Kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ne ovat – Jumalan lapsia. Room. 8:14.
Tämä on suuri ratkaiseva tuntomerkki. Kaikista maan päällä olevista ihmisistä ovat vain ne Jumalan lapsia, joita Jumalan Henki kuljettaa, hallitsee ja johtaa kaiken aikaa. Jumalan Hengen lapset ovat Jumalan lapsia. Kaikkia, jotka ovat Jumalan lapsia, kuljettaa Jumalan Henki. Ne, joita Jumalan Henki ei kuljeta, eivät ole Jumalan lapsia. Siis tämä lause ilmaisee meille sen suuren, yleisen tuntomerkin, joka erottaa Jumalan lapset kaikista muista ihmisistä.
Koko maailmassa me näemme sen suuren eroavaisuuden ihmisten kesken, että kun ihmisten enemmistö elää vain lihan mukaan, joko vapaalla ja törkeällä tavalla, omien halujensa ja tämän maailman menon mukaan, tai siivommalla tavalla, pönkittäen omaa vanhurskauttaan, ilman Sanan ja Hengen johdatusta, on myös Kristuksen evankeliumin valossa kasvanutta toista kansaa. Kansaa, jonka päähuolena on, miten on oikein uskottava, seurattava Kristusta, kansaa, jonka pääasiallisimpana pyrkimyksenä kaikista heikkouksistaan ja valituksistaan huolimatta on voida oikein uskoa ja elää Kristuksen seuraajina, kuolettaa lihansa ja sekä sanoin että töin tunnustaa Herraansa, niin että koko heidän elämänsä on maailman elämän täydellinen vastakohta. Sitä ei koskaan liha ja veri vaikuta, vaan yksistään Jumalan Henki. Ja ne, *joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia».
Jumalan lapsia, oikeastaan »Jumalan poikia!» Kuka ihminen saattaa uskoa ja käsittää jotakin niin suurta? Ne, jotka helposti voivat tämän uskoa, eivät varmaankaan käsitä, mitä sanat sisältävät. Ne jotka käsittävät, mitä sanoihin sisältyy, eivät koskaan voi täysin sitä uskoa. Se on aivan liian suurta. Se ei mahdu ahtaisiin sydämiimme. Ajattele, että saamme olla suuren, kaikkivaltiaan Luojan lapsia, poikia ja tyttäriä, ei palvelijoita ja palvelijattaria. Kuinka suurta tämä on, voimme jossakin määrin aavistaa, kun tutkimme apostolin käyttämiä sanoja hänen mainitessaan: »Jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä», ainosyntyisen Pojan perillisiä, Kristuksen kanssaperillisiä ja että »Kristus on oleva esikoinen monien veljien joukossa».
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor10-26.html
Tämä on suuri ratkaiseva tuntomerkki. Kaikista maan päällä olevista ihmisistä ovat vain ne Jumalan lapsia, joita Jumalan Henki kuljettaa, hallitsee ja johtaa kaiken aikaa. Jumalan Hengen lapset ovat Jumalan lapsia. Kaikkia, jotka ovat Jumalan lapsia, kuljettaa Jumalan Henki. Ne, joita Jumalan Henki ei kuljeta, eivät ole Jumalan lapsia. Siis tämä lause ilmaisee meille sen suuren, yleisen tuntomerkin, joka erottaa Jumalan lapset kaikista muista ihmisistä.
Koko maailmassa me näemme sen suuren eroavaisuuden ihmisten kesken, että kun ihmisten enemmistö elää vain lihan mukaan, joko vapaalla ja törkeällä tavalla, omien halujensa ja tämän maailman menon mukaan, tai siivommalla tavalla, pönkittäen omaa vanhurskauttaan, ilman Sanan ja Hengen johdatusta, on myös Kristuksen evankeliumin valossa kasvanutta toista kansaa. Kansaa, jonka päähuolena on, miten on oikein uskottava, seurattava Kristusta, kansaa, jonka pääasiallisimpana pyrkimyksenä kaikista heikkouksistaan ja valituksistaan huolimatta on voida oikein uskoa ja elää Kristuksen seuraajina, kuolettaa lihansa ja sekä sanoin että töin tunnustaa Herraansa, niin että koko heidän elämänsä on maailman elämän täydellinen vastakohta. Sitä ei koskaan liha ja veri vaikuta, vaan yksistään Jumalan Henki. Ja ne, *joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia».
Jumalan lapsia, oikeastaan »Jumalan poikia!» Kuka ihminen saattaa uskoa ja käsittää jotakin niin suurta? Ne, jotka helposti voivat tämän uskoa, eivät varmaankaan käsitä, mitä sanat sisältävät. Ne jotka käsittävät, mitä sanoihin sisältyy, eivät koskaan voi täysin sitä uskoa. Se on aivan liian suurta. Se ei mahdu ahtaisiin sydämiimme. Ajattele, että saamme olla suuren, kaikkivaltiaan Luojan lapsia, poikia ja tyttäriä, ei palvelijoita ja palvelijattaria. Kuinka suurta tämä on, voimme jossakin määrin aavistaa, kun tutkimme apostolin käyttämiä sanoja hänen mainitessaan: »Jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä», ainosyntyisen Pojan perillisiä, Kristuksen kanssaperillisiä ja että »Kristus on oleva esikoinen monien veljien joukossa».
