Tappamisen vietti on mennyt Suomen korvissa ja syrjäseuduilla jo liian pitkälle! Ottaisivat nyt noilta ampujilta edes aseet pois loppuelämäksi.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014101318738762_uu.shtml
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014101318738762_uu.shtml
Vastaukset 34
Vanhimmat
pääkaupunkiseudulle niin katsotaan kuinka pitkään elävät.
Karhujen luonnollinen asuinpaikka on korvet eikä kaupungit. Syrjäkylien aikamiespojat eivät pärjää missään, eivät edes metsässä ampumatta kaikkea liikkuvaa karhunpentuja myöten.
Paremmin karhut kaupungissa pärjäävät. On jäteastioita joka puolella eikä kukaan vainoa kuten maalla.
turisteillakin olisi jotain katsottavaa kun saisivat seurata citykarhujen touhuja.
Syrjäseuduilla ruokinta järjestetään laittomilla haaskoilla, joitten luota aikuiset karhut ja muut eläimet pentuineen on sitten todella helppo tappaa.
siirtäminen pääkaupunkiseudulle olisi mitenkään mahdotonta mutta jostain syystä Helsingin luonnonsuojelijat eivät halua niitä kotinurkilleen.
Ilman muuta siinä toimittiin lakien mukaisesti eikä mitään Rikokseen viittaavaan ole tapahtunut
Nallet olisi pitänyt häkittää ja siirtää Helsinkiin, jossa niitä ymmärretään ja rakastetaan.
Tuollaiset ampuilevat eläinrääkkäjäjuntit pitäisi häkittää ja siirtää Siperiaan tai vaikka Viroon, jossa niitä ymmärretään ja rakastetaan.
Eikö teille karhu kelpaa? Sen touhuja olisi kiva seurailla lasten kanssa hiekkalaatikolla.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2066409
Sankarikarhun muistolle, in memoriam
Rakas ystäväni, murhattu karhu.
Rakas Ystäväni, Sankarikarhu, Mesikämmen, Metsien Kuningas, Kontio, Otso...
Kuljeskelit leppoisasti, loppukesän, syli kiihkeän avoimena vuoroaan odottavalle syksylle jo luovuttamassa mesimetsikössäsi. Kuljeskelit omilla asioillasi, omilla luvallisilla asioillasi.
Kuljeskelit hitaasti, ylväänä, kiireettä, säyseänä, hiljaisena, rauhallisena ja komeana. Sinä kiersit omaa reviiriäsi, sinä merkkasit reviirisi nurkkapaalut muille tiedoksi. Merkkasit ne vaaran merkiksi muille, koska olit niin rehti…
Sinä tallustelit omalla pihallasi, omalla reviirilläsi, omalla polullasi, omia entisiä reittejäsi seuraillen. Reittejä joihin sinulla oli ikiaikainen nautintaoikeus…
Kuljeskelit, koska olit työssä. Keräsit suuhusi metsän viljaa, sinulle tarkoitettua, sinulle ja pesueellesi. Keräsit omia marjojasi, omia muurahaisiasi, keräsit kaikkea sitä omaasi, jonka piti auttaa sinua selviämään talvipesässä läpi hyisen, vetisen, koleatuulisen talven...
Sinun piti herätä keväällä, herätä, kuten ennenkin, niin sinä suunnittelit. Sinun piti herätä laihempana ja nälkäisenä, mutta herätä levänneenä ja puoli vuotta vanhempana….
Kuten ennenkin, sinun piti taas herätä tuohon, varhaisen ja hennon kevään, maalishankien ensi mättäillä laahaavien huntujen heijastamaan valoon, ystäväsi auringon lämpöön ja valoon...
Sinun piti herätä, nousta, haukotella ja nuuhkia, sinun piti kuulla kevään lirisevät purot, sinun piti muistaa, nähdä ja maistaa, kevät omalla pihallasi. Juuri niin, kuin suomalaisen talonpojankin on suotu tehdä ikiajoista asti...
Suunnitelmiisi tuli kuitenkin muutos, nopea, yllättävä, lopullinen ja kuolettava muutos. Se muutos oli toisen laatima. Ei sinun. Se oli pedon laatima muutos. Eläintä pahemman pedon. Ihmisen laatima. Niistä suunnitelmien muutoksista ei kerrota karhuille...
