Katupartiointi Suomen lakien puitteissa Suomen laki mahdollistaisi oikein hyvin vapaaehtoisen katupartioinnin. Erityisesti kaksi lainkohtaa nousee tähän liittyen esiin:
1. Hätävarjelu. Jokainen saa itseään tai jotakuta muuta vastaan kohdistuvan fyysisen hyökkäyksen lopettamiseksi käyttää koviakin keinoja. Hätävarjelu ei kuitenkaan oikeuta kostotoimenpiteitä: heti kun välitön uhka on torjuttu, sen jälkeinen voimankäyttö menee pahoinpitelyn puolelle.
2. Yleinen kiinniotto-oikeus. Jokainen saa ottaa kiinni verekseltä (itse teosta) tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän silloin, kun tekijän syyllisyys on omin silmin todistettu tai pääteltävissä. Tässäkin tapauksessa tarpeellisten voimakeinojen käyttö on sallittua, jos rikoksentekijä vastustelee.
Tarkkaan ottaen tässä annetaan kyllä mahdollisuus "väkivallan" käyttöön, mutta vain henkilön terveyden suojelemiseksi tai rikoksentekijän kiinniottamiseksi. Tällainen "reagoiva väkivalta" on siis lain silmissä hyväksyttävää, toisin kuin "tavallinen väkivalta", jolla ei ole juridista oikeutusta. Tämän enempää oikeuksia ei katupartiointiin tarvittaisikaan. Enää tarvittaisiin taho, joka organisoisi Suomessa tällaisen toiminnan.
Nuorisorikollisuutta, erityisesti ilki- ja väkivaltaa, varmasti hillitsisi se, jos lähistöllä kuljeskelisi vastuullisia ja turvallisia aikuisia. Kysyntää olisi kaikkialla, missä epävirallisesti kokoontuu iso joukko nuoria - tai ihmisiä yleensäkin. Vartioimisliikkeet turvaavat kyllä viralliset, järjestetyt kokoontumiset ja tapahtumat, mutta epävirallisissa ja rajaamattomissa kokoontumisissa vallitsee nykyään vain viidakon laki: jos vahvempi haluaa hakata heikomman, hän voi sen helposti tehdä. Sen estämiseksi en keksi muuta keinoa kuin katupartioinnin. Myös kansalaisvalistus voisi toimia: jos nuorilla ja aikuisilla olisi tieto "jokamiehen" oikeuksista (hätävarjelu ja yleinen kiinniotto-oikeus), ehkä he rohkenisivat nykyistä useammin puuttua joukolla tilanteeseen nähdessään rikoksen.
(Wikipedia, 15.10.-14 Jaakko Häkkinen)
1. Hätävarjelu. Jokainen saa itseään tai jotakuta muuta vastaan kohdistuvan fyysisen hyökkäyksen lopettamiseksi käyttää koviakin keinoja. Hätävarjelu ei kuitenkaan oikeuta kostotoimenpiteitä: heti kun välitön uhka on torjuttu, sen jälkeinen voimankäyttö menee pahoinpitelyn puolelle.
2. Yleinen kiinniotto-oikeus. Jokainen saa ottaa kiinni verekseltä (itse teosta) tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän silloin, kun tekijän syyllisyys on omin silmin todistettu tai pääteltävissä. Tässäkin tapauksessa tarpeellisten voimakeinojen käyttö on sallittua, jos rikoksentekijä vastustelee.
Tarkkaan ottaen tässä annetaan kyllä mahdollisuus "väkivallan" käyttöön, mutta vain henkilön terveyden suojelemiseksi tai rikoksentekijän kiinniottamiseksi. Tällainen "reagoiva väkivalta" on siis lain silmissä hyväksyttävää, toisin kuin "tavallinen väkivalta", jolla ei ole juridista oikeutusta. Tämän enempää oikeuksia ei katupartiointiin tarvittaisikaan. Enää tarvittaisiin taho, joka organisoisi Suomessa tällaisen toiminnan.
Nuorisorikollisuutta, erityisesti ilki- ja väkivaltaa, varmasti hillitsisi se, jos lähistöllä kuljeskelisi vastuullisia ja turvallisia aikuisia. Kysyntää olisi kaikkialla, missä epävirallisesti kokoontuu iso joukko nuoria - tai ihmisiä yleensäkin. Vartioimisliikkeet turvaavat kyllä viralliset, järjestetyt kokoontumiset ja tapahtumat, mutta epävirallisissa ja rajaamattomissa kokoontumisissa vallitsee nykyään vain viidakon laki: jos vahvempi haluaa hakata heikomman, hän voi sen helposti tehdä. Sen estämiseksi en keksi muuta keinoa kuin katupartioinnin. Myös kansalaisvalistus voisi toimia: jos nuorilla ja aikuisilla olisi tieto "jokamiehen" oikeuksista (hätävarjelu ja yleinen kiinniotto-oikeus), ehkä he rohkenisivat nykyistä useammin puuttua joukolla tilanteeseen nähdessään rikoksen.
(Wikipedia, 15.10.-14 Jaakko Häkkinen)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Joo. Tän marttiluukkaan naapuritkin on lisännyt katupartiointia, mutta marttiluukas vaan sisällä istuu eikä uskalla ulos mennä.