Kalluppi: Kenen mielestä kaikki muut Suomen katoliset kirkot on todella rumia? Kamalin on tietty Tampereen hirvittävä laatikko joka ovat oikiea rappiokatolisuuden ghedelmä. Onko tuollainen poksi edes arvollinen Herramme Eukaristiselle Läsnäololle? Sitä pitäisi nyt rupeta korjaamaan mutta minusta saisi panna tynamenttia alle. Mutta yllätys yllätys: Katkirkon luopioporukka haluaisi kohdistaa jäsenmaksurahansa juuri tuon kauhistuksen korjaamiseen. Muistan kun viime vuosisadan alkupuolella vietiettiin Messua monialla kappileissa ei kirkoja ollut. Parempi oli silloin kun nylkyään ovat hirmuisen rumia PAITSI HENRIKIN kirkko ellei nyt nuo uudelleen kastajhat neokathekumenaatit pane sitä täyteen omaa roskaansa. Jumala varje meitä. Kyrie eleison kriste eleison kyrieleison. pater nsoter... sed libera nos a neocathechumenos. ave maria. gloria patri.
Kirkot rumia? kalluppi
Keikka Remppanen
171271
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Eipä taida Suomessa olla muita kauniita tai tyylikkäitä katolisia kirkkoja kuin keskiaikaiset & P. Henrikin katedraali...
... on Tampereen tuomiokirkko! Se on myös kaikkein "suomalaisin".
Ja nähdäkseni ovat kaiikki ortodoksiset pyhätöt melko poikkeuksetta hyvin kauniita. rakennus ei ehkä sinänäsä häikäise mutta ompi kauniisti kuvitettu sisäpuoltelta.
Voi olla rakeenuss mutta siellä ei ole jeesusta! Eukaristinen jeessus on tärkeä.
"Parempi oli silloin kun nylkyään ovat hirmuisen rumia PAITSI HENRIKIN kirkko ellei nyt nuo uudelleen kastajhat neokathekumenaatit pane sitä täyteen omaa roskaansa."
Kannattaisi tutustua ensin faktatietoihin ennen kuin alkaa osoitella syyttävällä sormella ketään. Henrikin katedraalissa kesällä 2004 tehty remontti on tehty museoviraston ohjeita noudattaen. Museovirasto on tehnyt tarkat tutkimukset, siitä minkälainen kirkko oli alkuperäisiltä väreiltään ja pinnoiltaan. Nyt tehty remontti noudattaa väreissään Museoviraston suositusta. Valaisimia ehdotti italialainen arkkitehti, joka tutustui paikan päällä olosuhteisiin. Hinta ja valaistusteho olivat ratkaisevat tekijät valaisimien valinnassa. Matot kirkkon taas valitsi suomalainen arkkitehti. Neokatekumenaaliyhteisön jäsenet eivät suinkaan yksin ole tehneet päätöksiä missään kirkon remonttiin liittyvässä asiassa. Asiat käsiteltiin sekä seurakunta-, että talousneuvostossa.
Reetha ei ollut huomannut minun puhuvan futurum-muodossa asioista: Uudelleenkastajat suunntitelevat takuullaa muuttaa Henrik neokatekumenaattikirkkoksi. Tämä tapahtuu väjhitellen, ei tuosta vaan. Pala palalta. Remontissa ei tulliut mitään vielä (kai.)
” Reetha ei ollut huomannut minun puhuvan futurum-muodossa asioista: Uudelleenkastajat suunntitelevat takuullaa muuttaa Henrik neokatekumenaattikirkkoksi. Tämä tapahtuu väjhitellen, ei tuosta vaan. Pala palalta. Remontissa ei tulliut mitään vielä (kai.)”
Neokatekumenaaliyhteisön jäsenet tuskin suunnittelevat katedraalin muuttamista yhtään mihinkään. He ovat pitäneet ja pitävät jatkossakin omat messunsa seurakuntasalissa. Pyhän Henrikin katedraali on piispan kirkko Hiippakunnassamme, eikä sitä muuteta yhden liikkeen tai sääntökunnan kirkoksi. Kokonaan toinen asia on se, että meillä on Henrikin katedraaliseurakunnassa isä Adrian Borstin veroinen kirkkoherra, joka osaa hoitaa myös esim. juuri remontointiin ja kulujen kurissa pitämiseen liittyvät asiat loistavasti.
