"Päästöjä vaikea vähentää (31.10.2004)
Kaksi yhdysvaltalaisen Duken yliopiston tutkijaa laski, voitaisiinko Yhdysvalloissa merkittävästi vähentää hiilidioksidipäästöjä uudenlaisella maataloudella ja autojen rakennetta muuttamalla, Nature kertoo. Tällaisia ratkaisuja on ehdotettu, koska ne tuntuvat vaivattomilta ainakin kun niitä vertaa siihen, että teollisuuden energiankulutukseen täytyi tarttua kovin kourin.
Maataloudessa hiilidioksidipäästöt vähenevät, jos pellot jätetään muokkaamatta, koska silloin bakteerien aineenvaihdunta hidastuu. Jos pelloista lisäksi kolmannes metsitetään, ilmakehän hiilidioksidia sitoutuu puuhun. Tosin puuta poltettaessa tai puun lahotessa tämä hiili tulee lopulta takaisin kiertoon.
Robert Jacksonin ja William Schlesingerin mukaan näillä kahdella muutoksella voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöjä kymmenkunta prosenttia. Se ei paljon auta, sillä jos Yhdysvallat liittyy Kioton sopimukseen, päästöjä pitäisi vähentää nykyisestä ainakin 30 prosenttia.
Entä autot? Yhdistetyllä sähkö- ja polttomoottoriautolla moottoria voitaisiin käyttää siten, että sen hyötysuhde on aina paras mahdollinen. Myös jarrutuksessa vapautuvaa energiaa voitaisiin tallentaa auton akkuun.
Tällainen rakenne nostaisi henkilöauton hintaa muutamia tuhansia dollareita. Ei tunnu kovinkaan houkuttelevalta, ja lisäksi silläkään ei päästäisi kuin ehkä kymmenen prosentin vähennykseen koko maan päästöissä."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.asp?id=49644
Kaksi yhdysvaltalaisen Duken yliopiston tutkijaa laski, voitaisiinko Yhdysvalloissa merkittävästi vähentää hiilidioksidipäästöjä uudenlaisella maataloudella ja autojen rakennetta muuttamalla, Nature kertoo. Tällaisia ratkaisuja on ehdotettu, koska ne tuntuvat vaivattomilta ainakin kun niitä vertaa siihen, että teollisuuden energiankulutukseen täytyi tarttua kovin kourin.
Maataloudessa hiilidioksidipäästöt vähenevät, jos pellot jätetään muokkaamatta, koska silloin bakteerien aineenvaihdunta hidastuu. Jos pelloista lisäksi kolmannes metsitetään, ilmakehän hiilidioksidia sitoutuu puuhun. Tosin puuta poltettaessa tai puun lahotessa tämä hiili tulee lopulta takaisin kiertoon.
Robert Jacksonin ja William Schlesingerin mukaan näillä kahdella muutoksella voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöjä kymmenkunta prosenttia. Se ei paljon auta, sillä jos Yhdysvallat liittyy Kioton sopimukseen, päästöjä pitäisi vähentää nykyisestä ainakin 30 prosenttia.
Entä autot? Yhdistetyllä sähkö- ja polttomoottoriautolla moottoria voitaisiin käyttää siten, että sen hyötysuhde on aina paras mahdollinen. Myös jarrutuksessa vapautuvaa energiaa voitaisiin tallentaa auton akkuun.
Tällainen rakenne nostaisi henkilöauton hintaa muutamia tuhansia dollareita. Ei tunnu kovinkaan houkuttelevalta, ja lisäksi silläkään ei päästäisi kuin ehkä kymmenen prosentin vähennykseen koko maan päästöissä."
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.asp?id=49644
Vastaukset 49
Vanhimmat
En ihan ymmärrä, mikä oli tavoitteesi kirjoituksellasi ja miten se liittyy tähän palstaan. Kuitenkin esille ottamasi asia osoittaa, kuinka vaikeiden asioiden parissa puuhataan. Kaikki keinot pitää ottaa käyttöön ja jos USA siirtyy vety/sähkö autoihin, lienee sillä suuri vaikutus CO2-päästöihin. Jenkkihän ei hevillä autostaan luovu eikä niiden infra myöskään yksityisautojen luopumista tue. Sähkö mitä näin ollen tarvitaan(suuret volyymit) tuotetaan luonnollisesti puhtaimmin ydinenergialla. Rikkana rokassa voi luonnollisesti olla mukana tuuli- ja aurinkoenergia.
