Auto 560 cm pitkä, Peugeot-alustainen (liekö väliä?), vesikeskuslämmitys, 2 kW patruuna kaasu.
Kokeilin nyt ensi kertaa pakkasten tultua vesik.sähköllä. Auto oli kylmillään ollut useita päiviä. 1 kW:n sähköteholla lämpötila autossa nousi -3:Sta 14:än noin 3-4 tunnissa, sitten laitoin 2 kW:lle, jolloin 3 tunnin (yhteensä 6-7 tuntia) jälkeen oli noussut termostaattiasetukseen 21 C.
Auton sähkömittarista katsoin, että oli ollut tänä aikana 2,5 tuntia päällä ja 0,5 tuntia poissa.
Viekö auton sisärakenteiden lämpeneminen kovin paljon energiaa ?
Mistä lämpö karkaa (ovi, kattoikkunat, etuikkunoissa ohut (alle 1 cm) peite) ???
Puhallinlämmittimellä tähän mennessä mielestäni lämmennyt nopeammin.
Auto on 80-luvun lopulta ja 4 cm uretaanieristys.
Vai onko normaalia ?
Kokeilin nyt ensi kertaa pakkasten tultua vesik.sähköllä. Auto oli kylmillään ollut useita päiviä. 1 kW:n sähköteholla lämpötila autossa nousi -3:Sta 14:än noin 3-4 tunnissa, sitten laitoin 2 kW:lle, jolloin 3 tunnin (yhteensä 6-7 tuntia) jälkeen oli noussut termostaattiasetukseen 21 C.
Auton sähkömittarista katsoin, että oli ollut tänä aikana 2,5 tuntia päällä ja 0,5 tuntia poissa.
Viekö auton sisärakenteiden lämpeneminen kovin paljon energiaa ?
Mistä lämpö karkaa (ovi, kattoikkunat, etuikkunoissa ohut (alle 1 cm) peite) ???
Puhallinlämmittimellä tähän mennessä mielestäni lämmennyt nopeammin.
Auto on 80-luvun lopulta ja 4 cm uretaanieristys.
Vai onko normaalia ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kiistämättä puhallinlämmitys ALKULÄMMITYKSESSÄ on tehokkaampi vaihtoehto. Siis jos nestekiertoon liittyy puhaltimella varustettu lämpökenno, jouduttaa tämän puhaltimen käyttö alkulämmitystä. Sen verrattomana korvaajana voi käyttää sähköpuhallinta nimenomaisesti alkulämmityksessä. Pitää vain muistaa, ettei kytke liikaa kuormitusta alueen sähköverkkoon kuin omaankaan liittymään.
Oleskelulämmön saavuttamisen jälkeen mikään ei voita tasaista nestekiertolämpöä, jonka miellyttävyyttä erityisesti pakkaskeleillä voi tehostaa sähköpatruunan käytöllä. Sähköpatruuna nimittäin taustalla jatkuvasti päällä ollessaan poistaa ns. seinävedon. Tämän aistii erityisesti yöpymistilanteessa, kun seinältä kasvoille käy viileämpi ilmavirtaus. Siis seiniä pitkin ikään kuin hiipii lämmitystaukojen aikana viileää ilmaa. Tämä poistuu sähköpatruunaa peruslämpönä käytettäessä.
Entäpä lämmitysratkaisuihin liittyvät rakenteelliset erot. Näissä tehdään talvikäyttöä ajatellen ratkaisevimmat virheet. Eurooppalaiseen käyttöön suunnitellut matkailuvälineet – niin autot kuin vaunutkin – usein rakennetaan siten, että syntyy rakenteellisia umpioita. Siis lämmitysilma ei pääse vapaasti kiertämään rakenteissa tai niiden ympärillä. Näihin viileisiin ja jopa kylmiin kohtiin olosuhteiden mukaan kondensoituu varsinkin alkulämmityksessä kosteutta. Totaalisissa rakennevirheissä nämä kosteuskeräymät pahimmillaan jopa kuurattuvat tai jäätyvätkin.
Nestekiertolämmityksen toimivuuden edellytys on, että ilma pääsee vapaasti virtaamaan kalusteiden ali patterisoliin ja sieltä matkailupelin seinustoja ylös. Oikein toteutettuna mitkään seinille kiinnitetyt kaapit ja hyllyt eivät täysin sulje ilman kiertoa. Eurooppalaisissa valmisteissa näihin seikkoihin ei kiinnitetä samalla tavalla huomiota, kuin pohjoismaisessa matkailuvälinetuotannossa. Eihän siihen ole samanlaista tarvettakaan, kun Eurooppalainen tuotanto pääosin suuntautuu lämpimälle vyöhykkeelle.
