Mutta ei lihavia?
Olen koko ikäni ollut hoikka tai laiha enkä liho vaikka syön normaalisti (myös voita ja kermaa, suklaata yms. "lihottavaa") Olen myös aina ollut liikunnallinen, nytkin työmatkaa polkupyörällä tulee päivittäin 20 km ja pyöräilen myös talvisin, hiihdän ja kävelen paljon ym. En kuitenkaan ole mikään anorektikko ja vartaloni on sporttinen ja terveen näköinen. Olen yleensä pirteä ja iloinen ja naiseksi voimakas.
Olen n. 167cm ja painan n. 53-54 kg. Vyötärönympärys on 73cm, lantio n. 88cm ja rinnan ympärys n. 85cm.
Ikäni olen kuullut miten olen niin laiha ja että syö enemmän yms. Tänään uusin ystävättäreni sanoi että syö enemmän ja läpä läpä. Alkoi ärsyttämään. Olen aina halunnut vähän enemmän kiloja, en siis tykkäisi olla "laiha" mutta haluan myös liikkua ja pitää kunnostani huolta.
En minäkään huomauttele tutuille/kavereille jos heillä on ylipainoa/ tai ovat lihavia että voisit vähän laihduttaa tms.
Lihavia ei saa arvostella mutta laihoja siis saa vaikka monet eivät ole tahallisesti laihoja. Enkä koskaan ole kommentoinnut ylipainoisten vartalosta. Pitäisikö minun siis jättää liikunta kokonaan, lihoa ja sairastua mahdollisesti verenpaine- ja sepelvaltimotauteihin, diabetekseen tms. että ystävät olisivat tyytyväisiä?
Olen koko ikäni ollut hoikka tai laiha enkä liho vaikka syön normaalisti (myös voita ja kermaa, suklaata yms. "lihottavaa") Olen myös aina ollut liikunnallinen, nytkin työmatkaa polkupyörällä tulee päivittäin 20 km ja pyöräilen myös talvisin, hiihdän ja kävelen paljon ym. En kuitenkaan ole mikään anorektikko ja vartaloni on sporttinen ja terveen näköinen. Olen yleensä pirteä ja iloinen ja naiseksi voimakas.
Olen n. 167cm ja painan n. 53-54 kg. Vyötärönympärys on 73cm, lantio n. 88cm ja rinnan ympärys n. 85cm.
Ikäni olen kuullut miten olen niin laiha ja että syö enemmän yms. Tänään uusin ystävättäreni sanoi että syö enemmän ja läpä läpä. Alkoi ärsyttämään. Olen aina halunnut vähän enemmän kiloja, en siis tykkäisi olla "laiha" mutta haluan myös liikkua ja pitää kunnostani huolta.
En minäkään huomauttele tutuille/kavereille jos heillä on ylipainoa/ tai ovat lihavia että voisit vähän laihduttaa tms.
Lihavia ei saa arvostella mutta laihoja siis saa vaikka monet eivät ole tahallisesti laihoja. Enkä koskaan ole kommentoinnut ylipainoisten vartalosta. Pitäisikö minun siis jättää liikunta kokonaan, lihoa ja sairastua mahdollisesti verenpaine- ja sepelvaltimotauteihin, diabetekseen tms. että ystävät olisivat tyytyväisiä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ne on kateellisia. Älä älä ikinä lihota, tosin kun ikää tulee niin laiheliinikin voi alkaa saada massaa vuosien saatossa, joten senkään puolesta ei huolta. Itse olen 33 v mies, ja n 27 asti olin hoikka kuin mikä, ei mikään tikku kun lihasmassaa myös. Sitten alkoi vähitellen painon nousu, ihan vaan tosi epäterveellisten elämäntapojen takia....mutta mutta, siltikään kuin n 10 kiloa. Nyt olen ns normaalipainoinen, vuosien olut ja pitsa kuurin jälkeen :)
Lihavia ei tässä maailmassa saa arvostella, se kun on nykyään kuulema jopa kaunista.
Juu, kateellisten panettelua tuo on. Minä myös olen ihan normaalipainoinen, 54 kg ja 163 cm pitkä. Vyötärö 69 cm ja lantio ja rinnanympärys 91 cm. Ja minuakin on haukuttu anorektikoksi. Ja olen siis jo keski-ikäinen. Ja kylmällä jos palelee, niin muiden mielestä syynä on laihuus, ei kylmä sää. Itämaisen tanssinkin lopetin kun siellä oli niin tuhtia porukkaa ja aina sain kuulla että voin mennä eturiviin kun kaikki kuitenkin näkee minun takaa. Ja alkaisit nyt sinäkin jo syödä ym. Eihän ne ilkeämielisiä kommentteja ollut, varsinaisesti, mutta ei ole hauska kuunnella aina tuommoisia juttuja. Sitten kun hokasin, että on kateutta, ei ole minua enää niin paljon haitannut. Laitan leveitä vöitä ja tyköistuvaa vaatetta ylleni ja nautin hyvästä olostani kun ei ole läskit pursumassa vyötäröllä
Meitähän on moneksi. Itse olen sellainen pulskan puoleinen, liikkuvainen ja terve, ja meinaan pysyäkin. Minua taas ihmetyttää etenkin töissä (naisvaltainen ala) kun jollakin on vaikka synttärit, ja sankari tuo kakun pöytään. Silloin jotkut näistä ns. normaalipainoiset alkavat marinan..."voivoi, en taida ottaa ettei paino ala nousta"..."on varmaan hyvää, mutta en ota kun on niin paljon kaloreita"..."täytyy varmaan tätä kakkupalaa vastaan hölkätä taas viisi kilsaa"...
Ja sitten saatetaan sanoa sille pulskemmalle työkaverille että SINUN ei ainakaan kannattaisi sitä ottaa. (ja se pulskempihan ei saa loukkaantua ohjeista). Kerran sanoin yhdelle (laihalle) marisijalle että juu-u, jos itse oisin ton näköinen kuin sinä, en takuulla söisi enään mitään...suuttui pahus :)
No joo, oikeassa olet että meitähän on moneksi. Minä kyllä otan aina makeat ja kakut ja kaikki kun joku tarjoaa. Mutta itse en kyllä osta mitään makeisia tai leivonnaisia, on vaan tullut tavaksi olla ostamatta. Toiset sanovat sitten kun otan tarjotut kakut ym että kyllä sinun kelpaa kun voit herkutella. Mutta ei se todellakaan niin mene, ettenkö lihoisi, jos söisin joka päivä vaikka yhden pullan. Luultavasti lihoisin, en tosin ole kokeillut. Mutta satunnaiset synttärijuhlat ei todellakaan kokonaisuutta heilauta mihinkään. Jonkut suunnilleen normaalipainoiset kyllä valittavat että ei voisi syödä makeita kun pitää pitää linjoistaan huolta. Siinä sitten odottavat, että toiset sanovat että et ole lihava ollenkaan.ja sanonhan minä niin. Siitä tulee heille hyvä mieli.