Seurakuntavaalikone on avattu. Omaa ehdokasta voi etsiä ja testailla tänään avatun seurakuntavaalikoneen kautta. Ehdokkaita on vaalikoneessa noin 15 500, joista noin 9000 on tähän mennessä vastannut kysymyksiin. Seurakuntavaaleissa on ehdokkaita yli 19000. Osa ehdokkaista on ehdolla seurakuntayhtymien yhteiseen kirkkovaltuustoon sekä seurakuntaneuvostoon. Itsenäisissä seurakunnissa toimitetaan vain yhdet vaalit, jossa valitaan kirkkovaltuuston jäsenet.
Aamulla oli mtv3 Huomenta Suomessa ohjelmassa vaaleista yleistietoa
http://www.katsomo.fi/?progId=399288
t mono-ohjus
Aamulla oli mtv3 Huomenta Suomessa ohjelmassa vaaleista yleistietoa
http://www.katsomo.fi/?progId=399288
t mono-ohjus
Vastaukset 83
Vanhimmat
Pohdin tässä kahden ehdokkaan välillä, luultavasti päädyn ennestään tuttuun henkilöön. Kiitos hyvästä vaalikoneesta.
Päätin juuri äänestää seurakuntavaaleissa elämäni ensimmäisen kerran. Kehotan muitakin äänestämään. Kirkon on tiivistettävä rivejään.
Teit oikean päätöksen! On ehdottoman tärkeää pitää kristinuskoa yllä. Itse olen äänestänyt aina ja niin teen nytkin.
Miten uskoa pidetä yllä srk vaaleissa äänestämällä?
äänestäminen on teko kristinuskon säilymisen puolesta, turhaan sekaannut kun et ole selvästi kristitty.
Kysyin ihan vilpittömästi ja olen uskossa oleva kristitty. Miksi hyökkäsit kimppuuni? Onko oletuksesi, että kaikki ovat häiriköitä.
En ole edellinen, mutta kannatan myös vaaleissa äänestämistä, äänestämällä tuet kirkkoa ja voit vaikuttaa omalta osaltasi.
Miten se käytännössä vaikuttaa jos monet äänestävät? Jäsenmäärähän ratkaisee kirkon resurssit. Miten äänestäjien määrä siis konkreettisesti realisoituu kristinuskon säilymiseen?
Äänestäkää kaikki kirkon jäsenet!
Hei.
Hienoa, että me äänestämme :) Vaalien tiimoilta on tulossa erilaista oheistoimintaa; joissakin seurakunnissa on vaalipaneeleita ja "Hyvän tekemisen toreja" yms. Kannattaa mennä katsomaan, jos läheltä löytyy näitä. Siellä tapaa sekä seurakunnan työntekijöitä, jotka kertovat oman seurakunnan asioista, että myös ehdokkaita voi jututtaa.
Pirkko-pappi
Osaatko sinä sanoa miten äänestäminen edistää kristinuskon säilymistä Suomessa? Kuitenkin luottamustehtäviin valitaan sama määrä edustajia oli äänestysprosentti alhainen tai korkea. Siis nimenomaan miten vaikuttaa kristinuskon säilymiseen.
Hei nimimerkki, epätietoinen hki
Minä itse en ole huolissani kristinuskon säilymisestä Suomessa. Olemme ollut jo kauan kristitty maa, elämme kristityssä maailmassa. Kristinusko säilyy ja pysyy juuri niin kauan kuin Jumala hyväksi näkee, meistä ihmisistä huolimatta ja uskon että Jumala näin hyväksi näkee kunnes tällainen maailmanaika päättyy. Mutta vaaleista. Äänestäminen ON tärkeätä, monestakin syystä. Esimerkiksi äänestämällä voi vaikuttaa siihen, ketkä ja millaidet ihmiset omassa seurakunnassa tekevät päätöksiä erilaisista seurakunnan asioista. Kohonnut äänestysprosentti osoittaa meille jokaiselle, että seurakunta ja kirkko, niiden asiat, ovat suomalaisille tärkeitä.
