Tervetuloa Roseniuksen Elämän leivän ääreen. Se on ruokkinut suomenkielisenä Jumalan kansaa jo 1880-luvulta lähtien.
Sillä synti ei ole vallitseva teitä, koska ette ole lain alla, vaan armon alla. Room. 6:14
Apostoli sanoo, ettei synti ole vallitseva niitä, jotka ovat armon alla, vaan niitä, jotka ovat lain alla. Mutta mistä sitten johtuu, ettei synti voi vallita meitä, jotka emme ole lain alla, vaan armon alla? Se johtuu kahdesta seikasta. Ensinnäkin armon uudestisynnyttämän sydämen erikoisuudesta, toiseksi Jumalan sydämestä ja johdosta.
Kun ihminen on lain kautta laista kuoletettu eläen nyt vain armosta, on hän samalla saanut uuden sydämen, joka nyt hartaasti rakastaa Jumalaa ja hänen tahtoansa ja todella vihaa syntiä. Jota vastoin hän ennen kulkiessaan lain orjuuden ikeessä ja uskomatta anteeksiantamukseen, vaan nähden Jumalan vihan ja kiivauden hänen syntiensä tähden, ei voinut sydämestään rakastaa Herraa ja vihata syntiä. Hän saattoi Jumalan uhkauksista olla levoton synnin tähden ja kärsiä siitä, mutta hän ei voinut sitä todella vihata ja todella vihata ja kirota, vaan suhtautui syntiin kuin karkotettu rakastaja, joka vain isän ankaruuden tähden surren erkanee rakastetustaan.
Kun Jumala sielun silmissä oli vain uhkaava ja vihainen, ei se voinut tuntea rakkautta, iloa ja halua häneen, ja siksi sielu oli kiintynyt siihen syntiin, jonka Herra oli tuominnut. On niin kuin eräs hengenmies on sanonut: »Vain anteeksisaamatonta syntiä rakastetaan. Vain anteeksisaatua syntiä vihataan.»
Mutta rakkaus on ihmisen väkevin voima. Se, mikä on rakkauteni esineenä, vallitsee minua. Rakkaus ja ilo Herrassa ja synnin vihaaminen, joka syntyy lainorjuudesta armonvaltakuntaan siirtyneen sielussa, ei ole vain luonnollista vastarakkautta, vaan uudestisyntyneessä oleva »Jumalan siemen», uskovan sydämessä asuva Jumalan Pyhä Henki. Ja vain tämä Jumalan siemen voittaa, vallitsee ja tappaa synnin, niin, joka vielä vaikuttaa, ettemme enää syntiä teekään, niin kuin Johannes sanoo, emme voi viihtyä synnissä emmekä »antautua sen palvelijoiksi» - ja niin kauan se ei voi vallita meitä. Tämä meidän ensiksi on huomattava ymmärtääksemme lausettamme.
Sitä paitsi on tässä vielä toinenkin salaisuus. Kun apostoli sanoo, että »synti ei ole vallitseva niitä, jotka eivät ole lain alla vaan armon alla», perustuu tämä vakuutus johonkin muuhun kuin meidän uuteen, pyhään mieleemme. Se perustuu itse Jumalaan. Salaisuus on se, että kun ihminen on »lain kautta kuoletettu laista», ja turvautuu vain Jumalaan ja hänen armoonsa, on hän siinä heikossa ja riippuvassa lapsiasemassa, josta Jumala itse on luvannut vastata. Kun apostoli 2 Kor. 12:ssa sanoo: »Kun olen heikko, silloin olen väkevä», ilmaisee hän salaisuuden. »Kun olen heikko, silloin olen väkevä.» Tämä perustuu siihen, minkä Herra on ilmaissut sanoissa: »Minun voimani on heikoissa väkevä!» Jumalan voima ilmenee vain heikoissa.
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor10-12.html
Sillä synti ei ole vallitseva teitä, koska ette ole lain alla, vaan armon alla. Room. 6:14
Apostoli sanoo, ettei synti ole vallitseva niitä, jotka ovat armon alla, vaan niitä, jotka ovat lain alla. Mutta mistä sitten johtuu, ettei synti voi vallita meitä, jotka emme ole lain alla, vaan armon alla? Se johtuu kahdesta seikasta. Ensinnäkin armon uudestisynnyttämän sydämen erikoisuudesta, toiseksi Jumalan sydämestä ja johdosta.
Kun ihminen on lain kautta laista kuoletettu eläen nyt vain armosta, on hän samalla saanut uuden sydämen, joka nyt hartaasti rakastaa Jumalaa ja hänen tahtoansa ja todella vihaa syntiä. Jota vastoin hän ennen kulkiessaan lain orjuuden ikeessä ja uskomatta anteeksiantamukseen, vaan nähden Jumalan vihan ja kiivauden hänen syntiensä tähden, ei voinut sydämestään rakastaa Herraa ja vihata syntiä. Hän saattoi Jumalan uhkauksista olla levoton synnin tähden ja kärsiä siitä, mutta hän ei voinut sitä todella vihata ja todella vihata ja kirota, vaan suhtautui syntiin kuin karkotettu rakastaja, joka vain isän ankaruuden tähden surren erkanee rakastetustaan.