Oulu on toinen seurakunta, missä neokatekumenaaliyhteisö on toiminut/toimii. Siellä neokatekumenaaliyhteisö rahoitti pääosin uuden kirkkorakennuksen ja näin ollen heillä oli enemmän vapauksia tehdä kirkosta omiin tarkoitusperiinsä sopiva. Katedraali on ja pysyy katedraalina.
Huom! en ole tämän yhteisön jäsen, vaan läheltä asioita seuraava seurakuntalainen.
Ny kyllä reetta juksaa tai on vallan sokea-reetta, ei ole talous vatupassissa henkassakaan, ku jatkuvasti vongataan lisää fyffendaalia meiltä seurakuntalaisilta. Piispan lisärahan kinuaminen on sitten ihan eri lukunsa. Mikä älyttömyys se oli Henrikin reliikkikin saaada henkkaan? Nyt on museovirasto sitä vaatimassa takaisin ja kovat kustannukset mahtaa olla vieläkin rasitteena, kun reliikkiä varten rakennettiin alttariin säilytyslokero.
ynnä muille narisijoille.
Minä ihmettelen joidenkin hiippakuntalaisten jatkuvaa narinaa vapaaehtoisesta "kirkollisverosta". Millä luulette lut.kirkon ja ortodoksikirkon "pyörittävän" toimintaansa ellei sitten kirkollisverorahoilla, jotka otetaan suoraan ko. kirkkoihin kuuluvien jäsenten palkasta?
Jo on aikoihin eletty, että kaikki pitäisi saada ilmaiseksi.
Olkaa maksamatta, jos tuntuu vaikealta osallistua yhteisiin kustannuksiin. Jos on parempi olla vapaamatkustajana niin olkaa, mutta lopettakaa jo tuo typerä ja lapsellinen ruikutuksenne, aikuiset ihmiset. Ei teitä kukaan pakota maksamaan mitään tai tekemään hiippakunnan hyväksi mitään.
Kyllä niitä huomautuksia vapaaehtoisen maksun suorittamisesta tuli jatkuvasti entisenkin piispan aikana.
Kyllä olette lapsellista porukkaa, siis te ruikuttajat!!!!
Voikaa hyvin
Terveisin "ruikutukseenne kyllästynyt hiippakuntalainen"
jumal'avita. näin se on, olet aivan oikieassa. näile ruikuittajille sanon että. "saunan taakse vaan! ja siellä osotan teille lähimäisen rakkautta!" loppuu ruikutus kun niin kovast rakastetaan.
Eikös kauneus ole katsojan silmässä?
Mainitsemasi kirkot ovat rakennuksia, mutta itse asiassa kirkon muodostavat ne ihmiset, jotka kuuluvat seurakuntiin. He ovat kirkkorakennuksen käyttäjiä.
Monien nykyaikaisten kirkkorakennusten tyylin on ratkaissut kussakin kaupungissa julkisivulautakunta ja sitä ennen kaupungin kaavoitusosasto. Katoliset kirkkorakennukset on sitten yritetty rakentaa niillä lahjoitusrahoilla, joita ulkomailta on saatu. Suomalaisten rahoitusosuus on minimaalinen.
Rakennukset kaipaavat määrajoin remonttia. Kenties niiden rakentamisen aikana, lukuunottamatta p. Henrikin katedraalia, rakennusmateriaalit eivät olleet niin kestäviä ja hyviä kuin nykyisin. Oltiinhan juuri selviydytty toisesta maailmansodasta, kaikesta oli pulaa, jopa sementistä.
Joten: kun arvostelet näitä "rumia" kirkkorakennuksia, ajattele myös heitä, jotka niitä käyttävät. Heille ne ovat Jumalan huone ja niiden kauneus on seurakunnan yhteisyydessä.
kirjassa käytiin seuraavan tapainen keskustelu Don Camillon ja Kristuksen välillä....
Miksi minusta tuntuu että olet minua lähempänä täällä kotikylässäni kuin Roomassa?
Jumala on läsnä samallalailla kaikkialla. Tunteesi johtuu siitä, että olet täällä lähempänä itseäsi.
No joo, kyllä tietysti Henrik on ainoa kaunis tällä hetkellä käytettävä katolinen kirkkorakennus Suomessa. Mutta sekin on ollut kauniimpi, kun vanhoja kuvia katselee.
Muista Maria ansaitsee arkkitehtuurinsa puolesta jonkinlaisen kunnian, mutta muissa käy vain paremman puutteessa.