Hyvää lokakuun jatkoa,
Pirkko-pappi
Niin olen samaa mieltä. Kristin usko säilytetään vain evankeliumin julistuksella ei srk vaaleilla. Äänestän kyllä mutta en usko sillä olevan mitään merkitystä kristinuskon säilymisen kannalta.
Noin kahdessakymmenessä vuodessa evankelisluterilaisen kirkon jäsenosuus suomalaista tulee putoamaan alle 50%:n.
Jumala näkee siis hyväksi, että kirkosta eroaa jatkuvasti vuodessa n. 45.000 henkeä ja kasteiden määrä laskee parilla tuhannella. Lopputuloksena kirkon jäsenosuus kansasta laskee reilun prosentin vuodessa ja vauhti kiihtyy. Nyt mentiin juuri alle 75%:n ja parissa vuosikymmenessä ollaan varmuudella alle 50%:n.
Kirkollisvaalien äänestysprosentit eivät kirkkoa pelasta. Vaikka äänestysprosentti olisi sata, jaloillaan äänestävien määrä sen kun kasvaa.
Kiitos huutaa. Tämä minunkin logiikkani on joten turha puhua, että äänestämällä kristinuskon säilyvyyttä edistetään. Tosiasiahan on, kristinusko ja uskovaiset Suomessa on valtaosin muualla kuin evlut kirkossa.
Onnistunut vaalikone, mutta en paljasta täällä ketä äänestän:)
Koska loppujen ehdokkaiden vastaukset ovat tulossa vaalikoneeseen?
Luultavasti lähipäivinä.
Koetin tuota vaalikonetta mutta nyt hiukan tökki. Mutta kokeillaan uudestaan.
Onneksi minulla on ystäviä joiden kanssa aiomme ”perata” nämä ehdokkaat niin, että voimme tutustua heidän taustoihinsakin.
Toisaalta epäilen että yhä seurakuntavaaleissa äänestävät innokkaimmin juuri he, jotka haluavat palata siihen ”vanhaan hyvään aikaan”. Sitten on seurakuntia, joissa on hyvin vahva vanhoillinen väki, joten kai edelleen konservatiivinen siipi saa vahvimman kannatuksen kuten tähänkin saakka.
Eikö olisikin hyvä jos voisi valita itse seurakunnan johon kuuluu? Silloin nähtäisiin myös kumman siiven toiminta on hedelmällisempää.
Täytyy myöntää, että tuo on kyllä kannatettava ehdotus. Onko se todellakin niin vaikea järjestää hallinnollisesti, että sitä ei voi tehdä? Ei ihminen voi kuulua kahta eri asiaa ajavaan järjestöönkään. Siinähän menevät harvat senttisetkin sitten kankkulankaivoon.
Vai pitäisikö niitä olla kolme eri haaraosastoa ikään kuin. Kolmen linjan seurakuntia. Mielestäni hyvä ehdotus. Varmaan jakautuminenkin on suurin piirtein tätä luokkaa.
Kaksikin olisi hyvä alku. Kirkkoherra ja muu papisto valittaisiin vakaumuksensa mukaan ja ihmiset itse saisivat valita kumpaan kuuluvat. Ei monimutkaista tänä IT-aikana. Myös vapaaehtoisten maallikoiden panos ja seurakunnan kasvu olisi helppo mitata. Minua itseäni kiusaa kun oman seurakunnan kirkkoherra ja papisto on sitä suuntaa johon itse en voi yhtyä ja naapuri seurakunnassa on omaa vakaumustani edustava kirkkoherra ja papisto. Tällaista mallia on joskus esitetty nimellä henkilöseurakunta.
Toisaalta voisi olla hyvä, joskin se palvelee vain suuria asutuskeskuksia. Mitä mieltä olisi liittyä seurakuntaan joka sijaitsee satojen kilometrien päässä?
Valtaisa suomalaisista asuu suurissa asutuskeskuksissa. Ja muillakin vaikka matka olisi pidempi se oikea seurakunta olisi varmasti tärkeämpi kuin pitkäkin matka.
Missä Suomessa kirkkojen väli on satoja kilometrejä?
