Mitäpä jos evoluutio ei olisikaan itse DNA:n vaan sielun ohjaamaa?
Ajatuksen voimalla aiheutetut (psykosomaattiset) asiat ja placeboefektithän ovat nykyään hyvin tunnettuja yksittäistapausten johdosta eikä niitä juurikaan enää kyseenalaisteta, vaikka niitä ei olla lähemmin tutkittu. Ne myös tiedetään hyvin voimakkaiksi. Psykosomaattisesti voi aiheuttaa itselleen niin hyötyä kuin haittaa.
Eli ympäristön vaikutus kantautuu ensin sieluun, ja sieltä epäsuorasti DNA-mutaatioiksi. Mitä suurempi sielu, sitä suurempi vaikutus DNA:han. Siksi toiset eliöt tuskin muuttuvat laisinkaan.
Ihmisellä voisi näin ollen olla kyky päättää sielunsa voimalla osasta omista mutaatioistaan, mutta vain Jumalalla on ylin valta kaikkien olentojen mutaatioihin.
Se voisi myös selittää, miksi jotkin eliöt eivät näytä muuttuneen laisinkaan, ja miksi evoluutio tuntuu olevan epätäydellinen, jos sielu ei välttämättä aina ymmärrä omaa parastaan.
Eli Darwin olisi jättänyt sielun / ajatuksen voiman pois yhtälöstä?
Ajatuksen voimalla aiheutetut (psykosomaattiset) asiat ja placeboefektithän ovat nykyään hyvin tunnettuja yksittäistapausten johdosta eikä niitä juurikaan enää kyseenalaisteta, vaikka niitä ei olla lähemmin tutkittu. Ne myös tiedetään hyvin voimakkaiksi. Psykosomaattisesti voi aiheuttaa itselleen niin hyötyä kuin haittaa.
Eli ympäristön vaikutus kantautuu ensin sieluun, ja sieltä epäsuorasti DNA-mutaatioiksi. Mitä suurempi sielu, sitä suurempi vaikutus DNA:han. Siksi toiset eliöt tuskin muuttuvat laisinkaan.
Ihmisellä voisi näin ollen olla kyky päättää sielunsa voimalla osasta omista mutaatioistaan, mutta vain Jumalalla on ylin valta kaikkien olentojen mutaatioihin.
Se voisi myös selittää, miksi jotkin eliöt eivät näytä muuttuneen laisinkaan, ja miksi evoluutio tuntuu olevan epätäydellinen, jos sielu ei välttämättä aina ymmärrä omaa parastaan.
Eli Darwin olisi jättänyt sielun / ajatuksen voiman pois yhtälöstä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sielu ei havaintojen puuttuessa kuulu luonnontieteen piiriin:
"Eli Darwin olisi jättänyt sielun / ajatuksen voiman pois yhtälöstä?"
Darwin ei siis ohittanut mitään tarpeellista, eikä evoluutioteoriassa olekaan mitään voimayhtälöä.
Ajatuksellesi on kuitenkin myös naturalistinen vaihtoehto (Davies: Kultakutrin arvoitus), jossa universumimme syntyä ja kehitystä ohjaa tulevaisuuden pitkälle kehittynyt ihmiskunta kvanttilomituksen avulla menneisyyttä manipuloiden. Keksijänkin mielestä tuo on tieteellisesti pelkkä spekulaatio kuten sinunkin ehdotuksesi.
Jos unohdetaan spekuloinnit sielusta, niin jotain tämän tapaista Lamarc ehdotteli. Eli kun venyttelee oikein ahkerasti kaulaansa, niin omille jälkeläisille tulisi pikkuisen pitempi kaula jne. Kukaan ei vain ole havainnut tällaista "omaehtoista geenimanipulaatiota" tapahtuvan ja on aika mahdoton kuvitella miten tuollainen takaisinkytkentä toimisi. Sitä vaikeuttaa jo se, että geenit kun eivät ole mitään yhden ominaisuuden säätimiä, vaan useat geenit vaikuttavat useaan ominaisuuteen ja useimpiin ominaisuuksiin vaikuttaa useampi geeni.
