamaan!
Yhdestä porosta saa 1500 euroa korvausta jos sen tappaa vaikkapa ahma!
Ei ollenkaan ihme jos antavat karjan juosta valtoimenaan.
http://www.kysy.fi/kysymys/kuinka-suuri-on-korvaus-yksittaisesta-suurpedon-tappamasta-porosta
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0CCcQFjAA&url=http://www.gosaariselka.fi/tietoa/mita-teen-jos-tormaan-poroon/&ei=UL84VInUPImaygP4hIDYCw&usg=AFQjCNE8g28Gx9ubdjkNlwCt5Jma89vS-g
Vain tyhmä etelän kaahaaja hamppi törmää poroon, poro ei tule koskaan salamana tielle kuten esimerkiksi hirvi!
Kun tienvarressa oleva liikennemerkki osoittaa jotta olet tullut poronhoito alueelle, kannattaa pitää silmänsä auki, eikä uinua ratissa !
Late Lapista. SSSS Ry!
Pedon taikka auton tappamasta porosta korvattiin markka aikana omistajalle 1500 markkaa, olisikohan jollakin nyt menneet markat ja eurot sekaisin?
"Vahinkojen korvaaminen
Suurpetojen aiheuttamat viljelys-, eläin-, irtaimisto- ja porovahingot korvataan ilman euromääräistä rajoitusta, jos korvauksen hakijalle aiheutuneiden vahinkojen yhteenlaskettu määrä kalenterivuotta kohti on enemmän kuin 170 euroa. Riistavahinkolaki (105/2009) tuli voimaan 1.12.2009. Aiemmin voimassa olleesta 250 euron omavastuusta on luovuttu.
Suurpedon tappamaa aikuista poroa tai siitosvasaa ei enää korvata käyvältä arvoltaan kaksinkertaisena vaan puolitoistakertaisena. Porovahingosta maksettava korvaus maksetaan enintään käypään arvoon asti poronomistajalle. Jos omistajaa ei tiedetä, korvaus maksetaan paliskunnalle.
Suurpetojen aiheuttamia liikennevahinkoja ei enää korvata, koska niiden varalle voi hankkia vakuutuksen.
Viljelys-, eläin-, irtaimisto- ja porovahingoista vahinkoilmoitus tehdään paikalliselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle. "
Late Lapista. SSSS Ry!
Tottakai se harmittaa poron "hoitajia" jos osa autoilijoista ehtii väistämään poron päälleajon ja korvaukset jää saamatta.
Varoitusmerkit pitää poistaa pikimmiten.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014101118734681_uu.shtml
Tuolla hesalaisajo tyylillä kyllä sattuu ja tapahtuu ! Lapissakin!
Late Lapista. SSSS Ry!
Mitähän veronmaksajat tuumaisivat, jos esimerkiksi pohjanmaan siankasvattajat päästäisivät karjan irti ja alkaisivat elää korvauksilla lapin tapaan?
Koskas pohjanmaan maajusseilta ja sikaliisoilta on tuet evätty ??????????
Late Lapista. SSSS Ry!
Pohjanmaalla eivät elukat juokse vapaana pitkin maita ja mantuja. Elukoista pidetään huolta ostamalla kalliita rehuja ja rakentamalla eläinsuojia esimerkiksi.