Hei mairetäti
Voithan toki osallistua sen naapuriseurakunnan toimintaan, jossa kirkkoherra ja papisto edustavat sinun vakaumustasi paremmin. Eihän sille ole mitään estettä. Tästä henkilöseurakunnasta on ajoittain keskusteltu, mutta toistaiseksi nykyistä pidetään parempana vaihtoehtona. Saa nähdä kuinka ajan kuluessa käy.
Pirkko-pappi
Kyllä fyysisestihän voin käydä missä seurakunnassa vain mutta haluaisin myös verorahojeni kohdistuvan tähän seurakuntaan.
ps. Mikä on tämä nykyistä puoltava asia?
Niin ja sen keskellä olevan joukon sitten pitäisi myös päättää, ovatko K - vai L -seurakuntaa. Kumpaan puoleen siis kallistuvat, vaikkeivat olisikaan ihan kokonaan K:ta tai L:aa.
Minunkin olisi helppo valita, vaikka keskehköllä olenkin, kallistun K:hon. L ei näytä kokonaisuudessaan johtavan järkevyyteen. Sitä paitsi L aikoo tehdä tästä ajan myötä kokonaan L:ää, ei minkäänlaista K:hen lievästikään kallistuvaa tulla suvaitsemaan.
Vaalikoneessa oli avaamisen yhteydessä teknisiähäiriöitä. Ne on eilen korjattu eli nyt toimii :)
mono-ohjus
Kyllä minäkin haluaisin näyttää "värini" myös tällä tavalla.
No, onneksi meitä asuu yhä Helsingin, Turun ja Tampereen lisäksi muuallakin maassa. Ei yhdessä keskikokoisessa kaupungissa ole kovin montaa seurakuntaa, joista valita. Ehkä sitten kun maalaisseurakunnat lasketaan mukaan?
No, jos sinä haluat johonkin sopivaksi katsomaasi seurakuntaan, sehän saattaa olla satojen kilometrien päässä?
Tässä keskustelussa ymmärtääkseni tarkoitettiin, että seurakunnat jaettaisiin konservatiivisiin ja liberaaleihin.
Eli Raamattu-uskollisuuden mukaan.
Voitaisiin toteuttaa siellä missä mahdollista. Ei tämä nykyinenkään malli johon kukaan ei ole tyytyväinen pitkälle voi jatkua. Ja missä ei ole mahdollista jatkavat kuten tähänkin asti ei se ole taas heiltäkään pois.
Ihmettelen aina, miksi tätä vastustetaan. Kun sitten kukaan ei heitteleisi kapuloita toisen rattaisiin ja toiminta sujuisi paremmin, kirkko saisi pitää rahansa (sillä tyytymättömät eivät eroaisi) jne.
Pitäisiköhän tämä aloittaa näistä isommista kaupungeista ensin?
Juurikin noin. Homotkin tuntisivat sitten olonsa kotoisammaksi liberaalikirkossa eivätkä tarvitsisi omia sateenkaarimessujaan. Raamattu-uskolliset taas voisivat omassa kirkossaan opettaa ja vahvistus Raamatun sanan äärellä ja tietää, että pappi joka johtaa uskontunnustuksen ym. itsekin sen uskoo.
Eivätkä ihmiset natkuttaisi uskontunnustuksesta, saisivat sitten keksiä sinne omiansa, tuohon vapaa-seurakuntaan, eli L-osastolle. Ja antaisivat toisen pitää rauhassa oma uskontunnustuksensa.
Tällä tavalla tämä sujuisi, eikö sitä todellakaan ymmärretä?
Tässä olisi hyvä tehtävä Askolalle jos haluaa kirkon säilyvän. Olisin stadilaisena vapaaehtoinen työryhmään....
Ehkä L-puolikin innostuisi enemmän tästä ajatuksesta, jos ehdottaisin, että sinne he voisisivat keksiä vaikka seuraavanlaisen uskontunnustuksen (alkua): Minä uskon ihmiseen, maan ja taivaan Luojaakin suurempaan olentoon, --
Täytyy lopettaa, ennen kuin runosuoneni alkaa liikaa pulppuamaan ja joku voi turhaan sitten loukkaantua (ja ettei tule sitä riitaa, sillä meitä pidetään vielä väkisin tässä joka suuntaan tempovassa mahdottomuudessa..:)
Sinähän olet huumorihenkilö konservatiiviksi. Meillä kuulemma on pipo tiukalla..... Mutta tuota vrs. asiaa pitää viedä eteenpäin.