Vaikka USA saisi kulutuksen kasvun taittumaan, niin silti ne tarvitsevat runsaasti uusia sähkön tuotantolaitoksia, koska nykyinen kapasiteetti vanhenee. Kumpikin presidentti ehdokas otti kohtuuvarovaisesti kantaa ydinvoimasta luopumiseen. Ilmeisesti kummankin taustajoukoissa on sen verran realisteja.
Hämmästyttää MIKSI pitää aina palata rautalankaan?
"Mistä energia vetyautoon?
Vetyauto on ihan kiva vihreä tulevaisuuden visio, sehän toimii uusiutuvalla energialla, ei saastuta eikä kuluta maapallon häviäviä öljy- ja kaasuvarantoja. Britannialaisen Warwickin yliopiston tutkijat ovat kuitenkin törmänneet vetyauton kohdalla erääseen käytännön ongelmaan.
Mikäli kaikki brittien miljoonat autot korvattaisiin vihreää energiaa käyttävillä vetyautoilla, tämä vaatisi saarivaltioon peräti 100 000 uutta tuuliturbiinia tai 100 uutta ydinvoimalaa.
Brittein saarten liikenne kuluttaa öljyä vuodessa noin 55 miljoonaa tonnia. Autoilun lisääntymisen ansiosta energian käyttö liikenteessä on siellä lähes kaksinkertaistunut vuoden 1970 jälkeen.
Riippuvuus öljystä on ongelmallista. Sen polttaminen kiihdyttää maapallon lämpenemistä, suurimmat varannot öljyä löytyvät poliittisesti epävakailta alueilta. Ja ennen pitkää se loppuu maailmasta.
Warwickin yliopiston taloustieteen professori Andrew Oswald ja energiakonsultti Jim Oswald kertovat tutkimuksestaan seuraavassa Accountancy-lehden numerossa. Tutkijoiden mukaan vetyvoima on ainoa käytännön vihreä vaihtoehto öljylle, mutta todellisuudessa tämä energiamuoto vaatii valtavia investointeja joko tuuli- tai ydinvoimaan.
He korostavat, että vety ei sinällään ole energialähde, vaan se ainoastaan kantaa energiaa. Vedyn tekeminen, kuljetus ja varastointi vaativat valtavat määrät uusiutuvaa energiaa.
Oswaldien laskelmien mukaan tällaisen energiantarpeen kattaminen esimerkiksi tuulivoimalla vaatisi 100 000 tuuliturbiinia. Kun neliökilometrille mahtuu neljä yksikköä turbineja, 100 000 turbinilla peittyisi Walesin kokoinen alue. Pirkanmaa on kolme neljäsosaa Walesin koosta.
Ydinvoiman kanssa tutkijat törmäsivät samanlaisiin valtaviin investointikustannuksiin. Ja kuka ympäristöstä huolta kantava voisi hyväksyä sata uutta ydinvoimalaa, kun monelle jo yksikin on liikaa?
Tiede Aamulehti Tiistai 12. lokakuuta 2004
Ilkka Timonen"
http://www.aamulehti.fi/
En oikein osta tuollaista valmiin lehtikirjoittelun kopiointia. Ilmeisesti taustalla on taas vastaaja.
Absoluuttista vastausta ei ole. Ydinvoima on yksi merkittävimmistä osaratkaisuista tulevaisuuden energian tuotannossa. Mainitsemasi britit voivat: ajaa omilla autoilla tai kulkea julkisilla. Kumpaankin tarvitaan tulevaisuudessa sähköä. Sähköä tuotetaan tulevaisuudessa useilla eri vaihtoehdoilla, mutta fossiilisten polttoaineiden tärkein korvaaja lähitulevaisuudessa on ydinvoima, myös Suomessa. Ehkä myöhemmin (100 vuotta ?) fuusioenergia.
Eli energia näyttäisi tulevan vetyautoon pääsääntöisesti ydinvoimasta. Nykyinen sähköntuotantokapasiteetti menee olemassa oleviin tarpeisiin. Tosin sitäkin pitää uusia lähitulevaisuudessa.
avuksi.