Vaistosit ehkä, jotain, koska kohotit äkkiä kostean kuonosi itkuiselle, juuri hylätylle kesälle vielä hennosti tuoksuvista suopursuista, josta piti tulla joskus morsiuskimppusi. Äänekkäästi tuhisten nuuhkivan karvaisen turpasi värisevä hiilenmusta kirsu haistoi lähestyvän kuoleman...
Äkkiä sinua pelotti, tunsit hyytävää pelkoa, kuolemanpelkoa ja tiesit äkkiä, että et enää herääkään ensi keväänä. Tiesit myös, että et herää seuraavana etkä sitä seuravanakaan keväänä, tiesit ettet herää koskaan enää keväisin. Tiesit sen heti, varmasti. Pelkäsit....
Haistoit, äkkiä jotain, haistoit ärhäkän karhukoiran, haistoit jännityksestä nihkeästi hikoilevan, ahneena sinua saalistavan, ilmeisesti itseäsi nälkäisemmän otuksen. Haistoit pedon, haistoit itseäsi julmemman pedon, haistoit ihmisen, haistoit miehen, metsämiehen, haistoit julman metsästäjän, ja haistoit huolellisesti öljytyn metsästysaseen hajut....
Et tiennyt, että seuraavaksi haistat kuolemaa, haistat ruutia ja se ei ole karhulle terveellinen haju. Et ollut koskaan ennen haistanut noita ruudin hajua. Mistä olisit voinut tietää, että se on kuoleman haju et voinut tietää, et tiennyt...
Haistoit nuo kalman hajut jo kauan ennen, kuin tuon Super-Marketista itsensä ja pesueensa ehkä ainaiseen elintasoähkyyn ennen jahtia syöneen ja syöttäneen, urhean metsästäjän pyssyn päästämät, kuolemaa ja tarpeetonta tuskaa tuottavat kimakat pamaukset kajahtivat hiljaisella salolla. Sinun omalla pihallasi...
jatkuu,,,
jatkuu,,,,
Tuo urhea mies, metsämies hamusi kruunuasi. Hän tiesi saavansa sen, mutta vain murhaamalla sinut. Siten hän saisi myös pakastimeensa lisää riistaa, karhun lihaa, kuninkaan lihaa. Tuo metsämies halusi lisää riistalihaa, vaikka hänen pakastimensa oli jo ylitäytetty, monesti, muilla, paljon aiemmin, ehkä aivan muualla murhatulla metsän riistalla...
... Tämä muistokirjoitukseni sinulle lähenee loppuaan. Loppu on jo lähellä. Vain kolme tietää, miten lähellä on loppusi ja uudet kruunajaiset, joissa metsämies sovittaa päähänsä kruunusi ja rintaansa rummuttaen sanoo Minä sen tein, minä murhasin sinut . Nuo kolme, jotka tietävät, ovat sinä, metsästäjä ja koira, karhukoira. Ärhäkkä koira...
Kohta kimakat pamaukset kajahtavat raivoisasti peräkkäin kuin ukkonen ja salamat. Ääni kajahtaa niin suurella voimalla, että tutuista, joka käynnillä raapimistasi keloista putoaa rapisten kasa kuivia oksia alas. Ne rapisevat alas korkeammalta kuin minne sinä yletyit raapiessasi, korkeammalta, minne etutassusi ylettyivät teroittaessasi kynsiäsi…
Ensimmäisen kimakan pamauksen kuultuasi tunsit elämää sykkivässä rinnassasi polttavan kiukkuisen iskun, kuin kiihkeistä kiihkeimmän, leppymättömimmän vihan vihlaisun, ehdit myös tuntea sieluasi villinä sutena elävältä repivän ja raatelevan tuskan. Heti perään kuulit ja tunsit toisen vastaavan äänen ja iskun. Se tuli kuin kaikuna ensimmäisestä. Mutta se ei ollut ensimmäisen kaiku. Se oli toinen luoti, toinen murhanluoti...
Viattoman, hölmistyneen ilmeesi kääntyessä pois metsänrannasta, pois noiden tappavien kalman äänien suunnasta, se kääntyi alas, kohti rikkiammuttua, luunsiruille murskattua jaloa rintaasi. Näit talviunille valmistetun uuden komean turkkisi muuttuvan silmiesi edessä kuoleman käärinliinaksi, näit turkkisi tahriintuvan vereen, omaan vereesi, kuolevan kuninkaan vereen...