Mitä kummaa tuo tarkoitti, jossa arkkipiispa ja Stubb keskustelivat ja Stubb sanoi, että (en katsonut koko keskustelua, vaan luin vain artikkelin Kotimaasta), uskonto ei saa tulla politiikkaan, mutta politiikka saa tulla uskontoon - eli siis nyt näihin seurakuntavaaleihin. Oikeastaan haluaisinkin selvennystä niistä, miksi ne ovat poliittistenkin puolueiden vaalit? siis nämä srk-vaalit.
Ja minkä takia, jos uskonto ei saa mennä politiikkaan, politiikka saa mennä uskontoon? Tuleeko kirkostakin pelkkää politiikkaa? ja jonkinlaista poliittisten puolueiden kähmintää mahdollisesti?
Srk.vaaleissa ei taideta niinkään linjata kirkon uskonnollista suuntaumista kuin seurakuntien talouden ja sitä kautta kiinteistöjen hoidon , diakoniatyön ja tämän kaltaisten asioiden puoleen.
Suntaumista piti tietenkin olla suuntautumista
Kirkkoneuvosto on "hengellinen" elin ja kirkkovaltuusto päättää taloudelliset asiat. Kirkon hengellisiin linjauksiin ei näillä ole kuitenkaan merkitystä koska ne päättää kirkolliskokous.
Toki kirkolliskokous päättää suurista linjauksista. Mutta eikö se ole niin, että yksittäisessä seurakunnassa kirkkoneuvoston valitsee kirkkovaltuusto, eli siis ne (pelkästään) poliitikot, jos se nyt sitten pelkäksi politiikaksi menee.
Valitsemme kahdelta listalta molempiin omat edustajamme suoraan. Siis toinen lista valtuustoon ja toinen neuvostoon ehdolla olevista.
Saan evl.fi-sivustolta sen kuvan, että valtuustolla on ylin valta, ja se valitsee neuvoston.
Tämä onkin siis ihan uutta minulle. Nyt vasta olenkin kysymysmerkkinä.
Ainakin Helsingissä olen aina saanut kaksi äänestyslippua ja toiseen valtuusto- ja toiseen neuvostoehdokkaan numero. Jotkut ehdokkaat ovat molemmilla listoilla jotkut vain toisella.
Ai tuohan intressantti tieto. Pitäisiköhän tutkia evl.fi:n sijasta jotain muuta nettisivustoa? Meinasinkin kysyä missä seurakunnassa (tai alueella) näin on. En ole kyllä täällä Hgissä äänestänytkään koskaan, mutta olenkin aina otaksunut että ainoa, mitä tavallinen rivijäsen voi tehdä, on äänestää valtuustoon. (Samoin kun esim. eduskuntaan, hallituksen valitsee ihan muut ihmiset.)
MIksi tätä ei sanota evl.fi-sivustolla? Eikö kirkon tiedotus taaskaan pelaa?
No, hyvä että tuli (sattumalta) oikaistua.
Kuka tahansa lannistuu kirkon ankarasta byrokratiasta. Lisäksi aina kun on tauko, on ihan kuin veroilmoituksen teko ennen vanhaan, saa alkaa muistelemaan kun tuollaisia harhauttavia nimiä keksitään kirkkovaltuusto, kirkkoneuvosto ja jankuttaa mielessään, kumpi on kumpi ja mitä se tekikään.
Saati että saisi selville, miten pääsisi vaikuttamaan kirkolliskokoukseen. Sitten pitäisi vielä tuntea jokaikinen ehdokas kiireestä kantapäähän.
En sano enää mitään. Vuosikausia minua on nyt sitten onnistuttu harhauttamaan kaikesta byrokraattisesta viidakosta seikkailustani huolimatta.
