Suomi-USA suhteet

Niin... saihan suomi vaivoin usasta aseita, mm. 75 mm kanuunoita romutushintaan (ja olivatkin romutus kunnossa!) puhumattakaan brewstereistä, ja taisi sieltä tulla muutakin rojua, jotain telatraktoreita, linnoituslaitteita yms.

Mutta: Talvisodan aikaan usa möi rakkaalle vihollisellemme rutkasti lentokone bensiiniä jota neukut itse eivät saaneet tuotettua itse tarpeeksi, lentokoneiden varaosia ynnä muuta asemateriaalia.

Ilman usan suosiollista avustusta puna-ilmavoimat eivät välttämättä olisi pörränneet niin runsaslukuisesti ilmatilassamme. Mutta niin hän se on, kauppa se on joka kannattaa =)

Yly kirjoitti:

Niin... saihan suomi vaivoin usasta aseita, mm. 75 mm kanuunoita romutushintaan (ja olivatkin romutus kunnossa!) puhumattakaan brewstereistä, ja taisi sieltä tulla muutakin rojua, jotain telatraktoreita, linnoituslaitteita yms.

Mutta: Talvisodan aikaan usa möi rakkaalle vihollisellemme rutkasti lentokone bensiiniä jota neukut itse eivät saaneet tuotettua itse tarpeeksi, lentokoneiden varaosia ynnä muuta asemateriaalia.

Ilman usan suosiollista avustusta puna-ilmavoimat eivät välttämättä olisi pörränneet niin runsaslukuisesti ilmatilassamme. Mutta niin hän se on, kauppa se on joka kannattaa =)

En ole tyksitöhistorian asiantuntija, mutta tykkien romumaisuudesta olen kanssasi eri mieltä.

Nenosen hakemat 200 kpl 75 mm ja 32 kpl 203 mm tykkiä olivat jatkosodassa ihan käyttökelpoista tavaraa. Ja lisäksi ne yhtenäistivät kirjavaa kalustoa.

Romuhinta johtui paitsi Nenosen suhteista, myös USA:n senhetkisestä laista. USA:n hallitus ei näet voinut luovuttaa aseita ulkovalloille tuona aikana. Siksi tykit ja Brewsterit piti nimetä romuksi ja myydä julkisella huutokaupalla. Ja sattumalta huutajia oli vain yksi...

-------------
USA:n Stalinin suhteista ei sen sijaan liene koko totuutta vielä tullut esiin. Mahtaneeko koskaan tullakaan.

USA kävi sotaa Saksaa vastaan, ja Suomi soti samalla puolella saksalaisten kanssa. Englanti oli USA:n liittolainen ja muodollisesti sodassa Suomen kanssa. Kuitenkin diplomaatit taiteilivat niin, että USA:n ja Suomen suhteet pysyivät kunnossa. Käytännön tasolla tämä näkyi mm. siinä, että helsinkiläiset saivat iltaisin valita katsellako saksalaisia vai amerikkalaisia filmejä. Tällainen pikku juttu korosti virallista politiikkaamme, jonka mukaan me kävimme erillissotaa, emmekä olleet Saksan liittolaisia. Vasta Rytin juoni pakotti amerikkalaiset sulkemaan lähetystönsä Helsingissä.

vm -38 kirjoitti:

USA kävi sotaa Saksaa vastaan, ja Suomi soti samalla puolella saksalaisten kanssa. Englanti oli USA:n liittolainen ja muodollisesti sodassa Suomen kanssa. Kuitenkin diplomaatit taiteilivat niin, että USA:n ja Suomen suhteet pysyivät kunnossa. Käytännön tasolla tämä näkyi mm. siinä, että helsinkiläiset saivat iltaisin valita katsellako saksalaisia vai amerikkalaisia filmejä. Tällainen pikku juttu korosti virallista politiikkaamme, jonka mukaan me kävimme erillissotaa, emmekä olleet Saksan liittolaisia. Vasta Rytin juoni pakotti amerikkalaiset sulkemaan lähetystönsä Helsingissä.

