Tällä palstalla kiivaillaan juupas-eipäs-tyyliin Jumalan ja uskontojen todenperäisyydestä. Onko takana todellinen etsintä vai ilkeily, pilkanteko, sitä en osaa arvioida. Tätä aluetta on laajuutensa vuoksi mahdoton käsitellä edes pintaraapaisuna netissä, mutta toivoisi asiallisia ja perusteltuja väitteitä, eikä yksioikoisia on tai ei ole näkemyksiä.Ketään kriittistä etsijää ei myöskään lämmitä pelkkä paatos. Voiko Jumalaa ja uskontoja siis käsitellä järjen ja logiikan kannalta? Minusta voi. Otetaanpa teemaksi otsikon jälleensyntyminen ja karman laki.
Lähes kaikissa uskonnoissa puhutaan jälleensyntymästä tai sielunvaelluksesta. Ne ovat näkökannaltaan hiukan erilaisia, mutta sama lähtökohta kuitenkin. Alkuraamatussa on kuuleman mukaan ollut alussa selkeä esitys ihmiskunnan luomisesta, sen lankeemuksesta, henkisestä kehityksestä lankeemuksen jälkeen ja pelastuksesta. Kaikki tämä on pahan voiman vaikutuksesta poistettu ja jäljellä on sekava ja ristiriitainen luomiskertomus.
Profeetta Jeremiaan kautta Jumala valittaakin Vanhan Testamentin puolella: Kuinka te voitte väittää. Me olemme viisaita, meillä on Herran laki. Totisesti, lainopettajan kynä on väärentänyt Herran lain (Jer 8:8). Joku on laskenut, että raamatussa on jäljellä kaikista poistoista, lisäyksistä ja muutoksista huolimatta yli 300 viittausta jälleensyntymään.
Yhtenä esimerkkinä vain opetuslasten kysymys Jeesukselta, että tekikö tämä syntiä vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän. Ilman jälleensyntymän- ja karman lain periaatetta täysin mieletön ajatus. Yhtä mieletön kuin toteamukset: Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu, tai joka vankeuteen vie, se itse sinne joutuu. Yhdessä elämässä näin ei useinkaan tapahdu, mutta useamman maallisen elämän aikana kylläkin.
Jos meillä olisi käytössä väärentämätön ja puhdas alkuperäinen raamattu, toimisi se tien näyttäjänä ja ihmisten välisten maallisten suhteiden ohjaajana. Mutta kun ei ole ja nykyraamattu on kriittiselle tutkijalle herkullinen ristiriitaisuuksien soppa.
Valon valtakunnasta on totuuden lähettiläitä saapunut niin kauan kuin ihmismuotoista elämää on ollut maapallolla. Siten totuus on aina ollut tarjolla. Pahan voima on vain estänyt sen vaikutuksen laajemmin. Vasta israelilaiset olivat se kansa, joka kansana kallisti korvansa Jumalan totuuksille ja täten sitä pidetään valittuna kansana ja sekin lankesi useasti epäjumalanpalvelukseen ja hylkäsi messiaansa.
Minulle raamattu on Israelin kansan elävää historiaa ja totuuden kirja, joka jälleensyntymän ja karman lain (syyn ja seurauksen lain) pohjalta tulee ymmärrettäväksi. Samalla se on suuren armon sanoma. Jumala ei tuomitse ketään yhden elämän perusteella iankaikkiseen helvettiin, eikä sellaista iankaikkista helvettiä ole edes olemassa. Tosin ihminen joutuu kuoltuaan kiirastulessa käymään läpi väärät tekonsa, jotta oppisi ja ymmärtäisi ja myös hyvittämään ne täällä aineen tasolla, sitten kun palaa tänne ja palaa niin monta kertaa, että on viimein täydestä sydämestään valmis siirtymään takaisin Jumalan valtakuntaan pois pimeyden valtakunnasta. Mutta lupaus on, että kaikki pelastuvat.
