ÄÄnestys on käynnisssä Suuresta Suomalaisesta.
Katselin kymmenen finaaliin valitun listaa ja ihmettelin. Muutamaa asiaa.
Finaaliin pääsivät:
Arvo Ylppö
Urho Kekkonen
Mikael Agricola
Tarja Halonen
Aleksis Kivi
Risto Ryti
Elias Lönnrot
Adolf Ehrnrooth
Jean Sibelius
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Listassa on yksi ainoa elävien kirjoissa oleva. No hänen kuvittelisi silloin olevan hyvinkin maaginen ja valovoimainen yksilö, joka muiden elämän pituiset työt kumoaa, omalla vielä vajaallaan, koska on hengissä.
Tämä samainen ainoa hengissä oleva on myös ainoa nainen ja omasta mielestäni täysin sopimaton tähän joukkoon, jossa kyllä on muita presidenttejäkin, mutta aivan äkkiä en ymmärrä, miten voidaan laittaa samalle linjalle nainen, jonka saavutukset vielä antavat odottaa ja Sibelius, Agricola tai vaikka Kivi?
Tää on varmaan jotain tasa-arvohömppää.
Ketä äänestäisitte ja miksi? Ja aiotteko oikeesti äänestää?
Minä äänestäisin Agricolaa. Todella paljon tehnyt suomalaisuuden eteen. Ja luultavasti en äänestä tämän enempää.
Katselin kymmenen finaaliin valitun listaa ja ihmettelin. Muutamaa asiaa.
Finaaliin pääsivät:
Arvo Ylppö
Urho Kekkonen
Mikael Agricola
Tarja Halonen
Aleksis Kivi
Risto Ryti
Elias Lönnrot
Adolf Ehrnrooth
Jean Sibelius
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Listassa on yksi ainoa elävien kirjoissa oleva. No hänen kuvittelisi silloin olevan hyvinkin maaginen ja valovoimainen yksilö, joka muiden elämän pituiset työt kumoaa, omalla vielä vajaallaan, koska on hengissä.
Tämä samainen ainoa hengissä oleva on myös ainoa nainen ja omasta mielestäni täysin sopimaton tähän joukkoon, jossa kyllä on muita presidenttejäkin, mutta aivan äkkiä en ymmärrä, miten voidaan laittaa samalle linjalle nainen, jonka saavutukset vielä antavat odottaa ja Sibelius, Agricola tai vaikka Kivi?
Tää on varmaan jotain tasa-arvohömppää.
Ketä äänestäisitte ja miksi? Ja aiotteko oikeesti äänestää?
Minä äänestäisin Agricolaa. Todella paljon tehnyt suomalaisuuden eteen. Ja luultavasti en äänestä tämän enempää.
Vastaukset 24
Vanhimmat
...ensimmäinen naiskansanedustaja, tai vaikkapa Minna Canth?
Tarjan puolivillaisen sosiaalidemokratian sijaan pistäisin paljon ennemmin nämä henkilöt listalle naisten osalta.
Mannerheim ja Ryti ovat korkealla tällä listalla. Väinö Tanner olisi ehkäpä sosiaalidemokraattisesta liikkeestä ansainnut olla täällä (täältä puuttuvat aikoinaan kansamme eheyden puolesta työtä tehneet sosiaalidemokraatit), koska sosiaalidemokraatit olivat ensiarvoisen tärkeässä asemassa II maailmansodan aikana sisällissodan haavojen eheyttämisessä.
Nykypäivän tossu-sossuja (sis. nykypäivän kokoomus-ja keskustalaiset) sen sijaan ei onneksi (yhtä lukuunottamatta) tuolla listalla näy... saavutukset ovat jääneet siihen, että isien työ on saatu hoidettua valtaisaksi kansalliseksi velaksi.
Mustakin tuntuu vähintää sille, että tässä haetaan sukupuolella taas ääniä!