04.11.2004 kello 20.50 Matti Keränen , Salla

USA , ENGLANTI JA RANSKA KAUPPAMIEHINÄ STALININ
KANSSA. LÄNSI EI HALUA TUNNUSTAA 15.10.1939 TE-
KEMÄÄNSÄ SALASOPIMUSTA VENÄLÄISTEN KANSSA. TÄMÄ
SOPIMUS AVASI TOISEN MAAILMANSODAN...

http://www.promerit.net/talvisota.html

Finland i stormens öga -kirja on mm. Akateemisen kirjakaupan valikoimissa.
Talvisodassa Suomea ei myynyt Saksa, vaan Yhdysvallat, Englanti ja Ranska

Opetusneuvos res.maj. Erkki Hautamäeltä on Ruotsissa julkaistu kirja, joka muuttaa yleisiä käsityksiä toisen maailmansodan syistä.

Finland i stormens öga "Suomi myrskyn silmässä" paljastaa sensatiomaisesti, että Stalinin Neuvostoliitto myöskin Molotov/Ribbentrop - sopimuksen jälkeen piti avoinna kaksi vaihtoehtoa ja jo 15. lokakuuta 1939 solmi salaisen periaatesopimuksen länsivaltojen kanssa Churchillin allekirjoittamana.

Länsivallat hyväksyivät tässä sopimuksessa periaatteen, jonka mukaan NL voi yhdistyvien sodanpäämäärien mukaisesti miehittää Suomen ja Baltianmaat, sekä suunnittelivat samalla omasta puolestaan Norjan ja Ruotsin miehittämistä. Lontoon-Pariisin akselin ja Moskovan kaksoispeli tarkoitti yhteisen hyökkäyksen suorittamista Saksaa vastaan pohjoisesta jo kesällä 1940.
Tällä oli tarkoitus muiden saarrostavien rintamien ohella saada aikaan Saksan täydellisesti murskaava yllätys, joka lyhentäisi käynnissä olevaa maailmansotaa olennaisesti.
Sotilaallinen apu (ns. siirtoarmeija), jota länsivallat lupasivat Suomelle Talvisodan kestäessä olikin näin vain kyyninen tekosyy Norjan ja Ruotsin miehittämiseksi ja samalla Ruotsin malmikenttien haluun ottamiseksi. Ennen kaikkea oli tarkoitus saada yhteys pohjoisen Puna-armeijan joukkoihin ja näin pakottaa Hitler tälläkin alueella vastatoimiin.
Tässä voimme nähdä kuinka Churchillin jo ensimmäisen maailmansodan aikainen (1915) idea ja suunnitelma kahden sivustarintaman avaamisesta Saksaa vastaan oli jälleen otettu esille, nyt vain jo heti sodan alettua.
Rintamat olivat: "Eteläinen (E) Balkan/Mustameri ja "Pohjoinen" (N) Itämeri/Skandinavia". Viimeksi mainittu rintama onnistuessaan synnyttäisi Saksalle kuolettavan uhkan sen pohjoiselle sivustalle.

Kirjoittaja (Hautamäki) antaa kirjassaan lukijan seurata suurvaltojen salaista taustapoliittista peliä lähinnä Suomen osalta aikaisin 1930-luvulta jatkosodan syntyvaiheisiin 1941 ("op. Barbarossa"). Kiinnostava ja jännittävä kirja, joka ei jätö meitä rauhaan ennen kuin II-osa julkaistaan


http://www.promerit.net/talvisota.html


Talvisodan rauhan arvoitus on ratkaistu


Historiantutkija, opetusneuvos Erkki Hautamäen keväällä 2002 ilmestyvän kirjansa sisällöstä laatima yleisluonteinen yhteenveto viimeaikoina paljon keskustelua aiheuttaneesta Talvisotamme 1939-1940 koskevista poliittisista taustatekijöistä. Pian 8 vuotta jatkunut tutkimus on perustunut Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin salaisen asiakirjakansion (Kansio S-32) kopioihin ja marsalkan henkilökohtaisiin lausuntoihin, sekä laajaan koti- ja ulkomaiseen lähdeaineistoon.