Edellä sanotusta johtuen nämä pelkkään puhalluslämpöön perustuvat lämmitysjärjestelmät usein toteutetaan seiniin kiinnitettyjen kalusteiden sisällä ilmaputkivienteinä. Ikkunan kohdilla mahdollisesti on puhallinsuulake pitämässä ikkunat enemmän tai vähemmän kirkkaine kondenssihöyryistä. Toteutus johtaa kuitenkin siihen, että kalusterakenteisiin jää paikkoja, jossa lämmitys/tuuletusilma ei kierrä tunnetuin seurauksin.
Aina sillointällöin kuulee kehaistavan, että: ”kyllä nuo saksalaiset vaunut tehdään jämäkän tukevasti, ihan umpipuuta kalusteetkin”. Niin, siinäpä se – umpipuuta – joka on kaikkein huonoin vaihtoehto pohjolan talviolosuhteissa. Tämän voi itse havaita, kun vielä monen tunnin jälkeenkään nämä ”umpiluut – siis umpipuut” eivät tahdo lämmetä niin, että niihin kertynyt alkulämmityksen kondenssikosteus kuivuisi pois. Vaikka pohjoismaista vaunutuotantoa välillä mollataan aaltopahvista tehdyksi, niin kevytrakenteisuudella on kiistämätön etu ja tarkoitus.
Niin – ”Miksi ei lämpeä?” kysyy palstan aloittaja. Toivottavasti voit tehdä jotain päätelmiä edellä kirjoitetusta. Jos tuohon kysymykseesi pystyisin antamaan tyhjentävän vastauksen, niin uskoisin olevani rikas mies.
ei muuta kuin jatkoja. Säädellään.
Eikä ainoastaa tehokkaampi vaan myös taloudellisempi vaihtoehto!
Lämpöön tarvittava energia ei lisäänny veden lämmityksellä joten miksi "keittää" vettä kun ilman voi suoraakin lämmittää ja halvemmalla!
Muitakin etuja ilmalämmityksestä on, kuten esimeksiksi ettei tarvii koskaan olla huolissaan putkivuodoista! Ilmalämmitys toimii vaikka puhallin rikkoontuisi mutta palellut jos vesilämmityksen pumppu lakkoilee!
Ainoa etu on vesilämmityksessä on se että se jakaa lämmön tasaisemmin sitten kun lämpöä on saanut sisään. Tuo etu EI OLE välttämättä siinä että vesilämmitys oli parempi vaan useimmiten siinä että ilmalämmityksissä lämpöä siirtävät putkisto on useimmiten suunniteltu keski-eurooppalaisten käytöön. Monet ilmalämmityksen omistajat ovat pienillä muutoksilla ja lisäyksillä saaneet muutoksen aikaan suhteellisen pienellä vaivalla ja näin ilma lämmitys toimii tehokkaammin kun lämpö tasaantuu sisällä paremmin.
On se eri mainiota, että on valinnan varaa. Kukin päätelköön ja varmasti päätteleekin, kumpi lämmitysmuoto omia käyttötarpeita parhaimmin palvelee. Näin ikämiehenä itse antaa arvon lämmön tasaisuudelle. Vannoutunut ympärivuoden matkailuvälinettään käyttävä (talvikausileiriytyjä) ei jättäydy yksin yhden järjestelmän varaan. Siksipä nestekiertoon perustuvaan lämmitysjärjestelmään kuuluu myös kiertopumpulla varustettu sähköpatruuna. Aiheesta tässä yhteydessä ei enempää, vaan sitä voi tarkastella oheisen linkin kautta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=591&posting=22000000005114211
Saa erittäin helposti lisättyä patteri pituutta
jopa 5 metriä, se ei vadi kuin vähän tutkailua, mietiskelyä ja uskallusta toteuttaa ajatus. Esim 5 m patteripituuden lisäys Alde 3000 lämmityksellä varustettuun m-autoon on jo aika
paljon. Hintaakaan ei tule hirveästi, omiööe töille kun ei auta laskea paljon. Minulla meni suunnitteluun paljon enemmän aikaa kuin lisäyksen tekoon. Jos hommaa haluaa vielä jatkaa, voi muuttaa putkiston rakennetta siten, että perä ja keula ovat saman lämppärin takana, eri paisuntasäiliöden perässä, pieni putkisto muutos ja käsinohjattava 3-tiehana. Tämäkin on jo valmiiksi suunniteltu.
Voi ottaa yhteyttä tarvittaessa.