Britanniassa on n. 20 miljoonaa autoa ja parinkummenen vuoden kuluttua on aloitettava siirtyminen sähköllä kulkeviin autoihin. Vetyautokin käy - sähköllä se vetykin tehdään. Laskelmat osoittavat, että ne 20 miljoonaa autoa tarvitsevat toimiakseen 100 ydinvoimalaa.
Hae kuukkelista:
- montako autoa maailmassa on?
- ratkaise montako voimalaa tarvitaan pitämään autot liikenteessä?
Ps. uusia autoja valmistetaan maailmassa n. 40 miljoonan vuosivauhtia.
:D
Huomautan, että ilmakehä on nyt jo paskaa täynnä - liian kanssa. Se sulkee maakaasun ja kivihiilen polttamisen historiaan.
Sähköautot ja vetytalous näyttää kaatuvan ydinvoiman puutteeseen.
Jokainen maa pitäisi velvoittaa rakentamaan vähintään yksi ydinvoimala / vuosi jotta olis edes pieniä mahdollisuuksia selvitä.
Montako ydinvoimalaa tulisi rakentaa USA'ssa seuravien parinkymmenen vuoden aikana sikäläiseen autokantaan suhteutettuna?
PS. Amerikassa on PALJON enemmän autoja kuin britanniassa.
Isossa Britanniassa on n. 60 milj. asukasta ja USA:ssa vähän vajaa 300 milj. asukasta.
Jos oletetaan, että USA:ssa on autoja samalla tiheydellä, kuin Isossa-Biritanniassa. Niin silloin:
USA:ssa on autoja n. 55 milj*5 eli n.275 milj. ja näin vastaavasti USA:n pitäisi rakentaa n. 500 ydinvoimalaa lisää jotta saataisiin tuotettua tarvittava vety.
No tämä nyt on karkea arvio, mutta suuruusluokka tullee selväksi.
Ydinvoimaloita tarvitaan ja P A L J O N, MUTTA - jo nyt MAAILMANPOLIISI suhtautuu nuivasti ydinvoimaloitten leviämiseen - esim. olkoon Iran?
Mihin sitten päädytään? 10000 ydinvoimalaa?
Taitaa Vastaaja olla turhautunut kun ei saa keskustelua käyntiin.
Hankkisi itselleen elämän ettei tarvitse mennä paniikkiin kun keskustelu on vähän hiljaisempaa.
Vetyä valmistetaan edullisesti käsittelemällä joko kivihiiltä tai polttoöljyä vesihöyryllä. Reaktio toteutetaan 1Mpa:n paineessa ja 1000 K:n lämpötilassa käyttämällä Ni-Cr katalyyttiä.
C (s) H2O --> CO (g) H2 (g)
tai C12H26 (g) 12H2O (g) --> 12 CO (g) 25H2 (g)
jokatapauksessa mudostunut CO reagoi edelleen veden kanssa muodostaen hiilidioksidia ja vetyä
CO (g) H2O (g) --> CO2 (g) H2 (g)
Puhtaampaa Vetyä saadaan johtamalla vesihöyryä kuuman raudan ylitse
3Fe (s) 4H2O (g) --> Fe3O4 (s) 4H2 (g)
Toki sähköllä vedestäkin onnistuu mutta kustannukset ovat korkeat.
prosesseista sitten vähiten kuluttaa energiaa (esim. sähköä) ja vähiten saastuttaa?
Mitä tarkoittaa "edullisesti"?
Ainakin ensimmäinen noista reaktioista vie jonkin verran ojasta allikkoon. Fossiilisia siinä käytetään. Saavutetaanko sillä lisää kilometrejä verrattuna siihen että auto kulkee hiilivedyillä? Miotkä ovat hyötysuhteet?
Jälkimmäinen on tietysti edullisempi tapa tuottaa vetyä kuin sähköllä. Saman verran energiaa menee vedyn ja hapen erottamiseen, mutta se että sähkön sijaan voi käyttää lämpöä parantaa hyötysuhdetta. Onko tietoa miten paljon parempi hyötysuhde on siihen verrattuna että tehdään lämmöstä ensi sähköä ja sitten sähköstä vetyä?