Kuin se vänrikki Stoolin tarinoiden suomalainen sotilas, hyökkäsit viimeisillä hiipuvilla voimillasi sillalle, yksin. Hyökkäsit urheasti päin tuota eläimen "murhaajaa", apureineen, koirineen. Tuota hyökkäystä et koskaan voittaisi, tiesit sen. Silti puolustit siltaa, puolustit omaa reviiriäsi...
Olen syvästi pahoillani puolestasi, koska olisin niin suonut sinun onnistuvan tuossa viimeisessä verisessä koitoksessasi. Olisit mielestäni saanut voittaa. Tasapelikin olisi tyydyttäisi minua enemmän, kuin tämä onneton loppusi. Hurmeiselle tantereelle olisi saanut jäädä minun puolestani lisäksesi kaksi muutakin sankarivainajaa...
Olisin mieluusti suonut, sinun ärhäkästä karhukoirasta selvittyäsi jaksavan vielä kerran rynnätä päin tuota urheaa metsästäjää, joka salaa sinua kiikaritähtäimen läpi kyttäsi ja purra, purra, purra, purra, purra sitä kusipäätä niin paljon ja kovasti, että kuolleiden, sankarimetsästäjään takertuneiden leukojesi irrottamiseen olisi tarvittu vähintäänkin lähikunnan vpk:n hydraulista peltileikkuria...
Kunnioitan sinua, muistan sinua ja säälien itken sinua, olin järkyttynyt lukiessani pääsystäsi elämäsi ensimmäiseen lööppiin...
Tuota, muka "kaksi kuolettavaa laukausta" vain 200 m:n päästä kiikaritähtäimellä varustetulla erikoiskiväärillä sinuun, viattomaan metsän kuninkaaseen syyttä suotta ampunutta metsästäjäsankaria halveksin ja inhoan.
sankarikarhu muka? Jos Helsinkiin eksyy vaikka peura se lahdataan alta aikayksikön mutta kumminkin olette aina neuvomassa toisia miten toisten pitäisi elää.
Tuo on kyllä loistavasti kirjoitettu!
Lääkkeet!
Ihmiseksi kutsutun pitäisi myös asua synnyinseudulla ja elinkeinona voi olla poronhoito, vaikeutuu se ekinkeino jos karhuja on paljon, voitashan tietenkin elinkeinot alueilla lopettaa, ja maksaa nille aikamiespojille vain sinne peräkamriin
Kun he murhasivat tuon karhun ja sen pennun, he "murhasivat" samalla myös meidät kaikki.
Kun me joudumme eroon maasta ja metsästä, meidän olemuksemme kutistuu.Ilma jota hengitämme - onko se osa meitä? Pidätä hengitystäsi ja vastaa sitten minulle. Tämä virta - onko se osa meitä? Yritä selviytyä yhden päivän ajan ilman vettä ja vastaa sitten minulle. Kaadettu metsäkin on osa meitä ja kun se tuhottiin, me kaikki kutistuimme ihmisinä.
Olen myös sitä mieltä, että pitäisi säätää laki,joka kieltää kaatamasta itseään vanhempaa puuta. Kun kaunis, viihtyisä ja turvallinen metsä hakataan vanerilevyjen ja vessapaperin valmistamiseksi, se on kuin käärisi kaloja Rembrandtin maalauksiin.
Maa on meidän kohtumme. Me lapset elämme kohdussa. Ja jos me tuhoamme meitä ruokkivan kohdun, kaikki tulevat sukupolvet syntyvät kuolleina
Niilehän maksetaan jo nyt sinne peräkamariin korvaukset ja siltikin tappavat huvikseen.
Se luetun ymmärtäminen... jutussahan selkeästi sanottiin, että poliisi selvittää sitä karhujen ampumista. Vaikeaa se toki voi olla, ei poliisia joka neliökilometrillä korvessa voi olla vahtimassa. Mutta kyllä ihmiset tällaisissa asioissa yleensä vasikoi, jos tietoa vain jollain on olemassa.
Yleisesti ottaenhan metsästys on siistiytynyt huomattavasti. Ei enää hirvimetsälle tulla autolla kännissä ja räiskitä kännipäissään kaikkea mikä liikkuu.
Nuo lailliset metsästäjät on varsin fiksua sakkia. Yksikin kysyi, saako auton jättää pihaan. Marjastajat ja sienestäjät ei koskaan kysy, jättävät vain. No eipä sekään kyllä haittaa, tilaa maalla on!
Meneppä asekauppaan juuri ennen sorsan- ja karhun metsästysaikaa katsomaan kuinka fiksua ne porukat todellakin ovat, kun ostavat kassit täyteen panoksia ja uhoavat, että kyllä nyt putoo ja paljon!