Eka naispresidentti ja vielä "istuva".
Ihan varmasti Tarjaa ovat äänestäneet naiset. Valintakriteerinä jo aikoinaan oli sukupuoli...
Missä on muuten neljä muuta naisehdokasta? Kiintiöitä nääs...
;)
...vaikka minä olin mies, niin keksaisin kuitenkin jo kaksi... jätän sen neljännen keksimisen feministien harteille.
Onko muuten suomessa yhtään feministiksi julistautunutta naista, joka olisi saanut oikeasti paljon aikaan kansamme ja yhteiskuntamme hyväksi? Jos, niin kuka ja mitä?
kuulin, kuinka korkeaa älyä vaatii ylopisto opinnot! Ja samoin, että naiset ovat yhtä älykkäitä ja oikeastaan älykkäämpiäkin kuin miehet!
Tähän voivat nyt samaiset väittäjät kirjoittaa näitä yliälykkäitä feminismin kyllästämiä naisia, jotka ovat historiallisesti kansakuntamme valopilkkuja.
Minäkin kuulisin, jos sellaisia on Suomessa. Itselle ei feminismistä tullut mieleen muita kuin L. Airisto...mutta tähän joukkoon hän ei kelpaa.
...niin sitten pitäisi ottaa myös "Hanski" Häyrinen.
Hehän esiintyivät aikanaan mm. samassa mieleenjäävässä kahvimainoksessa.
Minusta listalta puuttuu ainakin Linus Torvalds...
Ja kukas se ihan elossa oleva nainen oli joka on kunnostautunut kovin tuossa geenitutkimuksen alalla.
Meni ihan vähän vain vikakohtaan tuo edellinen, mutta sen kai niin väliä.
Kun jopa yksi nainen pääsi tälle listalle!
...ketä muita naisia ehdotat tälle listalle.
Toisaalta, minua joskus mietityttää, miksi kaikki "suuret suomalaiset" ovat noita politiikan nappikalleja aina.
Ilman suomalaisen naisen panosta tämä yhteiskuntamme olisi vieläkin karmeampi, mitä se nykyisin on noiden 60-luvun vasemmistoradikaalien suorittamien tihutöiden jälkeen.
tuolta saattais löytyä jotain sopivia kuolleita ehdokkaita
http://www.helsinki.fi/akka-info/tiedenaiset/tiet_al.html
Kyllä minä ainakin äänestäisin Sibeliusta. Finlandia hymnin veroista kappaletta saa etsiä ja odottaa. Kyllä se on kauneudessaan ja mahtipontisuudessaan tämän yhteiskunnan yksi loisteliaimmista saavutuksista. Tosin en halua sitä vaihtaa kansalllislauluksemme. Kansallislaulu on kansallislaulu eikä sitä tule vaihtaa fiilisten mukaan.
Tosin Mannerheim olisi ehdokas ihan vain itsenäisyytemme yhtenä takuumiehenä.
Ovathan tuossa monet uran uurtajia ja suurten saavutusten ihmisiä. Halostakaan en väheksyisi vaikkakin hänen saavutkset tuossa joukossa kieltämättä kalpenevat. Koko joukko muita naisia (proffan mainitsema Canth esim) olisi kyllä tarjolla.
En kuitenkaan aio äänestää. Kansanäänestys tässä tapauksessa on täysin väärä tapa. Kansa kun ei tiedä vaikka toisin väitetään. Esimerkkeinä voimme miettiä monia eduskuntavaaleja, kunnallisvaaleja ja pelkästään euroviisuäänestyksiä.
Sil tappaa
minne jäi Häkkinen muijineen ja Matti Nykänen...
Yleensä suomalaiset, kun asioista äänestetään valitsee jotain tämmöstä "suureksi"...
Otti tässä muutama vuosi sitten päähän aika raskaaksti, kun "pakkomikaa" syötettiin aivan jokaisessa iltiksessa...