Lämmön tuottamiseen tietysti tarvitaan joko ydinvoimaa tai fossiilista.
Okei edullisuus tarkoittaa hintaa.
Fossiilisista voi ja kannattaa valmistaa vetyä sillä fossiilisten polttoaineitten keräys ja jakelu infrastruktuuri on jo olemassa mikä merkittävästi vähentää kustannuksia. Fossiilisista valmistamalla nopeutuu myös niitten käyttöönotto sillä oly-yhtiöt eivät tuolloin menetä läheskään niin paljon rahaa kun heidän tuotteensa menee silti kaupaksi.
Ja kyllä kun valmistamme fossiilisista vetyä niin sillä vedyllä auto kulke pitempään kuin hiilivedyllä johtuen suurinpiirtein siitä ,että vedyn valmistusreaktio on jokatapauksesa endoterminen (energiaa tuotteeseen sitova).
Vety ajoneuvon hyötysuhde riippuu eniten siitä onko vety auto mistään kotoisin vai ei, mutta tässä sinulle joitain vertailu arvoja.
-kivihiili 26-32 MJ/kg
-koksi 28 MJ/kg
-ruskohiili 20 MJ/kg
-maakaasu 46 MJ/kg
-Metaani(puhdas) 49,8 MJ/kg
-metanoli 19,5 MJ/kg
-nestekaasu 42-43 MJ/kg
-bensa 43 MJ/kg
-kuiva puu 18-19 MJ/kg
-polttoöljy kevyt 43 MJ/kg
-polttoöljy raskas 41 MJ/kg
-turve 11 MJ/kg
-VETY 119 MJ/kg
Lämmöllä valmistaminen on siinä mielessä kannattavaa että lämpöä tulee ydinvoimaloista sivutuotteena (lauhdevesi) sekä teollisuudessa sivutuotteena (aina ei kannata hyödyntää). Lämmön sähköksi muuttaminen vaatii voimalan (koot vaihtelevat) joka maksaa ja entropian lakien mukaan haaskaa energiaa muuttamalla sen muotoa.
Lämpöä voi toki tuottaa fossiilisella mutta siinä ei olikeastaan ole järkeä sillä ydinvoimalla saa edullisemmin.
Jotkut ovat ehdottaneet että autot erottaisivat hiilivedystä vedyn vasta ajettaessa mikä on idioottimainen ajatus sillä erotusprosessi kuluttaa energiaa ja toimisi huonommalla hyötysuhteella kuin prosessilaitoksissa se myös söisi energiaa autolta joloin vety tankki riittäisi vähemmän aikaa.
Vety auton turvallisuuden vuoksi luultavaa on kuitenkin että tankkeja pienennetään vastaamaan nykyisen auton tankin kestoa 8onnettomuudessa olisi kuin pieni ydinpommi).
"Lämmöllä valmistaminen on siinä mielessä kannattavaa että lämpöä tulee ydinvoimaloista sivutuotteena (lauhdevesi).. "
Joka tapauksessa - esimerkkinä annetussa britannian tapauksessa - 100 ydinvoimalaa tarvitaan autoliikenteen ylläpitämiseen - otettiin se vety sitten turbiinien kautta sähköstä tai lauhdevedestä.
Kyllä minä jouletaulukot tunnen. Toivoin lukuja ja laskelmia siitä miten paljon vetyä kgsta hiilivetyä saadaan ja miten suuri osa siitä energiasta saadaan vetäviin pyöriin.
Se on ainoa jolla on merkitystä.
Lauhdevesi taitaa olla turhan kylmää tähän tarkoitukseen. Ei se joulemäärä vaan se lämpötila. Lauhdevettä ei oikein voi käyttää muutoin hyväksi kuin vesikiertoisessa lattialämmityksessä (jos sattuu asumaan voimalan vieressä...)
Totta tyhjästä on mahdotonta mitään nyhjäistä eli jostain se energia (perusenergia) on saatava ja koska energian kulutuksemme on mitä on niin emme kykene tuottamaan tuuli/aurinko/maalämpö(Islanti poislukien/muut ekologiset energia muodoilla kaikkea tarvitsemaamme energiaa.
