...on ensiarvoisen tärkeää.
Siksi teinkin asiasta syväluotaavan analyysin ja konkreettisen toimenpidesuosituksen tasa-arvopalstalle. Pistin linkin tähänkin, koska asia voi koskettaa myös feministejä osaltaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000727&posting=22000000005198594
Siksi teinkin asiasta syväluotaavan analyysin ja konkreettisen toimenpidesuosituksen tasa-arvopalstalle. Pistin linkin tähänkin, koska asia voi koskettaa myös feministejä osaltaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000727&posting=22000000005198594
Vastaukset 6
Vanhimmat
...en malta olla sanomatta, että parhaan konstruktiivisen tutkimuksen periaatteita soveltaen, kerron artikkelissani, miksi ehdotukseni on parempi ja tarkempi kuin feministien usein toistama slogan: "kotityöt pitää jakaa tasan".
Hienostihan tuo parisuhde toimii kun alistetaan sekin markkinatalouden kaavoihin. Vielä jäi kuitenkin askarruttamaan pari seikkaa, eli:
- mikä kaikki lasketaan opiskeluksi? Eli jos toinen lukee ammattiin liittyvää kirjallisuutta vapaa-ajalla, lasketaanko tämä opiskeluksi? Toisaalta toinen saattaa vain roikkua koulussa ns. harrastuksen vuoksi, joten vapautus kotitöistä ei ole oikein oikeutettua.
- saako esim. sunnuntaina tehdyistä kotitöistä enemmän "korvausta" kun viikolla tehdyistä vai toisin päin. Eli jos toinen on töissä viikonloppuisin ja toinen tekee tällöin enemmän kotitöitä, niin pitäisikö viikonloppuna tehtyjä kotitöitä vastaava aika kaksinkertaistaa viikolla tehtävien kotitöiden suhteen kuten palkan kanssa käy?
...esim jotkut naiset (tai mikseivät miehetkin) saattavat laskea esim. seksin "työvelvollisuudekseen"...
...eiköhän sitä voi joitakin asioita jättää ihan pariskuntien keskenkin sovittaviksi ;-) Esitin itse tuommoisen yleisemmän ja tasa-arvoisen kaavan ihan noin pohjaksi keskustelulle.
Eräs vaihtoehtovariaatiohan olisi katsoa "tuntihinta" kaikelle työlle (ts. keskituntihinta on talouteen tuodut kokonaistulot / (työ kotityötunnit), josta sitten kukin voi laskea, montaako kokonaistyötuntia hänen ansaitsemansa tulot vastaavat, jolloin toinen voi sitten tehdä vastaavasti kotitöinä tasatakseen ne tunnit, jotka paremmin ansaitsevalta jäävät yli... ehkäpä tämä olisi ennemminkin se markkinataloudellinen malli, kuin tuo alunperin ehdottamani?
Sinänsä ihan hyvä ajatus, mutta käytännössä olen huomannut (samoin kun monet ystäväni), että etenkin erilaiset loma-ajat aiheuttavat runsaasti erimielisyyksiä, vaikka muutoin työt olisi tasapuolisesti jaettu. Monesti käy niin, että toinen kumppaneista ajattelee, että kun hän on lomalla, joutaa hän hyvin tekemään enemmän kotitöitä. Sen sijaan vastaavasti parisuhteen toinen osapuolisko ajattelee lomalla ollessaan olevansa lomalla myös kotitöistä, eikä tee edes omaa osuuttaan saati sitten että helpottaisi toisen kuormaa.
Mitä tulee tuohon tuntihinnan laskemiseen, niin se auhettanee myös vääristymiä. On esim. melko epäreilua rangaista toista osapuolta arvokkaasta muutta huonosti palkatusta työstä vielä lisäämällä kotitöiden määrää. Monet alathan ovat varsin alipalkattuja suhteutettuna työn vaativuuteen ja merkittävyyteen ja toisinpäin.
...taas kerran, asiassa loma-aikoina voisi mennä minimitason mukaan. Jos joku haluaa tehdä toista enemmän töitä lomalla, katsottakoon se harrastukseksi. Kotitöistäkin tarvitsee lomaa.
Tuossa alunperäisessä mallissani, jos on kyse humaanista eikä markkinatalouspariskunnasta, on otettu huomioon se, että merkittävästi toista puolisoa enemmän ansaitseva voisi sitten ostaa ulkopuolista työvoimaa vapauttaakseen itsensä kotitöistä, kuitenkaan lisäämättä peruskotityötaakkaa tuolle vähemmän ansaitsevalle puolisolle, jolle maksimissaankin tulisi silloin vain puolet kotitöistä kontolle. Ts. se olisi tasa-arvoinen, kuitenkin enemmän ansaitsevan puolison insentiivit huomioiva, mikäli palkkojen epäsuhta on huomattava ja toinen tienaa todella paljon. Sehän pitäisi olla eri ihmisille suht sama, kuinka itse kukin itselleen lankeavat velvollisuudet hoitaa kuten parhaaksi näkee, jos vain tulevat hoidetuksi.