Akateemiset historian tutkijamme ovat viime vuosina käyneet väsymättä kiistaa talvisotamme poliittisesta taustasta ja ennen kaikkea sodan 13.3.1940 päättäneen Moskovan rauhan synnystä ja merkityksestä. Tutkijamme ovat päätyneet kuitenkin yhä uudelleen kuin muurin eteen, josta ei aukene ovea Talvisodan "mysteeriin" enempää sen puhkeamisen kansainvälis-poliittiseen taustaan kuin varsin yllättävään päättymiseen. Prof. Olli Vehviläinen lausui samasta asiasta mielestäni osuvasti (Suomen tie Jatkosotaan – luentosarja/Porthania 14.11.2000) " – kaikkiin kysymyksiin ei ole vastausta, sillä kaikkia lähteitä ei vielä ole käytettävissä." (Karjala/16.11.2000)

Tutkijoistamme mm. prof. Ylikangas on, aivan oikein, tarttunut pariin pieneen tapahtumaan (H. Göringin lausunto ministeri T. M. Kivimäelle 22.2.1940 ja kenraali P. Talvitielle 18.12.1940) ja kehitellyt tästä teoriansa vastatessaan tutkijalle aina niin tärkeään kysymykseen – miksi? Virhe ja samalla teorian jääminen "leijumaan" ilmaan johtuu siitä, että asetettu kysymys katsoo vain –eteenpäin, -seurauksiin! Syyn ja vasta siitä johtunut "seurauksen laki" on unohtunut!

Kivimäelle helmikuussa 1949 annettu hämärä vihje ei oikeuta Ylikankaan tekemiin pitkälle meneviin johtopäätöksiin Saksan hyökkäyssuunnitelmista itään. Puhumattakaan, että Suomesta jo tuolloin olisi tullut Saksan liittokumppani ja aseveli. Saksallehan oli tuolloin vasta vahvistunut karmea tietoisuus siitä, että sille ratkaisevan tärkeä liittolainen – Stalin (Moöotov/Ribbentrop – sopimus oli solmittu 23.8.1939) oli siirtynyt jo vuoden 1939 lokakuussa vihollisen so. Länsivaltojen leiriin, tosin omin pitkälle tähtäävin salaisin tavoittein.

Neuvostoliiton ja Saksan laaja yhteistoimintasopimus – 1936

Stalinin aloitteesta solmivat Neuvostoliitto ja Saksa laajan etupiirijakoon perustuvan keskinäisen sopimuksen helmikuun loppupuolella 1936 (1)

Tämä erittäin salaisena pysynyt sopimus sisälsi laajan taloudellisen yhteistyön lisäksi sotilas- ja aluepoliittiset tavoitteet. Niiden mukaisesti molemmat valtiot pyrkisivät toisiaan tukien palauttamaan kaikki niiltä 1. Maailmansodassa riistetyt alueet emämaittensa yhteyteen. Neuvostoliiton kohdalla tämän ei katsottu koskevan itsenäistynyttä Suomea (laskettiin kuuluvaksi Skandinaviaan/Kirj.) eikä myöskään Baltian maita. Viimeksimainitut joutuisivat kuitenkin sallimaan Neuvostoliiton tukikohtia alueellaan sen turvallisuuden takaamiseksi.

Huolimatta ankarasta vastenmielisyydestään kommunismia kohtaan suostui Hitler hyväksymään sopimuksen, joka täyttäisi ainakin kaksi hänen omintakin suunnitelmistaan. Niistä ensimmäinen oli Versaillesin rauhassa 1010 silvotun, (n. 10 milj.) saksalaista oli -joutunut vieraan vallan alle) Saksan yhtenäisyyden palauttaminen. Toinen ja epäilemättä houkuttavin oli sopimus yhteistoiminnasta Neuvostoliiton kanssa, joka takaisi sen, ettei syntyisi kahden rintaman sotaa, mikäli rauhanomainen ratkaisu alueiden palauttamiskysymyksen yhteydessä Ranskan, Englannin ja USA:n kanssa ei onnistuisi. Tästä oli varsin selviä merkkejä em. maiden lehdistöissä ja johtavien poliitikkojen (mm. Churchill, Roosevelt) lausunnoissa. Mm. Winston Churchillin lausunto 1934 Saksan entiselle liittokanslerille Heinrich Bruningille Lontoossa: "Mikäli Saksasta tulee liian vahva, täytyy se jälleen lyödä hajalle ja tällä kertaa l o p u l l i s e s t i (2)