Toisin sanoen valinta on joko ydinvoima tai hiili ja sen yhdisteet. Energiaa voi ja pitääkin säästää mutta kuten tiedämme niin se ei riitä.
ydinvoima on sikäli edullista että ydinjätteenkin voi käyttää hyötöreaktorissa joka tuottaa energiaa ja lisää fissiokelpoista materiaalia.
Mutta teimmepä miten tahansa niin teemme aina väärin joten on vain valittava pienin paha.
Tarkkaa hyötysuhdetta vetyautolle en tiedä. Mutta
170 grammasta polttoöljyä saa noin 74 grammaa vetyä (vesihöry reaktiolla).
Normaalin henkilöauton hyötysuhde on noin 23% (nykyään) riippuen toki myös siitä onko autossa oikean kokoinen moottori auton muuhun kokoon nähden.
lauhdevesi on tosiaan jokseenkin haaleaa mutta lämpötilan lisäksi voisimme toki käyttää painetta jolloin emme tarvitsisi niin korkeaa lämpötilaa.
lauhdeveden lämpöä voi toki johtaa vaikkapa hopeaa avuksi käyttäen lauhdevsi altaasta pienempään altaaseen jolloin veden lämpötila pienemmässä altaassa kasvaa suuremmaksi kuin lauhdevesi altaassa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000005200015
Eli varsinainen ongelma on ratkaisematta.
Kuka saa rakentaa ja kenen tontille ja kuka maksaa - JA KUKA VALVOO?
Nimimerkillä - "Mitä vittua, epätietoinen emäntä keskisuomesta"
Hiilivedystä saadussa vedyssä on siis kutakuinkin saman verran energiaa kuin mitä hiilivedyssä.
Varastoinnin, kuljetuksen, tiivistämisen ja elektrolyysin jälkeen vedystä saataneen kuitenkin vajaa puolet mekaaniseksi energiaksi. Hyötysuhde on siis dieseliin verrattuna tupla.
Vedyllä siis auto kulkisi tuplasti pidemmälle kuin polttomoottorilla hiilivetyjä syövä auto.
Ei ollenkaan paha jos öljynkulutuksen saa puolitettua yo. menetelmällä. Aina vaan parempi jos vedyn varastointiin keksitään joku menetelmä joka parantaa hyötysuhdetta.
"lauhdeveden lämpöä voi toki johtaa vaikkapa hopeaa avuksi käyttäen lauhdevsi altaasta pienempään altaaseen jolloin veden lämpötila pienemmässä altaassa kasvaa suuremmaksi kuin lauhdevesi altaassa"
Hyvä idea mutta vaatisi että rikotaan joitakin fundamenttaaleja luonnonlakeja vastaan (termodynamiikan 1. ?), tai sitten minulta on jäänyt jotain todella tärkeää oppimatta fysiikan luennoilla...
Tuo juttu oli erään opettajani teoria josta hän on kiistellyt 80-luvulta lähtien (hän on kemisti).
Idea perustuu suurinpiirtein samaan kuin jääkaappi joskin vain päinvastaisesti.
Itse kehittelisin homman puolijohde putkien perusteelle mieluummin kuin hopean mutta jos Toivola sanoo jotain niin silloin se on niin. vai onko?
Ilman että systeemiin lisää ulkopuolelta energiaa.
Tämä on valitettava tosiasia. Jos olisi toisin niin ei olisi olemassakaan energiaongelmia.
tiivistää tuomatta sitä ulkoa lisää. Unitelligentsian ensimmäinen pääsääntö.
Tulivain mieleen tuo aurinkokenno????????? Tosin se kylläkin vain vastaanottaa energiaa eikä varsinaisesti "tiivistä" kuten lämpöpumppu mut kuitenkin nostaa energiaa korkeammalle tasolle....
erinomainen esimerkki Unitelligentsian ensimmäisestä pääsäännöstä.
Ikävää että et kehtaa kirjoittaa omalla nimimerkillä. Geneeristen suojista haukut muita ja vaadit ylläpitoa poistamaan jos joku sanoo pahaa pikku Vastaajasta.
kennostossa kiertävä vesi.
Voimme tiivistää? Eikö vaan?
Aurinko on edelleen lämpimämpi kuin polttopiste.
Auringosta tarkoitat?
Voit mitata ihan vapaasti mitä tahansa kohtaa auringosta. Se on lämpimämpi kuin polttolasin polttopiste.