Minä oo sattumalta käynyt paikassa nimeltä Martinselkonen Suomussalmella, pistää sellainen kuprikka suomen-puolelle, karhuja on niin pal' että päät yhteen kolisee, ei siinä tarvi paljon porokarjaa pittää, vasat lähtee parempiin suihin.
Kyllähää niitä pyssy-miehiä on varsinki nuoret ampuut vähän kaikkea metässä, on sitten vähä sellaisiakin jotka käy eikä riistan saanti ole pääasia. Ompahan tullut aikonaa metästettyä, nyt annan lintujen lentää ja muuunki riistan elellä, käyn metsässä muista syistä, suurpetoja varon, mulla on omat puolustuskeinot jääköön kertomati.
Todella ikävä juttu kun talvehtimaan pyrkivä emo karhu kahden pentunsa kanssa ammutaan Kainuun syrjäseuduilla, ja toinen pennuista jää orpona ja haavoittuneena kulkemaan yksin metsässä.
Kerrottakoon että nämä nuoret metsästäjät ovat mielestään saaneet vanhemmiltaan sekä paikalliselta poliisilta luvan ampua Kainuun metsässä oleskelevat karhu perheen. Mutta tosiasiassa paikalliset poliisi viranomaiset ovat antaneet kaatoluvan täysin väärin ja laittomin perustein.
Ja varmaankin kuvittelette että poliisi viranomainen joka myöntää väärin perustein kaatoluvan Kainuun metsässä talvehtimaan pyrkivän Karhu perheen tappamiseksi, että hän ei kuitenkaan koskaan joudu vastaamaan brutaalin väärästä virkatoiminnastaan. Niin kerrottakoon että kyseinen viranomainen sekä nuoret metsästäjät ovat syyllistyneet melkoisen vakavaan Universaalin Lain vastaiseen toimintaan. Ja heille todettavasti koituu aivan varmuudella karmallisia seurauksia jo tämän elämän aikana.
Niin varmaankin eräät haluavat tietää että millä perusteella ainoastaan poliisi viranomainen myöntää Karhun kaatoluvan. Niin kerrottakoon että jokainen kaatoluvan myöntäminen edellyttää viranomaiselta asian perusteellista harkintaa sen nojalla että onko vallitseva karhukanta laajuudeltaan kasvanut haitallisen suureksi. Ja tiedämmehän me toki että Venäjän puolelta saapuneet Karhut eivät ole lukumäärän perusteella ylittäneet normaalia sallittavaa karhukannan määrää. Kuten myöskin on varsin hyvin yleisessä tiedossa että ainutkaan Suomen syrjäseutujen metsissä oleskeleva Karhu ei ole aiheuttanut edes aiheellista pelkoa ihmisissä, saati sitten todellista vaaraa kenellekään syrjäseutujen asukkaille, tai taajamien asukkaille. Niinpä paikallisen poliisi viranomaisen asiaton toiminta jatkuvien Karhujen kaatolupien myöntämiseksi on todettava nykyisen todellakin virkatehtäviensä hoidon tasolta arvioiden Suomen historian ehdottomasti huonointa palveluksessa olevaa poliisi kuntaa. Ja takaan että vaikka huolettomasti kuvittelette säästyvänne korkeamman virallisen tahon syytteiltä. Niin kuitenkin elämässä vallitsevan Universaalin Lain vastainen toiminta tuo aina karmalliset seuraukset tullessaan, jotka joudutte varmuudella kohtaamaan, eli joudutte kelvottomasta poliisi virkatoiminnastanne. Ja sanottakoon vielä näiden huvittelemaan lähtevien nuorten metsästäjien osoittamasta väärästä tappamisen innosta joudutte varmuudella kohtaamaan melkoisen raskaita karmallisia kohtalon iskuja.
Sanalla sanoen, ja selventäen ihmiset kaikessa tietämättömyydessään ja huolettomassa välinpitämättömyydessään luovat itselleen tulevien raskaiden elämän koettelemuksien kautta huonompaa ja
vaikeaksi muodostuvaa elämää.