Ajattelin monta kertaa eikö suomalaiset ikinä kyllästy.
Ja mikä "uutinen" oli se, jos Mika oli lomalla?
Itse olisin ennemminkin huolestuneempi tuosta, että listalta todellakin löytyy vain yksi hengissä oleva henkilö. Kertooko tämä jotain nykypäivän ihmisten aikaansaamattomuudesta ja tasapäisyydestä vai mistä lienee oire.
Miten muka voi valita yhden ainoan suurimman suomalaisen, höh. Mutta jos nyt ihan PAKKO olisi jonkun täytisen takia valita, niin enköhän kallistuisi
ELIAS LÖNNRÖTiin
koskapa olen kuitenkin suomenkielen suuri ystävä. Yhtälailla ykköstilalle voisi nostaa myös Sibeliuksen, itse vain en ole järin musikaalinen.
Muutama mauton kommentti muista:
Arvo Ylppö
- kiistanalainen hahmo, kumppanini (joka asiaan perehtyneempi) mukaan lähes natsi
Urho Kekkonen
- teki varmasti jotain itsenäisyytemme eteen, tietäisi vaan tarkalleen mitä...
Mikael Agricola
- en muista enää kouluajoilta mitä tämä häiskä duunasi
Tarja Halonen
- arvostan sitä että hän oli Setan puh.johtaja vaikka onkin hetero (joskaan seksuaalisen vähemmistön asiat tuskin koskevat koko kansaa), ja arvostan häntä maamme mainoskuvana, mutta enpä nyt sanoisi kuitenkaan Suureksi suomalaiseksi
Aleksis Kivi
- ihan ok että hänkin on ollut olemassa, mutta en jaksa edes lukea 7 veljestä
Risto Ryti
- suurin suomalainen? älkää naurattako
Adolf Ehrnrooth
- onko hän tehnyt muutakin kuin känissyt jotain omiaan itsenäisyyspäiväjuhlissa
Carl Gustaf Emil Mannerheim
- johti Suomen häviöön, suuri vai?
Ryti on mielestäni esimerkki ihmisestä, joka teki henkilökohtaisen uhrauksen maansa hyväksi - ts. hän lakimiehenä osasi pistää itsensä tulilinjalle Saksan kanssa solmittujen sopimusten suhteen siten, että Suomen oli niistä valtiona helpompi irrota, kun erillisrauha NEuvostoliiton kanssa neuvoteltiin...
... jos taas Mannerheimin sanotaan johtaneen suomen "häviöön", osoittaa tämä nyt jonkinasteista asiantuntemattomuutta mielestäni II maailmansodan aikaisista realiteeteista & historiasta...
Tosin, tikulla silmään, joka vanhoja muistelee. Ehkäpä on todella kansakuntamme veren vähyyttä, että nykyään elävistä joku Halonen on se ainut... Kyllä suomalaiset ovat sieltä 60-luvun sukupolvesta saakka olleet sitä pullamössöporukkaa, jotka eivät ole kovin kummoisia saaneet aikaan - muuta kuin valtakuntamme velkaantumiskehityksen ja pankkikriisin.
En ole koskaan ollut sitä sorttia joka ei osaisi arvostaa maamme itsenäisyyttä, mutta toisaalta minua on aina tympinyt kaikki sellainen sodalla hekumointi mitä maailmansota II ja Suomen sodat -diggarit harrastavat... Semminkin kun sellainen löytyy kotoakin. Ja siksi kai, melkein, olen pasifistikin kun minusta kaikki sotaan liittyvä on äärimmäisen tylsää ja banaalia. Mutta jos joku tykkää tutkia niitäkin asioita historiastamme, niin mikäs siinä. Minä en niistä juurikaan tiedä, henk.koht. vain sen että isävainaan isävainaa kuoli sodassa.
Haluan olla suomalainen, puhun mielelläni suomenkieltä, rakastan Kalevalaa jne. - mutta sieluni on maaton.