Kokemus on opettanut että jos tällä palstalla joki kirjoittelee ilman nimimerkkiä niin takana on yleensä Vastaaja. Hänen tietämystasonsa on niin alhainen että ei ole mitään ideaa ruveta selittelemään mitään asioita.
Mitä lie tarkoitatte "lämmön tiivistyksellä" ?
Mm. säteilylämpöä voi kuitenkin "tiivistää" seuraavasti, eli kohdistamalla/kokoamalla säteily pienemmälle pinnalle kuin on säteilevä pinta nousee pienemmän pinnan lämpätila säteilevää pintaa korkeammaksi. Muutoinhan energian häviämättömyyden laki vaarantuisi.
Kohdistus voidaan tehdä linsseilla, peileillä jne.
Ilmeisesti kyse kuitenkin väärinymmärryksestä. Näyttää uutena ja uteliaana siltä, että tällä palstalla toinen usein puhuu aidasta kun toinen puhuu aidanseipäistä ?
Kyllä näin on mutta systeemiinhän tulee kokoajan ulkopuolelta energiaa eli.
Alla on sammio jossa lauhdevettä lämpötila X Kelviniä ja * merkityt seinät ovat eristeitä ja - merkityt osat ovat johdetta / merkitty osa on venttiili )> merkintä on poistoventtiili.
****/* Kun venttiilistä tulee lämmintä vettä niin
* * veden lämpö johtuu johdetta pitkin toiseen
* )> tilaan. Poistoventtiili takaa sen ,että
*----* systeemiin tulee energiaa samalla kun sitä
poistuu.
Mutta jos johteen takainen tila ei olekkaan vettä vaan ilmaa joka ei johda lämpöä pois yhtä paljon kuin vesi niin silloin ilma jatkaa läpenemistään veden kiertäessä ja luovuttaessa energiaa. Koska luonnossa on aina energiaa (lämpötilan ollessa yli 0 Kelviniä) niin energiaa voi johtaa energiaa käyttäen enemmän kuin energiaa käytetään. Tähän perustuu ersäs kotitaloihin myynnissä oleva energiantuotanto vehje joka ottaa ulkoilmasta energiaa siirtäen sitä sisälle jäähdyttäen ulkoilmaa. Suhde oli jotakuinkin 4 kW kului 7,5 kW siirtoon. Eli energiaa ei synny tyhjästä vaan sitä tiivistetään. Saman voi toki tehdä Aurinkopaneeleilla tai maalämmöllä tai millä vaan joka lämpöä tuottaa tai vaikka tosiaan ilmalla.
veistellään?
Pintalämpötila Auringossa on pikkasen alle 6000K ja säteilyn teho maanpinnalla on hiukan puolentoista kW neliömetrillä? Jälkimmäinen on oleellista?
En ole fyysikko mutta kerron niin kuin minä sen ymmärrän. Joku joka TIETÄÄ saa korjata jos olen väärässä.
Suurennuslasilla kohde tuodaan "lähemmäksi" lämmönlähdettä. Kohdetta ei kuitenkaan koskaan voi tuoda niin lähelle että sen lämpötila ylittäisi lämpölähteen lämpötilan. Se vain lähestyy asymptoottisesti. Jos kohteen lämpötila nousisi lähdettä korkeammaksi niin lämpö virtaisi toiseen suuntaan.
Esim polttopistettä ei pystytä tekemään miten pieneksi tahansa vaan polttopistehän on kuva auringosta.
Samaa periaatetta käytetään sekä jääkaapissa, ilmalämpöpumpussa että maalämmössä.
Hyötysuhde on sitä parempi mitä pienemmillä lämötilaeroilla pelataan. Sen takia maalämpö vaatii lattialämmön ollakseen tehokas (pieni pintalämpötila.
Siitä seuraakin mielenkiintoinen idea.
Kun ydinjätettä dumpataan maansisään niin se lämmittää kallion jotakuinkin 100 asteiseksi (Celcius). Ydinjäte on juuri valmistuttuaan jotakuinkin 2-3 vuotta vesialtaassa jäähtymässä jonka aikana sen aktiivisuus laskee 98-99% tämänjälkeen se dumpataan noin 400-500 metrin syvyyteen jossa se lämmittää mukavasti.
