Ja Suomen media uinuu, onneksi Venäjällä seurataan maailman menoa.
http://en.ria.ru/military_news/20141027/194666781/Brazil-Signs-Delivery-Deal-for-Swedish-Saab-Gripen-Fighters.html
http://en.ria.ru/military_news/20141027/194666781/Brazil-Signs-Delivery-Deal-for-Swedish-Saab-Gripen-Fighters.html
Vastaukset 6
Vanhimmat
Brasilia siis tilasi 36 kpl Gripenejä, joka on yhden laivueellisen verran koneita. Muutenhan Brasilian kaltaisella jättiläismaalla lienee satoja ellei tuhansia hävittäjiä, joten ei tuo nyt mikään mullistava kauppa ole.
Ei ehkä Brasilialle mutta Ruotsille kyllä kun kone ei ole mennyt oikein kaupaksi.
Aika kylmää kyytiä saa uudet F-35 ja F-22 Yhdysvaltalaiselta hävittäjäsuunnittelija Pierre Spreyltä. Tiedä sitten onko totuusperää näissä jutuissa..
"Syy miksi F-22 Raptor koneista luovuttiin on niiden haavoittuvuus ja kyvyttömyys
Toisessa TV-haastattelussa Pierre Spray kommentoi syitä siihen miksi F-35:n edeltäjän F-22 Raptorin valmistuksesta luovuttiin. Julkisesti F-22 valmistuksen lopetukselle on annettu syyksi se, että konetyyppi olisi maksanut liikaa.
Spray kuitenkin kertoo, että syy siihen miksi koneesta on luovuttu, eikä F-22:t ole tehneet yhtään pommituslentoa Irakin tai Afganistanin sodan aikana, on sen suuri haavoittuvuus ja kyvyttömyys toimia pommituskoneena.
Spray sanoo jo F-35:n edeltäjän olleen liian haaavoittuvainen käytettäväksi pommitustehtäviin. Hänen mukaansa F-22:n ampuu alas pelkällä konekiväärillä.
"Ei kukaan halua laittaa yli 350 miljoonaa maksavaa konetta taistelukentälle, jossa se voidaan ampua alas pelkällä 50 kaliiberisella konekiväärillä", hän sanoo televisiohaastattelussa. Jo pelkällä kiväärinlaukauksella kone voi syttyä tuleen ja siksi se ei ole soveltuvainen maakohteiden pommituksiin."
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=10997
Jenkit on nyt räyhänneet noille BRICS maille sen verran että se alkaa näkyä jo sotakaluston kaupassa. Ei mulkulta myyjältä kukaan mitään osta
ja kukapa paskaa paketissa jenkeiltä haluaisikaan. kyllähän brassitkin testasivat koneet.
Ruotsin teollisuudella pyyhkii hyvin.
Tuollainen nelisen miljardia Ruotsin kansantalouteen välillisine vaikutuksineen tarkoittanee tuhansia työpaikkoja ja 1% korkeampaa bruttokansantuotetta yhdelle vuodelle.