Niin, en ole käynyt netissä katsomassa mutta niin se on aina käytännössä toiminut. Jos ei sitten nyt muutettu. Mutta kuten tuossa aikaisemminkin kuvasin vastuualueet ovat erit neuvotella ja valtuustolla. Taloudellinen osaaminen ja hengellinen ajattelu ei aina välttämättä osu samaan henkilöön.
Sorry kirjoitusvirhe neuvostossa, istun junassa joka töyssyy.....
Mutta eikö neuvostossa ole aina myös joku vakijäsen kuten kirkkoherra tai jotain tällaista, ovatko ne muut sitten kaikki muuttuvia jäseniä? Kirkkoherran vaalithan ovat erikseen.
Tuohon en osaa vastata koska kirkkopolitiikka ei kiinnosta minua. Olen uskossa oleva ihminen mutta hengellinen kotini on muualla kuin evlut kirkossa. Siksi olenkin nyt viimeistä kertaa äänestämässä srk-vaaleissa. Kirkko on maallistunut ja luopunut Raamatun sanasta joten en voi enää edes muodollisesti olla jäsen. Hyvää jatkoa sinulle!
Kai lähden googlaamaan jotain Helsingin seurakuntayhtymä, ehkä sieltä löytyisi jotakin. Ei minua vielä ole lannistettu...täysin.
Ei minuakaan kiinnosta kirkkopolitiikka. Sen takia näissä myös lannistuu. Vaalikone näyttää olevan siedettävä, mutta kyllä sielläkin oli omituisesti valittava vain jostakin kahdesta joissain kysymyksissä. Esim. Haluaako käyttää rahaa minkäikäisten ihmisten osalle. Palloa ei voinut siirtää, vaikka olen sitä mitä mieltä että sekä lapsille, nuorille, keski-ikäisille ja vanhuksille. Enkä pysty päättämään vanhusten ja lasten välillä. Lisäksi Raamattu-käsitys oli jotenkin suppea. Ei kukaan Raamattua kirjaimellisesti lue, se oli ilmiselvän osoitteleva kysymys.
Ihmettelin vain, miksi tuossakaan ei annettu pähkinäkuoressa tietoa, mitä kukin sitten tekee, neuvosto ja valtuusto.
Sen lisäksi on kyse vain jostain yhdestä pikkuseurakunnasta. Toki siitä jotain suuntaa saisi, jos menisi äänestämään.
En minä kyllä ole aikoihin äänestänyt eduskuntavaaleissakaan.
Hyvää jatkoa sinullekin!
Kysymys Raamatun kirjaimellisesta luvusta varmaan johtaa liberaalien listoille... Yleensähän luetaan kirjaimellisesti kaikkea, että saadaan järkeviä sanoja.
Raamatussakin on huomioitava konteksti, esim. Laulujen laulu on kirjoitettu runomaisesti jne.
Jatkan vielä. Tämä on muuten kerrassaan huvittavaa, nyt kun tavasin ja tavasin evl.fi:n sivustoa, siitä todellakin saa kuvan, että valtuusto toisaalta valitsee neuvoston jäsenet ja toisaalta jotain valitaan neuvostoon srk-vaaleissa. Tämä on oikein kapulakielen huipentuma. Ei näitä kerta kaikkiaan jaksa järjissään oleva, ei-byrokraattinen ihminen tavata.
Siellä sanotaan jopa, että valtuusto valitsee joka toinen vuosi neuvostoon jäseniä. Voi ei. Ota nyt tästä sitten selvää. Vaalikoneesta nyt toki näkee, että jotain toista listaa tässä on. Onko kyse siis jostain osasta, ja mikä se sitten on, minkä valtuusto valitsee 2 vuoden välein. Tämä on niin hauskaa, että tikahdun nauruun. (Tekee mieli sanoa, päättäkää nyt kummin päin se on. Ja jo se on molemmin puolin, tehkää sekin selväksi. Niin ja niin monta valitsee seurakunta, niin niin monta valtuusto, osuudet prosenteissa mielellään kiitos, ja vakijäsenet ketkä etc. )
Ei Raamattua lue kirjaimellisesti kuin ateistit ja hekin lukevat kuten kuollutta kirjainta luetaan. Heiltähän saakin kaikkein oudoimmat Raamatun tulkinnat.