Mikä oli Stalinin salainen, pitkälle tähtäävä ja nerokas tavoite solmiessaan sopimuksen Hitlerin kanssa? Ensimmäisenä ja tärkeimpänä oli pyrkimys ohjata "kapitalistit kiinni toistensa kurkkuun" ts. nähdä Hitlerin tulevien toimien lopulta johtavan Saksan sotaan Länsivaltojen kanssa. Tästä Ranskan ja Englannin ulkopolitiikan Saksan vastaisesta linjasta oli Stalin täysin vakuuttunut Hitlerin valtaannousun jälkeen.

Toisena ja yhtä tärkeänä seikkana oli kaikin keinoin pitää Neuvostoliitto ulkona tulevasta kamppailusta, joka saattaisi Euroopan ehkä koko maailman sekasorron ja epäjärjestyksen kouriin. (Tämäkin tuntui onnistuvan jo 1936 – 1939, vrt. Italian/Abessinian sota. Espanjan sisällissota, Japanin/Kiinan sota, Japanin/Neuvostoliiton kauko-idän sota., Hitlerin rohkeus ryhtyä rakentamaan Saksalle jälleen armeijaa, Kansainliiton kyvyttömyys jne.)

Kolmantena sopimusetuna Stalin näki mahdollisuuden saada Neuvostoliiton haltuun sopimuksella sellaiset alueet mahdollisimman kaukana lännessä, joista puna-armeijan tulevat offensiivit aikanaan olisivat edulliset käynnistää. (3)

Stalinin nerokas suunnitelma myötätuulessa

Vain pari viikkoa vuoden 1936 sopimuksen allekirjoituksen jälkeen ryhtyy Hitler (7.3.1936) kokeilemaan mahdollisuuksiaan saksalaisen Reininmaan militarisoinnilla ts. siirtämällä alueelle saksalaista poliisi- ja sotaväkeä, vaikka se Versaillesin rauhansopimuksessa oli kielletty. Seurauksena jo tästä toimenpiteestä oli Belgian, Hollannin ja Ranskan vaatimus sotilaallisista toimista Saksaa vastaan Hitler huomaa varsin nopeasti, ettei väestön enemmistön mielipide (kansanäänestys) Kansainliiton asettamana edellytyksenä valtioiden välisten rajojen sijoitteluun – koskenutkaan saksalaisia. /Sleesia, Memel, Sudeettialueet, Etelä-Tiroli/Kirj.) Neuvottelujen lisäpainoksi tarvittaisiin jatkossa sotilaallista voimaa. Tähän oli myös Stalin tähdännyt, Saksan sotilaallisen voiman kasvaessa nopeasti vuodesta 1938 alkaen, kasvoi samalla länsivaltojen kiivas halu estää Saksan yhdistyminen vaikka sodan avulla. Nämä pyrkimykset naamioitiin demokratian ja pienten kansojen puolustamisella samalla yllyttäen näitä (esim. Tsekkoslovakia, Puola) olemaan suostumatta mihinkään Saksan lukuisista neuvotteluesityksistä.

(W. Churchill: "Minulla on vain yksi ainoa päämäärä, se on Hitlerin tuhoaminen, siinä korostuu koko elämäntehtäväni") (4)

Puola valittiin "syötiksi"

Varsinainen, kuuluisaksi tullut Molotov/Ribbentropp-sopimus (23.8.1939) tuli olemaan ansa, joka viritettiin Hitlerille yhteistuumin englantilais – ranskalaisissa neuvotteluissa Stalinin kanssa vuoden 1939 aikana Moskovassa ja täydennettiin Stalinin ja Chruchillin kesken vuoden 1940 alussa.

