Ihmisten yhdenvertaista kohtelua heidän uskonnostaan tai vakaumuksestaan riippumatta sekä uskonnon ja omantunnon vapautta on tarpeen vahvistaa sekä lainsäädännöllä että viranomaistoiminnalla seuraavalla hallituskaudella.
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2014/10/23/ihmisten-yhdenvertaiseen-kohteluun-julkisen-vallan-toiminnassa-vapaa-ajattelijain-liitto-ryn-ehdotuksia-uuden-eduskuntakauden-tavoitteisiin-hallitusohjelmaan-ja-hallituksen-toimintaan/
Katso kaikki 12 vaatimusta!
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2014/10/23/ihmisten-yhdenvertaiseen-kohteluun-julkisen-vallan-toiminnassa-vapaa-ajattelijain-liitto-ryn-ehdotuksia-uuden-eduskuntakauden-tavoitteisiin-hallitusohjelmaan-ja-hallituksen-toimintaan/
Katso kaikki 12 vaatimusta!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Koulua ajateleen sellainen tuli mieleen että perustuslain mukaan koululla ei tulisi olla oikeutta kysyä lapsen vakaumusta. Sen sijaan mihin vakaumukselliseen opetukseen vanhemmat haluavat lapsensa ohjata. Olisiko tässä hyvä, pieni, askel oikeaan suuntaan, jonka voisi saada läpi seuraavalla vaalikaudella?
Jokuhan kirjottaja joskus venkuloi, että ei nyt koulussa vakaumusta kysellä, vaan toteutetaan vain väestörekisterin antaman tiedon pohjala hallinnollista menettelyä sijoittamalla lapsi "pakkouskontoon", että jos kaikki saisivat valita, siinä se "vakaumus" paljastuisi... No, soopaahan se sikäli, että elämänkatsomustieto eli ET on uskonnollisesti ja katsomuksellisesti tunnustukseton katsomusaine (ja uskontokin nimellisesti).
Kysymys tunnustukselliseen uskonnonharjoitukseen osallistumisesta on sen sijaan toinen asia. Valitettavasti perustuslakivaliokunta ja sitä seuraileva OPH katsoivat, että perheet ja nuoret koululaitos voikin asettaa valintatilanteeseen jumalanpalveluksiin osallistumisen suhteen, vaikka se selvästi häiritsee ihmisten, perheiden vakaumuksen vapautta pakottamalla paljastamaan suhtautumista asiaan.
Vantaan kaupungin opetuslautakunta on katsonut, että luterilaiseen koululaisjumalanpalvelukseen osallistuminen tai osallistumatta jättäminen eivät paljasta millään lailla perheen/oppilaan uskonnollista tai uskonnotonta vakaumusta.
Kommentti seuraavaan:
"12. Valtion ja kirkon erillisyyden selkeyttäminen valmisteluun
Vaalikauden aikana ryhdytään valmistelemaan evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisaseman purkamista eli kirkon ja valtion erillisyyden selkeyttämistä tarkoituksena perus- ja ihmisoikeusperusteisesti vahvistaa kansalaisten yhdenvertaista kohtelua heidän uskonnostaan tai vakaumuksestaan riippumatta sekä jokaisen kaikinpuolista uskonnon- ja omantunnonvapautta. Tällöin Perustuslain 76 § tulee ottaa kriittiseen tarkasteluun."
Voisimme kai alkaa toistamaan täsmällisesti myös ilmaisua ... julkisoikeudellisen erityisaseman purkamista.
Toki on joskus ihan virkistävää ja joskus turhauttavaa väitellä siitä, onko meillä valtiokirkko vai ei, vai "kansankirkko" vai jotain siltä väliltä....
Joka tapauksessa perustuslakivaliokunta PeV sanoo, että Suomi ei ole tunnustuksellinen valtio eikä tunnustuketon valtio... Eikä parille uskonnolle annettu julkisoikeudellinen etuoikeusasema tietysti tunnustuksettomuutta mahdollisakaan...
Suomi elää nyt siis "rajatilassa" tunnustuksellisuuden ja tunnustuksettomuuden välissä, eikä sellainen tilanne ole ihan terve.
Näistä kannattaa kysyä kansanedustajaehdokkailta omassa vaalipiirissä. Ja ehdokkaita kannttaa kilpailuttaa, sekä usen puolueen ehdokkaita, että myös mahdollisen "oman" puolueen ehdokkaita.
Varmaan kaikissa nykyisisä eduskuntapuolueissa (kristilisiä lukuunottamatta) löytyy Vaparien esittämiin uskonnottomien oikeuksienlparannuksiin myönteisemme suhtautuvia ja kielteisemmin suhtautuvia.
Samalla tällainen "kuluttajatutkimus" tekee tunnetuksi tavoiteiamme ja sitä, että niistä ollaan kiinnostuneita. Se kantaa hedelmää pitkällä tähtimellä Esimerkkinä tästä on, että juuri nythän esityksemme jumalanpilkkkakiellon poisamisesta rikoslaista on saanut sekä kannatusta että vastustusta myös Kokoomuksessa.
Ja aina parempi, jos joku ehdokas kannattaa koko sarjaa ehdotukistamme.
On toki hyvä, että vapaa-ajattelijoita on myös kansanedustajaehdokkaina muutamissa puolueissa.
Vaalikoneessa eivät ole kaikki 12 vaatimusta, mutta toisaalta vaalikoneessa on myös muita kysymyksiä kuin nuo. Molempi parempi.
Jos ja kun yhdistykset järjestävät vaalipaneelitilaisuuksia kevättalvella, yhtenä keskeisenä pohjana tenttaamisessa kannattaa käyttää molempia.
12 kysymystä olisi aika paljonkin. Ainakin oletan, että vaalikoneita on nykyään kymmenellä muullakin järjestöllä, eikä ehdokkailla kovinkaan paljon aikaa yhtä varten.
Kysymysten muotoilu on aina vähän haastavaa. Itse asiassa en oikein edes ajatellut noita tavoitteita kun tein niitä. Eikä tarvitsekaan, koska kuitenkin vapaa-ajattelijoilla on suunnilleen samansuuntaiset tavoitteet. Karrikoiden kaikki potkivat palloa suunnilleen etelään, mutta osa kaakkoon ja osa lounaaseen kaartaen.