Sinä tyhmä, se, minkä kylvät, ei virkoa eloon, ellei ensin kuole. - Mutta Jumala antaa sille varren sellaisen kuin tahtoo. 1 Kor. 15:36,38.
Apostoli tahtoo tässä sanoa: sinä tyhmä, joka hetkenkään saatat epäillä ja pitää mahdottomana sitä, minkä kuitenkin joka päivä näet silmiesi edessä paljon vähempiarvoisissa asioissa, nim. että Jumala kuolleet kuivat siemenet eläviksi, niin että ne niitten maassa mädätessä hedelmää kantaviksi niin että ne nousevat uusin, elävin ja ihanin muodoin. Et voi käsittää, että Jumala saattaa antaa meidän haudatuille ja mädänneille ruumiillemme ylösnousemuksen, vaikka näet noille vähäpätöisille vehnän- tai muille siemenille annettavan ylösnousun kunnian.
Joka kevät sinä näet ylösnousemuksen silmien edessä - sinä näet, kuinka siemen, joka syksyllä aivan kuivana kylvettiin maahan, maaten siinä kuin poisheitettynä, turmeltuneena ja talvella paleltuneena, suuren, paksun lumi- ja jäävaipan peittämänä, vielä kovien, kylmien talvituiskujen riehuvan tällä laajalla hautakentällä, jonka vuoksi siemen talven pitkinä kuukausina ja pimeinä on sinusta kuin hävinnyt olemattomiin ja tuhoutunut. Mutta mitä tapahtuu? Vihdoinkin koittaa kaivattu kevät, aurinko säteilee kaikessa loistossaan - ja sen lämmöllä poistaa Luoja nyt kääreliinan ja herättää kuolleet siemenet uuteen elämään. Nyt nousee maasta tuhansia uusia, eläviä, raikkaita, vihreitä korsia, jotka sitten monin verroin palkitsevat peltomiehen kylvämän siemenen.
Tämän on Jumala asettanut kaikkien nähtäväksi, eikä kukaan sitä enää ihmettele, koskapa jokainen näemme sen vuosittain. Totisesti, jollemme lapsuudesta asti olisi tottuneet näkemään, kuinka tämä kuollut, kuiva, maahan heitetty siemen jälleen kesällä nousee, niin sekin olisi meistä ihmeellistä ja uskomatonta. Nyt taas vanhasta tottumuksesta johtuu, että tuskin pidämme sitä minään ihmeenä. Sanommehan vain: »Siemen itää ja orastaa.» Emmekä ajattele, että tämä kasvu oikeastaan on oikeata luomistyötä. Eihän koko maailma kaikella taidollaan voi aikaansaada ainoatakaan ruohonkortta. Mutta laihon kasvaminen maasta on sellainen luomus, jonka siemen on maassa mädänneessä kylvössä - se on siis ylösnousemista kuolleista. Koko maailma ei voi tehdä mitään sellaista, se on kaikkivaltiaan Luojan omaa työtä.
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor10-22.html
Apostoli tahtoo tässä sanoa: sinä tyhmä, joka hetkenkään saatat epäillä ja pitää mahdottomana sitä, minkä kuitenkin joka päivä näet silmiesi edessä paljon vähempiarvoisissa asioissa, nim. että Jumala kuolleet kuivat siemenet eläviksi, niin että ne niitten maassa mädätessä hedelmää kantaviksi niin että ne nousevat uusin, elävin ja ihanin muodoin. Et voi käsittää, että Jumala saattaa antaa meidän haudatuille ja mädänneille ruumiillemme ylösnousemuksen, vaikka näet noille vähäpätöisille vehnän- tai muille siemenille annettavan ylösnousun kunnian.
Joka kevät sinä näet ylösnousemuksen silmien edessä - sinä näet, kuinka siemen, joka syksyllä aivan kuivana kylvettiin maahan, maaten siinä kuin poisheitettynä, turmeltuneena ja talvella paleltuneena, suuren, paksun lumi- ja jäävaipan peittämänä, vielä kovien, kylmien talvituiskujen riehuvan tällä laajalla hautakentällä, jonka vuoksi siemen talven pitkinä kuukausina ja pimeinä on sinusta kuin hävinnyt olemattomiin ja tuhoutunut. Mutta mitä tapahtuu? Vihdoinkin koittaa kaivattu kevät, aurinko säteilee kaikessa loistossaan - ja sen lämmöllä poistaa Luoja nyt kääreliinan ja herättää kuolleet siemenet uuteen elämään. Nyt nousee maasta tuhansia uusia, eläviä, raikkaita, vihreitä korsia, jotka sitten monin verroin palkitsevat peltomiehen kylvämän siemenen.
Tämän on Jumala asettanut kaikkien nähtäväksi, eikä kukaan sitä enää ihmettele, koskapa jokainen näemme sen vuosittain. Totisesti, jollemme lapsuudesta asti olisi tottuneet näkemään, kuinka tämä kuollut, kuiva, maahan heitetty siemen jälleen kesällä nousee, niin sekin olisi meistä ihmeellistä ja uskomatonta. Nyt taas vanhasta tottumuksesta johtuu, että tuskin pidämme sitä minään ihmeenä. Sanommehan vain: »Siemen itää ja orastaa.» Emmekä ajattele, että tämä kasvu oikeastaan on oikeata luomistyötä. Eihän koko maailma kaikella taidollaan voi aikaansaada ainoatakaan ruohonkortta. Mutta laihon kasvaminen maasta on sellainen luomus, jonka siemen on maassa mädänneessä kylvössä - se on siis ylösnousemista kuolleista. Koko maailma ei voi tehdä mitään sellaista, se on kaikkivaltiaan Luojan omaa työtä.
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor10-22.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.