Stalin toteaa kuitenkin salaisessa puheessaan Korkeimmassa Neuvostossa 19.8.1939, tällä Saksan kanssa solmittavalla hyökkäämättömyys-sopimuksella saavutettavan hänen salaisia tavoitteitaan palvelevina mm. seuraavat tärkeät edut:

Saksa vapautuu kahden rintaman pelosta ja hyökkää yhteisen sopimuksen mukaisesti Puolaan, saadakseen takaisin Versaillesin rauhassa v. 1919 Puolalle luovutetut tärkeät saksalais-alueet.
Tämän seurauksena tulevat Englanti ja Ranska varmuudella julistamaan sodan Saksalle. (Neuvostoliiton vastaavat toimet niin Puolassa kuin Baltiassa eivät kesän 1939 neuvotteluissa sovitun mukaisesti tätä aiheuttaisi / Daladierin lauisunto Ranskan parlamentin tutkimuskomitealle 19.5.1947 / Kirj.)
Jos taas yhteistyösopimus tehdään ja julkistetaan Englannin ja Ranskan kanssa, Saksa ei hyökkäisi ja sota vältettäisiin, siksi sopimus tehdään Saksan kanssa.

Tällöin syttyvän suursodan sekasorrossa syntyvät hyvät mahdollisuudet kaapata valta Euroopassa bolsevikkien käsiin, mikä ei kuluneiden 20 rauhanvuoden vallitessa ole meille onnistunut.
Syntyneen sodan olosuhteissa pyrimme pysyttäytymään konfliktin ulkopuolella mahdollisimman kauan sitä pitkittäen. Ja laajentaen ja näin valitsemme itse edullisimman ajankohdan siihen yhtymisellemme.
Tehtävämme on näin pitää Saksaa sodassa mahdollisimman pitkään niin, että samalla myöskin Englanti ja Ranska siinä nääntyisivät. Siksi Neuvostoliitto tulee toimittamaan Saksalle kauppasopimusten mukaisesti tärkeitä raaka-aineita ja elintarvikkeita pysyttäytyen puolueettomana ja oikeaa hetkeä odottaen. Apumme Saksalle ei kuitenkaan saa horjuttaa omaa talouttamme eikä armeijamme iskuvoimaa.
Mikäli Saksa lopulta häviää sodan, jota olemme pitkittäneet ja laajentaneet mahdollisimman paljon, eivät Englanti ja Ranska ole enää kykeneviä estämään meitä bolsevisoimasta sitä, samoin lopulta Ranskaa ja muita eurooppalaisia valtioita. Kaikissa niissä on tehtävä voimakasta maanalaista työtä kommunistien vallan kaappaamisen onnistumiseksi. (DDR, muut Neuvostoliiton eurooppalaiset ""atelliitit" toisen maailmansodan jälkeen ns. kylmän sodan aikana? (5)
Mikäli Saksa voittaisi sodan, on se sen päättyessä voimaton eikä pysty uhkaamaan Neuvostoliittoa ainakaan 10 vuoteen. Nostatamme kaikki sen alistamat kansat liittolaisiksemme ja toteutamme lopulta maailman vallankumouksen (=proletariaatin diktatuurin – Kiina, Korea, Afrikan sosialistiset valtio, Kuuba, muut Keski-Amerikan sos.valtiot, sekä ns. "vapautus- ja sissi-liikkeet" eri puolilla maailmaa. Toisen maailmansodan jälkeen ns. kylmän sodan aikana.) (5)

Näillä maailman suurvaltojen johtajien näkemyksillä ja salatuilla tavoitteilla saatettiin toisen maailmansodan "rautaiset vankkurit" liikkeelle. Tämän jälkeen niitä ei voitu, eikä haluttu enää pysäyttää.

Skandinavia Englannin ja Ranskan operaatiosuunnitelmissa

Mikä sai Saksan johdon (Hitlerin) äkkiä helmikuun alussa 1940 käynnistämään täysitehoisesti Tanskan ja Norjan miehittämiseen tähtäävän operaatio "Weserubungin"?