...minäkään en ole niin perustanut enää isänmaallisuudesta. Euroja haetaan sieltä, missä panos/tuotos suhde niiden hankkimiseksi on kohtuullisin.
Sehän se on ollut yhteismarkkinoiden tavoitekin.
Nykyisin huomaa, että lapsetkin puhuvat paremmin kohta nykykotimaamme kieltä, kuin suomea. Joka tapauksessa heistä tulee aivan itsestään kaksikielisiä (kotona puhumme suomea, totta kai).
Sota ei ollut aikoinaan isoisä-vainaalle "banaalia", vaan totista totta. Eikä hän sillä hekumoinut, kuten ei varmaan esim. mainitsemani rytikään (itse asiassa hän suhtautui vastenmielisesti presidenttiehdokkuuteensa... mutta hänet puhuttiin ko. hommaan, kun Kallion terveys petti... ja hoiti sen todella upeasti, vaikka saikin linnatuomion palkakseen).
Noh... nykyisin kai on se ja sama, ollaanko osa Venäjää vai EU:ta :-)
No, puolustussodan puolustaja kuitenkin. Mannerheim tiesi ja tunsi realiteetit. Ei hän tosin sodan strategiaa omin neuvoin määritellyt vaan hän oli valinnut rinnalleen loistavia avustajia. Se jos jokin on sitä taitoa, josta suurmiehet on leivottu. Suuret linjat.
Kysymys on tasa-arvosta :) Sitä, mitkä ansiot tähän tulokseen johtavat, en tiedä?
Se, kuka vähättelee Mannerheimin suuruutta ja positiivista vaikutusta Suomen historialle, ei tiedä historiasta mitään. Tämän suuruuden myönsivät jopa Neuvostoliitto ja Saksa valtioina. On suurelta osin Mannerheimin henkilönä ja hänen saavuttamansa arvovallan ansiota, että Suomi kykeni säilyttämään itsenäisyytensä. Maa saattaisi olla kovasti erilainen ilman häntä. Uskon, ettei meillä tässä tapauksessa olisi edes edellytyksiä naispresidentille.
Itse taas jättäisin kirjallisuusihmiset ja säveltäjät omaan sarjaansa, sinänsä vähättelemättä heidän saavutuksiaan.
Itse noissa sotajutuissa olen henkisesti jotenkin enemmän tavallisten rivisotilaiden puolella, eli en kai sitten osaa kauheasti arvostaa jotain joukkojen johtajaa. Mutta en todellakaan tiedä noista sota-ajan seikoista hevon sitä enkä tätä.
Jos Halonen valitaan suurimmaksi suomalaiseksi niin sitten on kyllä naurussa pitelemistä. Sehän on aivan yhtä naurettavaa kuin sellainen että ryhdytään valitsemaan jotain viittäsataa kaikkien aikojen parasta musazibaletta ja toiseksi suosituimmaksi tulee joku perkeleen hitti ja tähdenlento kuluvalta vuodelta... Näin muistaakseni kävi kun Radio Mafia jouluna -95 näitä kaikkien aikojen hittejä listasi (ja minäkin niitä innolla nauhottelin). Tajusivat kansalaiset sentään valita ykköseksi Led Zeppelinin "Stairway to Heaven", ettei ihan pelleilyksi mennyt...
äänestäisin Mikael Agricolaa,hän on suomen kielen isä - toki Elias Lönnrot ja Aleksis Kivikin olivat merkittäviä Suomen kulttuurin ja kielen kannalta, mutta Mikael Agricola loi pohjan tuleville suomalaisille kulttuurivaikuttajille!