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor10-26.html
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus, täyttä asiaa! Jumalan lapsena oleminen Pyhän Hengen johdatuksessa on niin suuri ja ihmeellinen asia, ettei sitä voi sanoin kuvailla. Kuinka paljon suuremmoisia asioita on vielä Herran omilla edessään, sellaisia joista emme vielä osaa uneksiakaan, sitten kun pääsemme ihan oikeasti KOTIIN.
Kuka ihminen saattaa uskoa ja käsittää jotakin niin suurta? Ne, jotka helposti voivat tämän uskoa, eivät varmaankaan käsitä, mitä sanat sisältävät. Ne jotka käsittävät, mitä sanoihin sisältyy, eivät koskaan voi täysin sitä uskoa. Se on aivan liian suurta. Se ei mahdu ahtaisiin sydämiimme. Ajattele, että saamme olla suuren, kaikkivaltiaan Luojan lapsia, poikia ja tyttäriä, ei palvelijoita ja palvelijattaria. Kuinka suurta tämä on, voimme jossakin määrin aavistaa, kun tutkimme apostolin käyttämiä sanoja hänen mainitessaan: »Jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä», ainosyntyisen Pojan perillisiä, Kristuksen kanssaperillisiä ja että »Kristus on oleva esikoinen monien veljien joukossa».
Mutta miten meidän on tämä käsitettävä? Jonkun lapsena oleminen merkitsee tavallisesti sitä, että on hänestä syntynyt. Emme kai tässä merkityksessä voi olla Jumalan lapsia? Eräässä mielessä on kai Jumalan »ainosyntyinen» yksin Jumalan Poika, Isästä iankaikkisuudessa syntynyt ja Isän kanssa yhtä olemusta. Mutta toisaalta ovat myös kaikki Jumalan lapset maan päällä Jumalasta syntyneitä, kun he Hengen kautta ovat »uusia luomuksia».
Kahdella tavalla me tavallisesti tulemme jonkun lapsiksi: syntyen ja ottolapseksi otettuina. Suuri Jumala on nähnyt hyväksi, että me tulisimme hänen lapsiksensa kummallakin tavalla. Jälkimmäisestä puhuu apostoli Ef. 1:ssa sanoessaan: »Määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan.» Edellisestä Johannes puhuu usein, esim. sanoessaan: »Ne eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.» Ja taas: »Kuka ikinä on Jumalasta syntynyt, hän ei tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä. eikä hän saata tehdä syntiä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.» Mitä taivaan ihmeitä syntisen maamme päällä! Vielä täällä kulkee Jumalasta syntyneitä, eläviä Jumalan lapsia!
» Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!» Kaiken summa, mitä kolmiyhteinen Jumala, Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä, on tehnyt ihmisen hyväksi, on se, että me olemme Jumalan lapsia. Jos mielestäsi on liian suurta se, että sinä olisit Jumalan lapsi, niin muista kuitenkin, että Jumala sitä varten alussa loikin ihmisen, tehdessään hänet kuvakseen ja kaiken tekonsa perilliseksi, jopa valmisti taivaan asunnotkin hänelle.
Mutta sanonet, mehän olemme langenneita, me olemme täynnä syntiä! Muista silloin, että Jumala juuri sitä varten antoi ainosyntyisen Poikansa tulla meidän kaltaiseksi ihmiseksi, että hän kuolemaan kestäneellä kuuliaisuudellaan hankkisi meille takaisin kadotetun lapseutemme. Jos sinusta on käsittämätöntä, että sinä olisit Jumalan lapsi, tuntiessasi niin paljon syntiä, niin muista kaikkea sitä, mitä Kristus on hyväksesi tehnyt. Mutta jos sanot: »Eiväthän silti kaikki ole Jumalan lapsia sanan oikeassa merkityksessä?» niin vastaamme: Siksi me synnymmekin Jumalasta, Hengen synnyttäminä. Kun sinä kaikessa lihasi pahuudessa ja vastahakoisuudessa et kuitenkaan voi vapaasti syntiä tehdä, et voi tekemällä tehdä syntiä, koska Jumalan siemen pysyy sinussa, Jumalan Henki sotii syntiä vastaan, rankaisee, lohduttaa ja johdattaa sinua, muista tekstimme sanoja: »Kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ne ovat Jumalan lapsia.»
Jos siis katsomme lapseutemme perusteita, nim. kolmiyhteisen Jumalan omia tekoja, niin täytyy meidän kaikesta heikkoudestamme ja sydämemme vastaväitteistä huolimatta tunnustaa, että niin totta kuin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme, me kuitenkin olemme Jumalan lapsia, kun Jumalan Henki meitä kuljettaa.