Asetetun kysymyksen taustalla ovat mm. Vidkun Quislingin käynti Hitlerin puheilla 14. Ja 18.12.1939, jolloin tämä varoittaa saksalaisia mittavasta englantilais-ranskalaisesta tiedustelusta maihinnousua varten Norjassa. (satamat, rautatiet, sillat, maantiet, lentokentät jne.) Hitler ei innostu ajatuksesta puuttua puolueetomien maiden (Tanska, Norja, Ruotsi) asioihin, mikäli ne neutralitewettinsa pystyisivät ja haluaisivat säilyttää. Saksan sodanjohto käynnistää kuitenkin tutkimukset ("Studio-Nord") vuoden lopussa1939, jossa pyrittiin selvittämään länsivaltojen mahdollisen, lähinnä Norjan, miehityksen merkitystä Saksan sodankäynnille.

Saksan tehostetun tiedustelupalvelun antamat tiedot Norjan tilanteesta käyvät kuitenkin yhä hälyyttävimmiksi ja niimpä Hitler antaa käskyn erikois-esikunnan perustamisesta 27.1.1940.suunnittelemaan Norjan mahdollista miehittämistä (Op Weserubung) e n n e n länsivaltoja. Esikunta aloittaa kiireellisenä varsinaisen työskentelynsä 5.2.1040. (6)

Samana päivänä olikin Englannin ja Ranskan yhteinen sotaneuvosto tehnyt Pariisissa lopullisen päätöksen siirtoarmeijan lähettämisestä Skandinaviaan. Norjan ja Ruotsin odotettiin hyväksyvän invaasio-toimet tekemättä vastarintaa, koska nyt vedottiin Suomelle lähetettävään sotilaallisen apuun, maan taistelussa Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan. Aikaisemmin tekosyynä olleesta pohjoisen Ruotsin malmikaivosten haltuunottamisesta ei enää juuri puhuttu.

Edelleen samana päivänä 5.2.1940 antaa Neuvostoliiton sodanjohto (STAVKA) saatuaan tiedon Pariisissa vihdoinkin aikaansaadusta päätöksestä maihinnousun suorittamisesta Norjaan, oman hyökkäyskäskynsä Suomen miehittämisestä, kuten Länsivaltojen sodanjohdon kanssa oli sovittu. Marsalkka Timoshenkolle oli nyt varattu tähän tehtävään miljoonan miehen armeija varustettuna ennen näkemättömällä määrällä panssareita, ilmavoimien kalustoa ja tykistöä. Suurhyökkäys alkaa 9. – 10. helmikuuta 1940.

Asetamme seuraavat kysymykset

Miksi Molotov, joka Suomen johdon epätoivoisten rauhanpyrkimysten johdosta oli 29.1.1940 ilmoittanut Moskovan olevan valmis "kuulemaan" suomalaisten esityksiä rauhanteon pohjaksi, (2.2.1940 Suomi esitti nämä lisäluovutuksia luvaten ja neuvottelutahtoa ilmaisten) äkkiä ja yllättäen myöskin 5.2.1940 ilmoittaa, ettei Suomen esitys kelpaa? (Hyökkäyskäsky puna-armeijalle oli juuri annettu).

Mitä oli keskusteltu ja päätetty Moskovaan jo 16 – 17.11940 saapuneen Churchillin "harmaan eminenssin" Sir Stafford Crippsin ja Kremlin johdon välisissä neuvotteluissa? Ulos annettu tieto kertoo vain "kauppaneuvotteluista"?

Kun Sir Cripps seuraavan kerran saapuu Moskovaan 16.2.1940 käydään keskusteluja Kremlin johdon kanssa Neuvostoliiton sodan päämääristä Suomen suhteen ja englantilais-ranskalaisen invaasion toteuttamisen aikataulusta Skandinaviaan. Gripps wsittää Molotoville kommunikean antamista, jossa maailmalla yleisesti voimakkaan tuomion saanutta hyökkäystä pyrittäisiin selvittelemään parhain päin. Molotov torjuu sen kuitenkin tarpeettomana, koska Suomen asia (=valloitus) on enää viikon parin vaiva! Cripps mainitsee lisäksi päiväkirjassaan, että Molotov oli koko neuvottelujen ajan vaikuttanut varautuneelta ja hyvin huolestuneelta.

Kysymme jälleen – miksi?