Ydin jäte on siis faktisesti kuumaa joten sen energiaa voisi vallan mainiosti käyttää veden tms. lämmittämiseen. Ydinjätteellä on lisäksi taipumus tulla dumpatuksi isoina erinä jokseenkin pieneen tilavuuteen jonka ansiosta sitä voisi hyödyntää suhteelisen helposti. Mitäs sanot?
Helpointa olisi tietysti jos ydinjätettä voisi hyödyntää kaupunkien lämpövoimaloissa tai kiinteistöjen lämmönjakohuoneissa.
Taitaa kuitenkin turvallisuusnäkökohdat huomioiden tulla liian kalliiksi.
100 C vettähän ei kannata kuljettaa kovinkaan pitkälle. Onko tietoa miten paljon tehoa jätteestä löytyy? Tuskinpa kovinkaan paljon kuitenkaan. Muuten jäähdytysvesiallas kiehuisi ja kallio sulaisi.
Jäähdytysvesi altaat:
Jäähdytysvesi ei kiehu syystä ,että ydinjäte on joko pakattu jonkinlaiseen lämmönkestävään säiliöön joka on dumpattu altaaseen (vesi vaimentaa säteilyä tehokkaasti) tai veden on painetta on muutettu jolloin sen kiehumispistettä voidaan muuttaa (painekattila periaate). tai molemmat. Jos kallio lämpenee sataan asteeseen niin vesi lämpenee huomattavasti enemmän.
joskin vedyn erotus laitoksen voi toki rakentaa suoraan ydinjäte-energialaitoksen yhteyteen jolloin kuljetushävikki olisi mahdollisimman pieni.
Ydinjäte säteilee kuitenkin senverta voimakkaasti ettei se sovi talon lämmitykseen sellaisenaan (vaatisi hillittömän kokoisen suoja rakennuksen joka on sikamaisen kallis).
kallioperän sulaminen on toki ongelma ja siitä syystä on geologia jonka avulla voidaan määrittää eri kivilajien lämmönsietokyky ja sillä perusteella sopivat dumppauspaikat.
Eli paineella on hankala säädellä kiehumista. Samoin jos sijaitsee eristetyssä säiliössä. Jos sisällä on tietty teho niin kyllä se ennemmin tai myöhemmin ulos tulee. Muutenhan lämpötila nousisi äärettömäksi.
Tuossa visi olla ideaa että hyvin eristetyn ydinjätteen läpi johdettaisiin vettä joka hajoaisi hapeksi ja vedeksi. Olisikohan niin että ydinjätteen turvallisuus niissä lämpötiloissa vaarantuisi?
- merkitsee vakaata kiinteää seinämää joka johtaa lämpöä.
Tämän systeemin ympärillä on vettä joka liikkuu nuolten mukaisesti lämmeten huomattavasti.
--> -->
------------- -->
- ydinjäte - --\
- - --/
------------- -->
--> -->
Aikaisemmin mainittujuen reaktioyhtälöitten mukaan
veden annetaan höyrystyä ja vesihöyry johtuu putkea pitkin systeemiin jossa on joko fossiilista polttoainetta tai rautaa (rauta ei ole järkevää sillä raudan valmistus kuluttaa energiaa jolloin varsin tyhmää polttaa rautaa)
Joissain voimaloissa käytetään painetta useimmissa ei. Ydinjätteen hyödyntäminen edellä mainitulla tavalla ei vaaranna jätteen turvallisuutta eikä laitoksessa työskentelevien turvallisuutta jos laitos on asianmukaisesti rakennettu ja määräyksiä noudatetaan.
Ongelmana on lähinnä asenteet ja tietämättömyys asiaa kohtaan. Esim. fossiiliset polttoaineet tappavat yli 5000 (kaivosonnettumuudet) ihmistä vuodessa kun taas ydinvoima jotakuinkin 5-10 (arvaus).
kävi joku kämmi tos äskeises mut toivon et tajuut.
Reaktiivinen materia joka lämmittää ohivirtaavaa vettä. Kuullostaa ihan siltä että olet rakentanut ydinreaktorin. Kai syy siihen että matsku poimittiin pois oli että sen teho laski alle speksien. Tuollainen jälkireaktori olisi kyllä varmasti ihan mahdollinen. Minulta puuttuu kuitenkin tekninen tietämys arvioimaan sen kannattavuutta. Primääripiiri korvattaisiin tiiviillä kuorella. Sekundääripiirin höyry käytettäisiin tuottamaan vetyä.