Sain selville. Kyse on siitä, että jos on seurakuntayhtymä, on tällaiset kahdet listat. (Tosin siinäkin ihmettelen, eikö siellä ole muka mitään kirkollista henkilöä edustamassa neuvostossa vakituisesti.)
Eli tämä siis tarkoittaakin, että esim. Hgissä jos äänestää, äänestää omassa srk:ssa, ja sitten ei ole mitään takeita että saa ehdokkaan läpi seurakuntayhtymän valtuustoon ja neuvostoon. Minkä ihmeen vuoksi täällä siis on seurakunnittain ehdokkaat, jos kuitenkin on yhteinen valtuusto seurakuntayhtymällä? Onko siinä siis tarkoitus, että se valtuutettu ajaisi sen oma yksittäisen srk:n asioita, jos siis pääsisi tuohon seurakuntayhtymään.
No tämän verran nyt on saatu selville ahkeran salapoliisityön hedelminä.
Olet ollut sitkeä. Mielestäni äänestämme vain oman seurakuntaamme luottamushenkilöt oman srk:n listoilta. Mikä tuo seurakuntayhtymä on en tiedä muuta kuin siellä tehdään Kirkko ja Kaupunki lehteä joka on täyttä roskaa ja pyysinkin uskoon tultuani ettei sitä enää minulle lähetetä koska tulin siitä vain huonotuuliseksi.
Ainakin siellä vaalikoneessa oli sellainen kysymys, josta ymmärsin, että yhteinen seurakuntayhtymän valtuusto tekee jotain päätöksiä. Se olikin ihan hyvä kysymys, sillä joillakin näyttää olevan järki päässä, eivätkä ala heittelemään kapuloita rattaisiin sellaisille, jotka tekevät hyvää työtä maailman pahimmilla alueilla. En ole itse mennyt mihinkään, mikä minä olen heitä arvostelemaan. Tarvittiin näemmä kaksi verimarttyyriä, ennen kuin Vantaan seurakuntayhtymä tuli järkiinsä.
En minäkään mitään Kirkko ja kaupunki -lehteä kaipaa, sen voi heittää puolestani roskiin. Ei minulla ole varaa maksaa jonkun itseään täynnä olevan höhlän kirjoituksista. Ei tässä nyt sentään kaikkia varaa elättää ole. Tuossakin säästäisi pitkän pennin ja voisi antaa ne rahat köyhille, joita on muka puolustavinaan. Olisi kiva saada itsekin tuollainen suojatyöpaikka jostakin.
Kannattaa vastata muutamiin selkeämpiin kysymyksiin, ja sitten tutustua kärkiehdokkaisiin.
Vastaa vaikka ensin vaan vihkimisiä koskevaan kysymykseen laittamalla palkin oikeaan (?) laitaan, niin löytyy tässä asiassa konservatiivisimmat ehdokkaat. Onhan niitä monia muita tärkeitä asioita, mutta vastaus tuohon kysymykseen kertoo aika paljon ja kysymykseen on vähemmän hyviä vastausvaihtoehtoja kuin useisiin muihin kysymyksiin.
Kyllä vaalikoneen olen saanut toimimaan ihan hyvin. Käytän vain samaa nimimerkkiä, ettei tule sekaannuksia. Kyllä tässä jo monia asioita on selvinnyt.
Itse asiassa alkoi kiinnostaa, kun jossain mainittiin, että luottamushenkilöt valitsevat myös kirkolliskokoukseen joitakin edustajia. Muuten vain tutkiskelen monipuolisesti näitä vaikutusmahdollisuuksia.
Kirkon vaalit ovat enimmäkseen kosmetiikkaa.seurakunnassasikin asioista päättää enimmäkseen kirkkoherra ja hänen apurit eli papit. Pappien valta on jokapuolella hyvin merkittävää. Milloin vain pappi voi tehdä esityksiä, toisaalta taas papilla on veto oikeus torjua muiden ehdotukset.