Neuvostoliiton Berliinin asiainhoitaja Skartsev oli aamulla 10.2.1940 toimittanut Moskovan johdolle Hitlerin 9.2.1940 allekirjoittaman nootin, jossa kohteliaasti toivottiin Moskovan pyrkivän mahdollisimman nopeasti rauhaan Suomessa. Syyksi esitettiin mahdollisen sotilaallisen tilanteen kiristyminen Skandinaviassa, sodan turha laajentuminen ja Saksan intressit mm. Suomessa sekä puna-armeijan jo saavuttama taso, joka hyvin vastasi Moskovan syksyllä 1939 Suomelle esittämiä aluevaatimuksia.

Molotovin huoli lienee koskenut juuri samaan aikaan voimalla käynnistettyä puna-armeijan suurhyökkäystä ja sen Saksan lähettämän nootin vastaisia tavoitteita s.o. Suomen valloitusta.

Nyt kysymyksemme kuuluu, miksi Hitler lähettää edellämainitun nootin?

Aamulla 9.2.1940 ovat Saksan ilmavoimat Lontoon lentokentällä toimineen agenttinsa vihjeen perusteella ottaneet alas Pohjanmerellä Lontoosta Moskovaan lentoa suorittavan kansallisuustunnuksia vailla olevan, mutta venäläiseksi tunnistetun 2-moottorisen lentokoneen. Tiedustelumiesten suorittamassa perinpohjaisessa tarkastuksessa tästä "kenraalikuriirin" koneesta löytyvät koko toisen maailmansodan historian mullistavat asiakirjat, jotka kaikki mikrokuvataan.

Näistä asiakirjoista käy selville Churchillin ja Stalinin 15.10.1939 tekemä salainen sotasopimus Saksan lyömiseksi. Tämä tapahtuisi saartamalla Saksa neljältä eri suunnalta, jolloin se ei kykenisi enää keskitettyyn vastarintaan ja luhistuisi nopeasti. Rintamat olivat E= Neuvostoliiton rintama (Baltia, puola, Ukraina, Romania). SE= Balkanin rintama (Kreikka, Bulgaria, Jugoslavia). N= Skandinaviaan muodostettava rintama, josta lopullinen yllättävä hyökkäys Saksaan tapahtuisi Etelä-Ruotsin ja Tanskan kautta. Neuvostoliiton ja länsivaltojen maajoukkojen väliraja kulkisi Pohjanlahdelta Itämerelle jatkuen Bornholmin tasalle. Hyökkäysvalmius piti saavuttaa 15.6.1940 mennessä. (Kartta A)

Kaapattu liittolaisen kone sai n. neljän tunnin pysähdyksen jälkeen jatkaa matkaansa. Sen alas-oton syyksi luonnollisesti esitettiin vain koneen puuttuneet kansallisuustunnukset.

Saamansa tiedot päätti Saksan johto salata tarkoin vastapuolelta ja paljastumisvaaran vuoksi myös omiltaan. Vain ns. "sisärengas"; Göring, Ribbentrot, Keitel, Hess, ja Hitler itse olivat salaisuudesta perillä.



--------------------------------------------------------------------------------

vm -38 kirjoitti:

USA kävi sotaa Saksaa vastaan, ja Suomi soti samalla puolella saksalaisten kanssa. Englanti oli USA:n liittolainen ja muodollisesti sodassa Suomen kanssa. Kuitenkin diplomaatit taiteilivat niin, että USA:n ja Suomen suhteet pysyivät kunnossa. Käytännön tasolla tämä näkyi mm. siinä, että helsinkiläiset saivat iltaisin valita katsellako saksalaisia vai amerikkalaisia filmejä. Tällainen pikku juttu korosti virallista politiikkaamme, jonka mukaan me kävimme erillissotaa, emmekä olleet Saksan liittolaisia. Vasta Rytin juoni pakotti amerikkalaiset sulkemaan lähetystönsä Helsingissä.

se lähetystö suljettiin koska USA katkaisi diplomaattisuhteen.

Jerry_Falwell kirjoitti:

se lähetystö suljettiin koska USA katkaisi diplomaattisuhteen.

Totuus on se, että USA meinasi tehdä suurhyökkäyksen Suomeen pommikoneilla.
Tämä on historiaa, josta on yritetty vaijeta.