Arvaan, että ärsyttää monia, mutta miettikää, ennen kuin tuomitsette.
Lähes kaikissa uskonnoissa puhutaan jälleensyntymästä tai sielunvaelluksesta. Ne ovat näkökannaltaan hiukan erilaisia, mutta sama lähtökohta kuitenkin. Alkuraamatussa on kuuleman mukaan ollut alussa selkeä esitys ihmiskunnan luomisesta, sen lankeemuksesta, henkisestä kehityksestä lankeemuksen jälkeen ja pelastuksesta. Kaikki tämä on pahan voiman vaikutuksesta poistettu ja jäljellä on sekava ja ristiriitainen luomiskertomus.
Profeetta Jeremiaan kautta Jumala valittaakin Vanhan Testamentin puolella: Kuinka te voitte väittää. Me olemme viisaita, meillä on Herran laki. Totisesti, lainopettajan kynä on väärentänyt Herran lain (Jer 8:8). Joku on laskenut, että raamatussa on jäljellä kaikista poistoista, lisäyksistä ja muutoksista huolimatta yli 300 viittausta jälleensyntymään.
Yhtenä esimerkkinä vain opetuslasten kysymys Jeesukselta, että tekikö tämä syntiä vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän. Ilman jälleensyntymän- ja karman lain periaatetta täysin mieletön ajatus. Yhtä mieletön kuin toteamukset: Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu, tai joka vankeuteen vie, se itse sinne joutuu. Yhdessä elämässä näin ei useinkaan tapahdu, mutta useamman maallisen elämän aikana kylläkin.
Jos meillä olisi käytössä väärentämätön ja puhdas alkuperäinen raamattu, toimisi se tien näyttäjänä ja ihmisten välisten maallisten suhteiden ohjaajana. Mutta kun ei ole ja nykyraamattu on kriittiselle tutkijalle herkullinen ristiriitaisuuksien soppa.
Valon valtakunnasta on totuuden lähettiläitä saapunut niin kauan kuin ihmismuotoista elämää on ollut maapallolla. Siten totuus on aina ollut tarjolla. Pahan voima on vain estänyt sen vaikutuksen laajemmin. Vasta israelilaiset olivat se kansa, joka kansana kallisti korvansa Jumalan totuuksille ja täten sitä pidetään valittuna kansana ja sekin lankesi useasti epäjumalanpalvelukseen ja hylkäsi messiaansa.
Minulle raamattu on Israelin kansan elävää historiaa ja totuuden kirja, joka jälleensyntymän ja karman lain (syyn ja seurauksen lain) pohjalta tulee ymmärrettäväksi. Samalla se on suuren armon sanoma. Jumala ei tuomitse ketään yhden elämän perusteella iankaikkiseen helvettiin, eikä sellaista iankaikkista helvettiä ole edes olemassa. Tosin ihminen joutuu kuoltuaan kiirastulessa käymään läpi väärät tekonsa, jotta oppisi ja ymmärtäisi ja myös hyvittämään ne täällä aineen tasolla, sitten kun palaa tänne ja palaa niin monta kertaa, että on viimein täydestä sydämestään valmis siirtymään takaisin Jumalan valtakuntaan pois pimeyden valtakunnasta. Mutta lupaus on, että kaikki pelastuvat.
Arvaan, että ärsyttää monia, mutta miettikää, ennen kuin tuomitsette.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen lähes tulkoon täydellisesti samaa mieltä kanssasi.
Mitä enemmän olen buddhalaisuuden ansiosta tutustunut jälleensyntymiseen ja karmaan, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut siitä, että siinä on perää. Ja lisäksi tämä pätee monien muidenkin uskontojen käsityksiin, ja olen sitä mieltä että loppujen lopuksi kaikki uskonnot kumpuavat sieltä samasta, eli lopullisesta, kirkkaasta, täydellisestä totuudesta, jota voidaan sanoa Jumalaksi, Brahmaniksi tai buddhaluonnoksi. Eikös tieteessäkin ole joku energian häviämättömyyden laki, joka on käsittääkseni hyvinkin pitkälle tätä samaa asiaa.