Kirkko ei ole demokraattinen, eikä seurakuntakaan. Kummatkin pyrkivät antamaan toki sellaisen kuvan, koska kukapa länsimaalainen pitkää katselee harvainvaltaa. Kirkko on taitava antamaan itsestään hyvän tekijän kuvan. Ovathan papit koulutettu parhaan mukaan puhumaan ihmisiä puolelleen.
Kirkonmiehet ja naiset myös taitavasti väistävät tämän asian, vaihtavat aihetta tai syyttelevät muita. Ja heikko ihminen sitä ei huomaa..
Siksi minkä millimetrin kokoisen vaikutuksen uskot äänestämiselläsi olevan?
Eikös joku kirkon edustaja voisi vastata noihin vaaleja koskeviin kysymyksiin mitä on esitetty kun kerran keskustelun aloitittekin!?
Itse asiassa itselleni selvisivät jo päälinjat. Katsoin srk:ni sivustolta ja kyllä: nyt valitaan Helsingin yhteiseen kirkkovaltuustoon jäsenet ja sitten paikallisseurakuntani kirkkoneuvoston jäsenet. Näyttää olevan hyvin monimutkainen tämä hallinto, mutta kyllä se sinnikkään työn jälkeen selvisi. Kaipa se sitten on tuo Hgin yhteinen k-valtuusto, joka sitten valitsee yhteisen k-neuvoston, siis kaikkien seurakuntien. Tutkin sitä asiaa sitten myöhemmin. Ja olin oikeassa, luonnollisesti oman seurakuntani kirkkoneuvostossa on tietenkin kirkkoherra ilman muuta. Ajattelinkin, että ihan järjetöntä se olisi, jos ei olisi. Aloinkin kiinnostumaan muutenkin tuon srk:ni toiminnasta, sillä siellä näyttäisi olevan jotain sellaista, mitä ei viimeksi ole ollut, kun katsoin. Siis itselleni sopivaa toimintaa. Saattaa olla, että siinä innostuu käymään muissakin toiminnoissa.
Äänestäkää ihmiset aitoja kristittyjä ja älkää ihmeessä äänestäkö punavihreitä kommunisteja, ne tuhoavat kirkon ja se oppi mitä he kantavat kirkkoon on Marxismia. Jeesus pelastaa ei marxismi.
Kyllä konservatiivisin ehdokas saa ääneni.
Äänestän Jeesukseen (ei omanlaiseen, vaan todelliseen) uskovaa ehdokasta, joka toimii kirkkonsa parhaaksi Raamattu (koko Raamattu) ohjenuorana.
Rakasta Jumalaa yli kaiken (pidä Hänen käskynsä) ja lähimmäistä kuten itseäsi (käskyjen puitteissa).
Seurakuntavaalit voi hyvin ottaa puheeksi myös muualla muiden kirkon mahdollisten jäsenten kanssa, jotka eivät liberaaleja ja kannustaa heitä äänestämään vaaleissa. Itse puhuin vaaleista viimeksi naapurini kanssa, halusi myös pitää kirkon kirkkona, ja lupasi äänestää nyt, vaikkei normaalisti ole äänestänyt.
Eikö se hajottaminen ole hieman samaa kuin eriseuraisuus. En kannata liberaalisen ja konservatiivisen linjan erottamista toisistaan. Minusta on parempi toimia yhdessä ja antaa asioiden ratkaista. Eikö se ole parempi olla mukana jos huomaa, että ollaan väärään suuntaan menossa. Sisältähän sitä voi paremmin vaikuttaa kuin ulkoa.
’En minä suinkaan lähde. Teidänkin olisi sinne sisälle tultava, sillä jos kaikki kipinät pakenisivat pois, niin mistä sinne sytykkeet sitten tulisivat?’ sanoi Helena Konttinen kerran, kun häntä käskettiin eroamaan luterilaisesta kirkosta.
Itse äänestän perinteistä kristillisyyttä, sitä ikiaikaista linjaa, joka on alati muuttumaton ja pysyvä.
