Ampuiko kokoomus Venäjää?

Alho oli Kansantaloudellisen neuvottelukunnan ja sen työvaliokunnan sihteerinä 1942–1945, Helsingin kaupungin vuositilintarkastajana vuodesta 1946 ja Veronmaksajain keskusliiton hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1946. Hän oli mukana kommunistien vastaisessa toiminnassa ja oli perustamassa 1952 Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki (SYT)-säätiötä.

Alho oli kokoomuspuolueen talouspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtajana 1945–1948. Vuoden 1945 joulukuussa pidettyjen kunnallisvaalien aattona Alho kirjoitti nimimerkillä "Talousmies" kokoomuksen vaalikampanjaa varten lentokirjasen nimeltä "Vasemmiston talouspolitiikka = inflaation valtatie", jossa syytettiin vasemmiston talouspolitiikkaa sodanjälkeisen ajan inflaatio- ja valtiotalouden alijäämäongelmista.



11. marraskuuta 1954 käsiaseella varustautunut Alho saapui sekavassa mielentilassa sisäministeri Väinö Leskisen luo varoittamaan tätä kommunistien salaisista juonitteluista. Kun Alho poistui paikalta Leskinen lähetti poliisit hänen peräänsä. Poliisien tullessa Alhon asunnolle Alho ampui toisen siviilipukuisen poliisin konstaapeli Frans Helmer Valmusen (s. 1925) ja haavoitti toista poliisia vakavasti. Alhoa syytettiin Helsingin raastuvanoikeudessa mm. tahallisesta taposta. 20. toukokuuta 1955 antamassaan tuomiossa oikeus katsoi Alhon syylliseksi, mutta passitti tämän syyntakeettomuuden vuoksi vankilan sijasta mielisairaalaan. Alhon suunnitelmiin marraskuussa 1954 oli kuulunut myös pääministeri Kekkosen surmaaminen.[2]