Onko Paratiisi olemassa?

Miksiköhän tämä ei saanut lainkaan huomiota? Kiinnostava aihe nimittäin.

Minulla käsitys paratiisista/helvetistä ei poikkea Raamatusta.

"Onko kuoleman jälkeen Paratiisi vaiko taivas siis uskossa kuolleille?"

Haluan lähteä tuosta "ukossa kuolleille" -kohdasta liikkeelle.

Ketkä ovat uskovat, jotka pääsevat paratiisiin? Lähden varmaan tunnetuimmasta raamatunkohdasta liikkeelle:

(Evankeliumi Johanneksen mukaan 3:16 - "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.")

Haluan luoda vähän omaa näkökantaani tähän liittyen. (Enkä edes usko, että se on pelkästään omaa näkökantaani.) Ken kuittaa ken sitten ei - siitä voidaan jutella.

Eli - tuossa raamatunkohdassa on ehto, jota ei heti huomaa. Mutta se käy vähän selkeämmin tässä kohdassa ilmi:

(Jaakobin kirje 2:14 - "Veljet, mitä hyötyä siitä on, jos joku sanoo uskovansa mutta häneltä puuttuvat teot? Ei kai usko silloin voi pelastaa häntä?"

17-20: "Näin on uskonkin laita. Yksinään, ilman tekoja, se on kuollut. Ehkä joku nyt sanoo: 'Sinulla on usko, minulla teot.' Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani. Sinä uskot, että Jumala on yksi ainoa. Oikein teet -- pahat hengetkin uskovat sen ja vapisevat. Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?")

Mikä tuon raamatunkohdan ydin on? Mitä hyötyä on uskosta, jos puuttuvat teot? Usko ilman tekoja on kuollut.

Jos tuo ei olisi totta, miksi Jeesus olisi sanonut:

Evankeliumi Matteuksen mukaan 5:20 - "Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan."

Enkä paheksu Jumalaan uskomista, tietenkään - onhan se hyvä asia. Ilahdun aina jos saan kuulla että joku uskoo, mutten teekään mitään muuta kuin kirjoitan suoraan raamatusta. Enkä vain halua olla se joka sitä kyseenalaistaa. Tykkään etsiä totuutta Jumalan Sanasta.

Ja kerta puhutaan paratiisista, miksei helvetistäkin?

Minusta kadotusta kuvaa hyvin kolme eri raamatunkohtaa. "Lasarus ja rikas mies" on mielestäni yksiä parhaimpia, mutta se on aika pitkä, (tarkastakaa omalla ajallanne jos kiinnostaa) joten pistän vain kaksi:

(Evankeliumi Markuksen mukaan 9:43-44 - "Jos kätesi viettelee sinua, hakkaa se pois. Onhan parempi, että käsipuolena pääset sisälle elämään, kuin että molemmat kädet tallella joudut helvettiin,sammumattomaan tuleen.")

Tuo on aika suoraa ja rankkaa puhetta, mutta siitä puuttuu vielä jotakin aika olennaista - ikuisuus:

(Johanneksen ilmestys 20:10 - "Saatana, noiden kansojen eksyttäjä, heitetään samaan rikinkatkuiseen, tuliseen järveen kuin peto ja väärä profeetta, ja siellä niitä kidutetaan yötä päivää, aina ja ikuisesti.")

Tuo raamatunkohta rikkoo vielä sen käsityksen, mikä joillakin on paholaisesta ja demoneista. Stereotyyppinen käsitys on, että kadotus olisi niitten koti missä ne hallitsee, mutta se onkin oikeasti niittenkin lopullinen tuomio.

Kun puhutaan paratiisista, tykkään kohdasta, missä Jeesus sanoo:

(Evankeliumi Johanneksen mukaan 14:2-3 - "Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa?")

Tykkään myös tästä kohdasta, joka on profetian muodossa kerrottu:

(Johanneksen ilmestys 21:3-4 - "Sen jälkeen minä kuulin suuren äänen sanovan valtaistuimelta: ”Katso! Jumalan teltta on ihmisten luona, ja hän asuu heidän kanssaan, ja he ovat hänen kansojaan. Ja Jumala itse on heidän kanssaan. Ja hän pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa enää ole, eikä surua eikä valitushuutoa eikä kipua enää ole. Entiset ovat kadonneet.")

"Pastori sanoi muinoin ettei eläimet pääse taivaaseen sillä he eivät ole vastaanottaneet Jeesusta Vapahtajaksi."

En ole eläimistä ihan varma, mutta jos eläimet eivät pääse taivaaseen, niin ei mielestäni ainakaan sen takia, koska " --- he eivät ole vastaanottaneet Jeesusta Vapahtajaksi." Miksi? Ensinnäkin, mielestäni on vähän absurdia odottaa esim. koiralta että se ottaisi Jeesuksen Vapahtajana vastaan. Ja onko sen rangaistus sitten kadotus, vai..? Toiseksi - Minusta olisi aika sydämetöntä ajatella, ettei esimerkiksi vastasyntyneet pääsisivät paratiisiin. Koska ei pieni lapsi oletettavasti käsitä moisista. Eikös vain? Mutta mutta - sanoihan Jeesus näin (mikä rikkoo tuon huoleenaiheen):

(Evankeliumi Markuksen mukaan 10:13-15 - "Ja he toivat hänen", eli Jeesuksen "tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia. Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta. Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle.")

Toivottavasti te muutkin luotte näkökulmia aiheeseen liittyen.

Siunaukset.

Saarnaajan kirjassa todetaan jotenkin "Ihmisen käy niin kuin eläimenkin, ihmisellä ei ole mitään etua eläimeen nähden. Tuo oli vapaasti omasta muistista olikohan,
3 luku 19-21.

(Pääseeköhän erakko taivaaseen jos hän ei ole kohdannut ihmisiä mutta uskoo Jumalaan ja lukee mökissään Raamattua, häneltähän puuttuu uskon teot ja samoin ihmisarat jotka käyvät yksin seuroissa ja asuvat ja olevat yksin raittiudessa.)

Minä ainakin uskon, että pois menneet eläinystäväni odottavat minua rajan tuolla puolen! Raamatussahan ei tietääkseni sanota eläinten kohtalosta muualla kuin Saarnaajan kirjassa (Saarn. 3:19-21):

"Sillä ihmislasten käy niinkuin eläintenkin; sama on kumpienkin kohtalo. Niinkuin toiset kuolevat, niin toisetkin kuolevat; yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole mitään etua eläinten edellä, sillä kaikki on turhuutta.
Kaikki menee samaan paikkaan. Kaikki on tomusta tullut, ja kaikki palajaa tomuun.
Kuka tietää ihmisen hengestä, kohoaako se ylös, ja eläimen hengestä, vajoaako se alas maahan?"

Tässä ei siis anneta mitään etua ihmisille eläimiin nähden. Saarnaaja epäilee, että niin ihmiset kuin eläimetkin "menevät samaan paikkaan", mutta onko se paikka välttämättä vain maan tomu vai onko niin ihmisillä kuin eläimillä sielu, joka jatkaa elämää ruumiin kuoltua? Aiheellisesti Saarnaja kysyy: "KUKA TIETÄÄ..?" Uskoa voi jokainen kuten tahtoo, ja jos usko lemmikin uudelleen kohtaamisesta lohduttaa, miksi niin ei saisi uskoa?