Evoluutioteorian nerous on sen yksinkertaisuudessa: jälkeläisten ylituotanto ja perimän satunnainen muuntelu ja näistä väistämättä seuraava luonnonvalinta riittää viemään sopeutumista eteenpäin. Sinällään tuo prosessi on tuhlaavainen ja usein hidas, mutta se on pystynyt tuottamaan miljoonia eliölajeja maapallolle ja sopeuttamaan ne mitä erilaisimpiin olosuhteisiin.
Kyllä vanhempien yleiskuntokin vaikuttaa myös jälkeläisiin asti.
Lihavuuden periytymisessä esim. lasten lihavuutta on perin vaikea muuten selittää.
Eihän lihavat ole parempia lisääntyjiäkään jolla sen voisi selittää.
Toki nykyisellä vastasyntyneidenkin keinoruokinnalla voi ajatella tuhottavan lasten loppuelämä mutta se ei kaiketi ole koko seltys kun kaikki näiden roskalastenruokien syöjät eivät kuitenkaan tule ylipainoisiksi.
On siitä jotain hypoteesiakin olemassa, että joskus muinoin nopea vararavinnon kerääminen eli lihominen olisi ollut edullinen ominaisuus oloissa joissa ruokaa ei ole tarjolla koko ajan ja säännöllisesti.
Hyvinvointiyhteiskunnassa tällainen ominaisuus olisi sitten koko lailla tarpeeton ellei aivan haitallinen.
Tällaista "evokkijuttua" siis.
"Lihavuuden periytymisessä esim. lasten lihavuutta on perin vaikea muuten selittää."
Tosin pitää muistaa että se lihavuuskin taitaa kuitenkin eniten periytyä niiden vanhempien elintapojen kautta.
"Toki nykyisellä vastasyntyneidenkin keinoruokinnalla voi ajatella tuhottavan lasten loppuelämä mutta se ei kaiketi ole koko seltys kun kaikki näiden roskalastenruokien syöjät eivät kuitenkaan tule ylipainoisiksi."
Oleellisempaa on se mitä lapselle niiden purkkilastenruokien jälkeen syötetään. Monien ruokavalio on hyvin huono ja alkavat syöttää samoja roskaruokia lapsilleen, ja tietysti yleensäkin lasten ruokakulttuuri on muuttunut hyvin roskaruokapainoitteiseksi koska kyse on turvallisista mauista joita lapsi on helppo saada syömään.
Toki kieltämättä on niin että jotkut eivät vaan liho vaikka kuinka söisivät roskaruokaa, mutta taitavat nämä tapaukset olla niitä poikkeustapauksia kun taas normaalit ihmiset ovat merkittävästi alttiimpia lihomiselle.
"Eli Darwin olisi jättänyt sielun / ajatuksen voiman pois yhtälöstä?"
Itse ainakin näen että sielu voi vaikuttaa ihmisen ajatuksiin/tietoisuuteen korkeintaan alitajunnan tasolla, perustuen tietenkin siihen kuinka suora yhteys itse ajatuksilla/tietoisuudella on fyysisiin aivoihin. Joten tämä jo pohjimmiltaan sulkisi pois koko "ajatuksen voiman" vaikuttajana koko yhtälössä.
"Se voisi myös selittää, miksi jotkin eliöt eivät näytä muuttuneen laisinkaan, ja miksi evoluutio tuntuu olevan epätäydellinen, jos sielu ei välttämättä aina ymmärrä omaa parastaan."
Jos nyt asiaa hieman filosofisesti tarkastellaan, minusta evoluution pitääkin olla epätäydellistä, jo ihan senkin takia että aina olisi tarvetta kehittyä lisää. Myöskin hyvä muistaa ettei evoluutio ja luonnonvalinta ylipäänsäkään tavoittele täydellistä vaan jo pelkkä hädin tuskin selviäminen riittää hyvinkin pitkälle. Itse selviämiseen vaadittava tasohan riippuu paljon elinympäristöstä ja sen asettamista haasteista.
Se että laji selviää helposti elinympäristössään on aina melkoinen bonus, onnellinen vahinko.