Kaikkea hyvää sinulle, miellyttävää nähdä järkevääkin kommentoitia ja keskustelun avausyrityksiä vaihteeksi. May nothing but happiness come through your door.
Samoilla kannoilla olen minäkin ja olen sitä täällä toisinaan ilmiantanutkin.
Ei raamattu noin opeta, että ihminen palaa tänne uudelleen ja uudelleen, Karman laki on väärä oppi.
Se perustuu siihen, että ihminen omilla teoillaan tulisi paremmaksi ja saavuttaisi vihdoin tilan, jossa hän on hyvä.
Ei Jeesus näin opeta, vaan syntykää uudesti, ylhäältä !!
Puhdistut täydellisesti vain jos uskot anteeksiantoon syntiesi tähden.
Me elämme täällä vain kerran ja uutta paluuta ei ole, vaan sen jälkeen ikuisuus.
Raamattu kysyykin, missä vietät ikuisuutesi ??
No Jeesus ei voi olla tärkein, vaan Jumala. Hän itsekin sanoi, ettei hän itsestään mitään voi, vaan kaikki hänen ihmetyönsä tapahtuivat Jumalan henkimaailman avustamana. Jeesuksen tärkeys on siinä, että hän voitti kuoleman valtakunnan. Hävisi taistelun Saatanalle (Lusiferukselle) ihmisenä, kesti loppuun asti Jumalalle uskollisena ja saattoi sen vuoksi astua alas Tuonelaan (Saatanan valtakuntaan)voittaen hänet Jumalan voiman vahvistamana. Näin hän loi lunastustyöllään (tai pelastus-) sillan langenneelle ihmiskunnalle palata takaisin kuoleman valtakunnasta elämän valtakuntaan. Sitä merkitsee uudestisyntyminen ja syntien anteeksi saaminen. "Ellette tule lapsen kaltaisiksi jne". Mutta kaikki eivät tule. He käyvät elämän koulua pidemmän kaavan mukaan. Ihmisen asianahan on tehdä päätös paluusta. Se on hänen vapaaehtoinen ratkaisunsa. Ellei hän sitä tee tässä elämässä, on karman lain alainen ja joutuu niin kauan laukkaamaan hengen ja aineen väliä, että asia viimein valkenee itse kullekin. Ei kai olisi mitenkään todistus Jumalan hyvyydestä ja rakkaudesta se, että hän loisi ihmisiä, joiden aivan varmasti tietäisi joutuvan iankaikkiseen kidutukseen. Kun ei sellaista toivo lapsilleen kurjin maallinenkaan isä, niin kuinka sitten hyvä ja rakastava Taivaallinen Isä? Ihminen on itse saatanan voiman vaikutuksesta vääntänyt raamatun nykyiseen malliin. Mietipä, eikö vapaan tahdon periaate edellytä, että sinun täytyy todella ja täydestä sydämestäsi haluta pois täältä? Se pätee jokaiseen uskontoon. Ja siksi on sanottu, että Jeesuksen (hengelliseen)kirkkoon kuuluu ihmisiä maailman kaikista uskonnoista. Älä siis tuomitse ja jaa ihmisiä vuohiin ja lampaisiin ulkonaisten merkkien perusteella. Ulkokullaisuus ei auta, se on sydämen asia. Siksi Jeesus sanoi fariseuksista: Te valkoisiksi kalkitut haudat, itse ette mene Jumalan valtakuntaan, ettekä anna muidenkaan mennä. Eli he noudattivat ulkonaisesti sääntöä, mutta olivat sisältä jo valmiiksi kuolleita.