Kun Jumala sielun silmissä oli vain uhkaava ja vihainen, ei se voinut tuntea rakkautta, iloa ja halua häneen, ja siksi sielu oli kiintynyt siihen syntiin, jonka Herra oli tuominnut. On niin kuin eräs hengenmies on sanonut: »Vain anteeksisaamatonta syntiä rakastetaan. Vain anteeksisaatua syntiä vihataan.»
Mutta rakkaus on ihmisen väkevin voima. Se, mikä on rakkauteni esineenä, vallitsee minua. Rakkaus ja ilo Herrassa ja synnin vihaaminen, joka syntyy lainorjuudesta armonvaltakuntaan siirtyneen sielussa, ei ole vain luonnollista vastarakkautta, vaan uudestisyntyneessä oleva »Jumalan siemen», uskovan sydämessä asuva Jumalan Pyhä Henki. Ja vain tämä Jumalan siemen voittaa, vallitsee ja tappaa synnin, niin, joka vielä vaikuttaa, ettemme enää syntiä teekään, niin kuin Johannes sanoo, emme voi viihtyä synnissä emmekä »antautua sen palvelijoiksi» - ja niin kauan se ei voi vallita meitä. Tämä meidän ensiksi on huomattava ymmärtääksemme lausettamme.
Sitä paitsi on tässä vielä toinenkin salaisuus. Kun apostoli sanoo, että »synti ei ole vallitseva niitä, jotka eivät ole lain alla vaan armon alla», perustuu tämä vakuutus johonkin muuhun kuin meidän uuteen, pyhään mieleemme. Se perustuu itse Jumalaan. Salaisuus on se, että kun ihminen on »lain kautta kuoletettu laista», ja turvautuu vain Jumalaan ja hänen armoonsa, on hän siinä heikossa ja riippuvassa lapsiasemassa, josta Jumala itse on luvannut vastata. Kun apostoli 2 Kor. 12:ssa sanoo: »Kun olen heikko, silloin olen väkevä», ilmaisee hän salaisuuden. »Kun olen heikko, silloin olen väkevä.» Tämä perustuu siihen, minkä Herra on ilmaissut sanoissa: »Minun voimani on heikoissa väkevä!» Jumalan voima ilmenee vain heikoissa.
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor10-12.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä kärsii lukea, kiitos vain sinulle jakamastasi syvällisestä Sanan selityksestä. Puhutteleva oli kielikuva, joka kuvasi moralistista henkilöä, joka ei karta syntiä sydämensä hyvyydestä, vaan moralistisen kiellon tähden.
"...vaan suhtautui syntiin kuin karkotettu rakastaja, joka vain isän ankaruuden tähden surren erkanee rakastetustaan."
Minustakin on mielenkiintoista.
En ole aiemmin perehtynyt rovasti Olavi Peltolan teksteihin. Olipa mielenkiintoista luettavaa, kiitos.
Jotenkin vaan jäi kax kysymystä. Miten voi saada sen käsityxen Raamatusta että Pyhä Henki olis siemen? Ja toinen on se että saiko koskaan Roseniuxen textejä aikaan Jumalan Pelko ja todellinen Herätys missä oli synnintunto vai jäikö se vain aivotiedon tasoon hänen opettamisen kuulijakunnassa.
Nimimerkille Savonarola:
”vaan uudestisyntyneessä oleva »Jumalan siemen», uskovan sydämessä asuva Jumalan Pyhä Henki. ”
On hyvin yleistä, että julistajat käyttävät vertauksia puheissaan aivan niin kuin Jeesuskin teki. Varmasti julistajat toivovat, että kuulijat ymmärtäisivät vertauksen ja saisivat siitä lisääntyvää ymmärtämystä. Jeesuksen puheiden vertauksiahan kuulijat eivät useinkaan ymmärtäneet ja niinpä opetuslapset saattoivat kysyä myöhemmin, mitä hänen puheensa oli tarkoittanut. Itselleni Roseniuksen vertaus siemenestä Pyhänä Henkenä antoi kuvan siitä, että vasta kirkkaudessa pyhityksemme on täydessä kukassa – täällä se on taivaalliseen pyhyyteen verrattuna vasta kuin siemen.
Mitä tulee Roseniuksen vaikutukseen, niin ainakin hänen kirjojaan ja ennen kaikkea kirjaa ”Elämän leipää” on laajalti luettu Pohjolassa aina meidän päiviimme saakka. Roseniuksen kirjoja on painettu lähes kolme miljoonaa kappaletta. Sotien jälkeisessä herätyksessä Roseniuksen kirjat olivat hyvin suosittuja ja monessa kodissa ja raamattupiirissä tutkittiin Raamatun lisäksi myös Roseniuksen tekstejä. Suomessa Rosenius vaikutti eniten SLEY:n (Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys) toimintaan ja Suomen evankelisen herätysliikkeen isänä tunnettu F. G. Hedberg oli Roseniuksen ystävä.
Rosenius kuului niihin julistajiin, joiden sanomassa oli aina mukana sekä laki, että armo. Niissä oli se vakava raamatullisuus, joka saa syntisen tuntemaan katumusta ja syvää kaipuuta rakastavan Jumalan luokse. Monet nykyajan kristityt pitävät Roseniuksen tekstejä liian kovina ja lakihenkisinä. Itse olen kokenut, että ankaran lain rinnalle Rosenius tuo mitä vapauttavimman ja suloisimman armon sanoman.