Ei yksilö voi kirkon toimintaan mitenkään vaikuttaa, valitettavasti. Itselle eroaminen on ennenkaikkea hengellinen kysymys. En saa kirkosta sitä hengellistä ravintoa jota tarvitsen. Ja en kertakaikkiaan voi olla mukana yhteisössä jolla on jumalisuuden ulkokuori mutta toimitaan täysin päinvastoin. Minusta kirkon särkijät saavat nyt kantaa vastuunsa kun ovat hylänneet Jumalan tahdon ja tehdä loppuun työnsä kirkon maallistumisessa.
Mutta ei siinä sitten tosiaan voi vaikuttaa, esim. sellaiseen, että tulisi henkilöseurakunnat (= saa kuulua haluaamaansa seurakuntaan), jos ei ole äänestys-, eli vaikutusmahdollisuutta.
Sitten taas tietysti toisinaan miettii, että pitääkö tässä enää mitään tehdä, sillä hmmm....nythän on kuitenkin siis aika, hmmm....erään Suuren Käsikirjoittajan aikataulussa.
Olisikin ihan hyvä keskustelunaihe, odottaako Luoja hidastavan loppua ja taistelevan vastaan vai pitääkö antaa mennä, koska lopputuloksenhan jo tiedämme.
Minä olen päättänyt siirtyä vapaisiin suuntiin. Henkilöseurakunnan kirkko torppaa koska liberaalisiipi ei pärjäisi taloudellisesti eikä vapaaehtoisia niissä olisi toimimaan. Liberaalipapeilta myös loppuisi hommat....
Vapaissa suunnissa on se toinen vaara. Sieltäkin tulee harhautus. Sieltä on jo tullutkin. Kuten muistamme lattialla kaakottavat ja röhkivät eläimet...Jumala aikoo sielläkin sallia käsikirjoituksensa toteutumisen. Miten nykyihminen, joka ei tiedä mitään hengistä, osaa muka erottaa ne toisistaan?
Armolahjat tomivat tänään ihan samalla tavalla kuin alkuseurakunnankin aikaan.
Ja niitä on meidän kehotettu pyytämään.
Harmillista, että niistä ei kirkon piirissä puhuta muualla kuin "Hengen uudistus kirkossamme" järjestössä. Yleisesti on hirveä tietämättömyys armolahjoista ja mielipiteet luodaan joidenkin ääri-tai epäterveiden ja ylensä kuulopuheiden perusteella.
Etkö sinä muista, että Raamatussa sanotaan, että se joka tulee (se paha), osaa tehdä ihmeitä?
Yhteiskristillisyys on sinänsä hyvä, mutta kun kukaan ei tiedä, missä joku on pyörinyt, sieltä tulee niitä henkiä. Esim. eräs "parantaja", joka piti poistaa kirkostamme on pyörinyt epämääräisissä piireissä myös, ja juuri niissä, joiden alkulähde oli siellä Toronton herätyksessä.
Terveestä saa puolestani olla opetusta, mutta mikään mahti maailmassa ei saisi itseäni lähtemään näihin epämääräisiin paikkoihin, mistä minulla ei todellakaan ole mitään tietoa, eikä siellä kukaan valvo, joten siellä voi joutua mihin tahansa.
Mutta jokainen tehköön oman ratkaisunsa.
Hengen uudistus varmaan onkin terveehköllä pohjalla, sillä lueskelin kyllä heidänkin nettisivujaan. Mutta heidänkin joukossa oli yksi (ei siis muut), joka oli kovasti ihastunut Herzogiin. Kysymysmerkkinä siinä on , kun vuosikausia kristittynä kulkenut vielä sekaantuu tällaiseen, eikä erota tuon vertaa.
Olen jo vuosia käynyt ja terveeksi todennut. Henkien erottamisen armolahja on tärkeä. En siis ole missään "epämääräisessä" seurassa käynyt vaan täysin Raamatullisessa seurakunnassa.
Minäkään en pidä Herzogin opetusta Raamatullisena vaan lähinnä newagea.
Tällä hetkellä en tunne yhtään uskovaa demaria. en pappaia enkä pippiä
Siksi äänestän uskovaa veljeä.