Herramme Jeesuksen Kristuksen kehoituksesta Suomen Kansallistietäjän tulee esittää asia juuri esitetyllä tavalla, täydentäen kuitenkin esitystäni tuomalla esiin että Kaikkivaltiaan Jumalan asettama "Universaali Laki" on kokonaisuudessaan helpostikin jokaisen ymmärrettävissä, kun ajattelette että "Universaali Laki" on aivan sama kuin viisaan ja hyvän ihmisen osoittama oikeamielisyys ja kohtuus kaiken suhteen ympäröivässä luomakunnassa jossa eläimillekin on annettava elämisen ja kehittymisen mahdollisuus. Ja kenties tällöin nuorten metsästäjien isä haluaa tiedustella että onko kuitenkaan kohtuuden mukaista rangaista nuoria miehiä sen perusteella että ovat täysin tietämättömiä elämässä vallitsevasta oikeamielisyyden ja kohtuuden laista. Niin vastauksena annettakoon että Raamatussa olevan ilmoituksen mukaisesti luomakunta on paljossakin määrin annettu ihmisen oikean vastuu velvollisuuden alaisuuteen. Ja tämä asia on kyllä helpostikin ymmärrettävissä. Ja aivan kuten on todettavissa normaalin rikoslain mukaisesti että nuorikin ihminen joutuu kyllä Lain vastaisista teoistaan rangaistus vaatimuksen suorittajaksi.
Herramme Jeesuksen Kristuksen kehoituksesta Suomen Kansallistietäjän tulee esittää asia juuri esitetyllä tavalla, täydentäen kuitenkin esitystäni tuomalla esiin että Kaikkivaltiaan Jumalan asettama "Universaali Laki" on kokonaisuudessaan helpostikin jokaisen ymmärrettävissä, kun ajattelette että "Universaali Laki" on aivan sama kuin viisaan ja hyvän ihmisen osoittama oikeamielisyys ja kohtuus kaiken suhteen ympäröivässä luomakunnassa jossa eläimillekin on annettava elämisen ja kehittymisen mahdollisuus. Ja kenties tällöin nuorten metsästäjien isä haluaa tiedustella että onko kuitenkaan kohtuuden mukaista rangaista nuoria miehiä sen perusteella että ovat täysin tietämättömiä elämässä vallitsevasta oikeamielisyyden ja kohtuuden laista. Niin vastauksena annettakoon että Raamatussa olevan ilmoituksen mukaisesti luomakunta on paljossakin määrin annettu ihmisen oikean vastuu velvollisuuden alaisuuteen. Ja tämä asia on kyllä helpostikin ymmärrettävissä. Ja aivan kuten on todettavissa normaalin rikoslain mukaisesti että nuorikin ihminen joutuu kyllä Lain vastaisista teoistaan rangaistus vaatimuksen suorittajaksi.
Voin kertoa että Kaikkivaltiaan Jumalan tahdosta ja aiempien inkarnaatioiden ansioiden mukaisesti Suomen Kansallistietäjäksi asetettu Robert Pallari on velvollinen tuomaan esiin nyt uuden maailmanjärjestyksen NWO alkuvaiheessa uutta sekä varsin perinteisesti tunnettua tietoa ihmiskuntaan. Joka on kyllä helpostikin aivan jokaisen ymmärrettävissä oman sydämenne ajattelun kautta.
Niin tällöin tutustumalla tarkoin kaikkiin Suomen Kansallistietäjä Raakkunan kautta annettuihin 9000 esitykseen, niin taatusti jokainen NWO selviytyjä kykenee jatkossa luomaan "Universaalin Lain" mukaisella asenteellisuudella ja toiminnalla itselleen ja mahdollisesti myös perhekunnalleen parempaa tulevaisuutta.
Joskus nuorempana tuli metsästeltyä ja hieno harrastus onkin mutta erilaisia lieveilmiöitä oli liikaa. Touhuja katsellessa alkoi sympatiat siirtyä eläinten puolelle. Nykyään lähinnä liikuskellaan koiran kanssa luonnossa ilman aseita.
Siksi karhut ja sudet pitää siirtää Helsinkiin suojaan syrjäseutujen silmittömältä vainolta. Kyllä eläimilläkin pitää olla oikeus asua siellä missä niitä rakastetaan ja ymmärretään.
Kyllä susia ja karhuja rakastetaan ja ymmärretään muuallakin kuin Helsingissä. Suurin osa maalaisistakin ymmärtää ja pitää niistä huolta. Melkoinen osa kuitenkin teistä syrjäseuduilla asuvista ihmisistä ei pidä huolta edes kotielämistään ja karjastaankaan.
Kaupunkilaiset varmaan pitävät kaikki huolta kotieläimistään