Ilman kirjoitettua kirjakieltä tämä kansa ei olisi jaksannut taistella asemastaan maailman kartalla - kirjakieli antoi tavallaan meille näkyväksi sen persoonan, mikä meillä on sydämmessämme ja sielussamme. ILman kirjoitettua kirjakieltä ei olisi Elias Lönnrotkaan keräillyt ja koonnut Kalevalaa ja Kanteletarta tai Aleksis Kivikään kirjoittanut Seitsemää Veljestä ja muita merkittäviä teoksiaan. Ilman kirjoitettua kieltä ei suomalaiset olisi ehkä heränneet taistelemaan sanan vapauden miekoin olemassaolostaan ja moni maineikas kulttuurivaikuttaja olisi ollut jotain muuta.
miltei sana sanalta sen, mitä en jaksanut itse eilen kirjoittaa.
Hämmästyttävää.
Se, että siellä oli elävien ohella niin vähän naisia. Itse äänestin Arvo Ylppöä, koska hän kuten samoin Hanna Rothman ja Elisabeth Alander, Suomen lastensuojelun ja päivähoidon suurnaiset, joiden olisin myös halunnut olevan listalla näen edustaneen ainoaa oikeaa tulevaisuuteen suuntautumisen tapaa.
Suuntautumista lasten ihmisarvon ja hyvän kohtelun edistämiseen. Sillä lapsuudessa luodaan pohja sille mitä me yksilöinä omassa elämässämme, jäseninä perheessä ja lähisuhteissa sekä toimijoina yhteiskunnassa olemme.
On muuten muutenkin mielenkiintoista, että sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta on selkeästi havaittavissa, että näissä yhteiskunnallisen tason kuvioissa lähinnä totunnaisesti vain miehet kelpaavat edustamaan suuruutta. Täällä näyttää jylläävän maskuliinisen patriarkaatin voima.
Sama ilmiö on perheen ja lähisuhteiden tasolla toisinpäin. Kun arvioidaan lapsen kasvatusta, vanhemmuutta yms. perheen tasolla olevaa asiaa siihen kelpaa vain nainen. On superäitejä ja supernaisia tekoineen heitä kutsutaan presidentinlinnaan. Missä ovat superisät joita oikeasti on, ja joiden osa on usein vielä vaikeampi presidentinlinnasta? Ehdotan tilanteen korjaamista välittömästi.
Myös tutkimuksessa varhaiskasvattajana näen saman ilmiön. Tasa-arvo-ongelmien jakaantumisen selkeästi kahdelle yhteiskunnalliselle tarkastelutasolle jossa tasa-arvon ongelmat ovat tyystin toisinpäin. Ja niiden lähtökohdan edustavan toisessa tapauksessa feminististä matriarkaattia ja toisessa maskuliinista patriarkaattia.
Erään tutkimuksen nimi kertoo asian erinomaisesti "Isyys, tuntematon maanosa". Esimerkiksi toiminta perheessä ja vanhemmuus on virheellisesti yleistetty vain äitiydeksi ja miehen rooli perheessä tai kun on lapsia isä ja isyys on ollut ikään kuin merkityksetön.
On mielenkiintoista, että meillä on kasapäin tutkimuksia siitä, että kun tuo isyys puuttuukin siitä kuviosta se korreloi voimakkaasti lapsen ongelmien kanssa.
Myös äitiyttä mystifioivien psykologia tutkimusten teoreettiset ja metodologiset puutteet ja yksisilmäisyys on todettu jo ajat sitten, mutta yhä niihin vedotaan. Suomeksi voi lukea vaikka Turpeinen, P. 1984. Lastenpsykiatrin näkökulma varhaislapsuuteen. In M. Ojala (Ed.), Varhaiskasvatustutkimus Suomessa. Vaasa: Lastensuojelun keskusliitto.
Missä ovat miehet tällä tasolla? Tällä tasolla jylläävät vain feministisen matriarkaatin voimat ja kritiikki on kiellettyä. Se on heti misogyniaa.
Odotan tasa-arvon ja tasavertaisuuden toteutumista näillä molemmilla tasoilla.