Ihmettelen, miksi mitään vuosisataisia esteettisiä ihanteita ei ole voitu edes katolisessa kirkossa kunnioittaa. Kaikki koristeellisuus pois, ällöttävä tyhjyys ja yksinkertaisuus pronssivaluineen tilalle, oi miksi?!
Jos ja kun Vantaalle jotakin rakennetaan, olkoon se sitten edes kaunis ja katolisen perinteen mukainen. Kuoriaita sopii moderniinkin kirkkoon!
edellinen kirjtutti: "Ihmettelen, miksi mitään vuosisataisia esteettisiä ihanteita ei ole voitu edes katolisessa kirkossa kunnioittaa. Kaikki koristeellisuus pois, ällöttävä tyhjyys ja yksinkertaisuus pronssivaluineen tilalle, oi miksi?!"
Oi miksi? Tätähän kuvataaan saksaski käsitteella "Verprotestantisierung" (der katholischen Kirche) elikkäs katolisen kirkon protestantiosinti joka alkoi liberaalein ja modetnistisen voimien vaikutuksena jo 20. vuosisadan slalussa m,uttaa sai huippunsa Vatikainaanin Jumalan hylkäämässä II konziilissa ja Novus-Ordo-introduktiossa. uusi messu oli modernistien tapa muuttaa messu lähemmäs protestanttien jumalan palvelusta. Samalla kirkoista karsittiin turhaa katolista koristeellisuutta. Miettikääpoä tätä ennen kuin kumarratte 60- ja 70-luvun uudistuksia. SAASTAINEN oli tuo aika!!! jo pekästänsä kulttuurillisesti tarkasteltuna objektiivisesta ei-uskonnollisesta näkökulmasta sillä Miittaamattomat kulttuuriaarteet ja -pääoma tuhottiin parissa vuosikymmenessä. KAtsokaapa vaikkaa omaa Henrikinkirkkoaamme. Siinä näette murheellisena tuon kehityksen ja raisjkauksen.
Valittaa tolleen, annat tosi huonoo mainosta meille katskuille olemalla noin hölmö.
Vaikka oikeesti olet ihan kiva ja rento tyyppi (hehe) uskokaa pois.
Vatikaanin II on kirkon hyväksymä.
Liturgiset uudistukset olivat samoin.
ja ns.vanhaa messua saa edelleen luvalla viettää, onneksi.
ja arkkitehtuuri muuttuu. Ei kyllä aina välttämättä hyvään suuntaan...
Tällä PLJ:llä on erikoinen asenne: muutokset ovat huonoja mutta ne pitää hyväksyä? Miksi ihmeessä? olen ollut ns. vaikutusvaltaisessa asemassa (maallikkona) kirkossa vuosikymmeniä enkä ole koskaan voinut ymmärtää sitä miten katolilaiset ovat voineet antaa kirkkonsa ajautua siihen tilaan missä se nykyään on. Se mitä tuhoa kirkossa on tehty 6-80-luvuilla on mittaamatonta. Tämä pitäisi ehdottomasti restauroida. Riittävää ei ole se, että paavi ja piispat esittävät hurskaita toiveita esimerkiksi liturgisten väärinkäytösten (esim. arkkitehtonisten) poistumisesta, niiden suhteen tarvitaan kovia otteita ja oikeita toimenpiteitä.
Kirkkorakennukset ovat tässä kylmässä maassa välttämättömiä. Tosin osassa niistäkin on luvattoman kylmä. Paljon parjattu Tampereen kirkkorakennus on ulkoa surullinen näky ja kaipaa kipeästi remonttia, jottei hajoa käsiin. Rakennuksessa on kirkkosalin lisäksi pappila, Jeesuksen kalleimman veren sisarten koti, muita asuintiloja, englantilainen lastentarha ja seurakuntasali. Talo on koti, työpaikka ja koulu monille. Tampereella katekeesi järjestetään tässä talossa, joten se on Pyhän Ristin seurakunnan lasten ja nuorten opetuksen kannalta tärkeä rakennus. Kirkkorakennus on sisältä kaunis ja harras, tosin rakennuskauttaan heijastellen tummasävyinen. Lasimaalaukset ovat varsinkin aurinkoisina päivinä tunnelmallisia ja alttarin yläpuolelta tulviva luonnonvalo tuo kirkkosaliin taivaisen tervehdyksen.