Eikös me eletä edelleenkin jääkautta, joskin sellaista LYHYTTÄ jäätiköiden välivaihetta, jota runsaat hiilidioksidipäästöt voisivat hieman pidentää, ennen kuin Suomikin taas peittyy parikilometriseen jäähän.
Yksi syy olla huolissaan hiilidioksidista on se, että jos mitään ei tehdä, niin lopulta ilmakehä myrkyttyy, ja suurin osa kaikesta elävästä kuolee pois...
Ja tämä tilanne tulee muuten vastaan paljon nopeammin kuin hapen loppuminen, sillä suurina pitoisuuksina hiilidioksidi on todellakin myrkyllistä, ja siihen voi kuolla, vaikka ilmassa olisi vaikka 70 % happea...
Ja mainittakoot, että normaalisti happea ei ole lähellekään 70 %, vaan esimerkiksi jo typpeäkin on jotain 60 %, en muista tarkkaa lukua, mutta suuruusluokka jotain sinne päin.
Ilma on (luvut suluissa alaindeksejä)
78,08% Typpeä (N2)
20,95% Happea (O2)
0,934% Argonia (Ar)
0,036% hiilidioksidia (C02)
0,00182%Neonia (Ne)
0,00052% Heliumia (He)
0,00011% Kryptonia (Kr)
0,00005% Vetyä (H2)
0,000009% Xenonia (Xe)
0,000001% Otsonia (O3)
0,000000000000000006% Radonia (Rn)
Huono provo, mutta ihan hauska:-)
Tiedät kyllä että ilmastonmuutos aiheuttaa nopeammin suuria ongelmia kuin joku jäätiköitymisvaihe joka ihmisen mittakaavassa tulee vasta piiitkän ajan päästä.
No, onhan se totta, että kolmikilometriseen jääpeittoon on vielä piiiiiiitkä aika, mutta kyllä myös viilenemisen ongelmat alkaisivat tuntua, varsinkin Suomessa, ihan ihmisenkin mittakaavassa.
Saattaa myös olla että provo (kuten ihan oikein huomasit), ei ollut parhaasta päästä, mutta ei se kyllä seinästäkään reväisty ollut; nykyinen iterglasiaalinen jakso on kestänyt jo melko pitkään edellisiin verrattuna, samoin on tultu jäätiköiden kairauksissa sellaisiinkin arvioihin, että viileneminen voisi olla hyvinkin nopeaa.
Tosi tietysti on, että CO2-pitoisuus on tosi korkea, tämän 2,5 miljoonaa vuotta kestäneen jääkauden korkein, mutta ei missään tapauksessa korkein maapallon historiassa. Esim. dinojen aikakaudella arvellaan olleen jopa kymmenkertainen pitoisuus, silti elämää oli runsaasti, myös nisäkkäitä, jotka sitten tunnetuin seurauksin lisääntyivät ja kehittyivät.
Miten tämä nyt sitten liittyy Suomen ydinvoimaan?
Aika hatarasti varmaan...
"Opettele TAULUKKOSI
variola 3.11.2004 klo 09.25
Ilma on (luvut suluissa alaindeksejä)
78,08% Typpeä (N2)"
Jestas sentään... Voi kauheaa... Kyllä nyt täytyy mennä pänttäämään lisää nippelitietoutta, kokonaiset 18 prosenttiyksikköä, ja risat huti...
Jospa kuitenkin lukisit vähän tarkemmin:
"typpeäkin on jotain 60 %, en muista tarkkaa lukua, mutta suuruusluokka jotain sinne päin."
Kuten huomaat, niin sanoin, että "en muista tarkaa lukua, mutta suuruusluokka jotain sinne päin"...
Ja muutenkin, on huomattava, että mikä on oleellista tietoa, ja mikä ei. Mainitsin, että ilmasta on selvästi yli puolet typpeä, vain sen takia, että tulisi mahdollisimman selväksi, ettei ilmassa voi mitenkään olla yli 70 % happea. Tarkempi tieto ei tässä yhteydessä ole edes kovin oleellista.