Minulla on uudenkarhea asuntoauto, joka tulee seisomaan vähintään viikot joskus useitakin peräkkäin talven aikana. Autossani on vesikeskuslämmitys jota voidaan lämmittää myös sähköllä. Kun aiempaa kokemusta ei ole, niin kysyisin kannattaisiko auto pitää kylmänä, vaiko muutaman asteenlämmössä seikokki aikana. Auto on ulkona ja sillä ei ole katosta, lumesta ei tule kylläkään harmia. Sähkökustannukset ovat häviävän pienet joten siitä ei kannata huolehtia. Mutta mikä olisi auton kannalta parasta. Voisiko jolla on vastaavia kokemuksia kertoa niistä, niin olisi helpompi tehdä ratkaisu.
Kylmänä vai lämpöisenä
Asuntoautolla
61315
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pidät semmoiset 5c siellä lämmintä sähköpuhaltimella(autokäyttöön tarkoitetulla)niin ei tule kosteutta ja on nopea lämmittää käyttölämpöiseksi. Minä olen tehnyt näin 7 talvea. Sähköpuhaltimella siksi että on turhaa kuluttaa auton omia laitteita, auton akut pysyvät samalla latingissa.
Olet sitä mieltä että auton omaa vesikeskuslämmitystä ei kannattaisi käyttää, laitteiden kulumisen takia. Totta on että sekä pumppu ja vastus ovat päällä mutta uskoisin niiden kestävän paremmin käytössä kuin ovat pois päältä, varsinkin pumppu jota pitäisi kuitenkin pyörittä välillä, niinhän sitä on omakotitalon kiertovesipumppuakin kesäsin. Onko muuta perustetta että auton sisätilan lämmitin on parempi. Ilma tietenkin kiertää ja kosteus ei pääse niin helposti kondesoitumaan.
Minä olen päätynyt tähän ratkaisuun. Sinullahan tulee käyttöä sille omalle järjestelmälle aina välillä, en usko että mitään jumittumisia voisi tapahtua, seisoohan ne kokonaisia talviakin käyttämättä. Sähköpuhallin on halpa lämmitysratkaisu tuohon tarkoitukseen. Tietenkin saat pyörittää pumppuasi jos haluat mutta muista että sen ja sähkövastuksen käyttötunnit ovat rajatut. Itselläni on tosin puhallinlämmitys mutta samasta asiasta tässä on kysymys, laitteiston turhasta pyörittämisestä ja kuluttamisesta, sähköpuhallin joutaa siihen hommaan. Unohdin sanoa että minä pidän kaappien ja vessan ovia auki jotta ilma varmasti kiertäisi kun käytän sähköpuhallinta.
Keskuslämmityksen kuluminen on teoreettista,pumppu kestää vuosikymmenet, Mutta jos auto on "tepselissä" voi sen ajastaa,erillisellä ajastimella. Toisaalaalta hoitaahan termostaatti säädön.
Kosteus "kulkee" lämpimästä kylmään päin. Käsitykseni on, että esim. kesämökkiä ei kannata pitää 5 asteessa. Kovalla pakkasella silloin lämmitys tekee kovasti töitä pitääkseen lämpötilan tuossa valitussa lukemassa. Parempi vaihtoehto olisi pitää koko ajan päällä pientä kiinteää lämmitintä, lämpötilasta riippumatta. Jos ulkona on -20 astetta, pieni lämmitin pitää lämmön esim. -17 asteessa. Jos ulkona on 10 astetta, sisällä olisi 13 astetta. Jos sisällä on vähänkin lämpimämpää kuin ulkona, kosteus ei tule sisälle eikä rakenteisiin. Jos ulkolämpötila nousee 10 asteeseen, mutta sisällä on termostaattiohjattu lämmitys 5 astetta, kosteus alkaakin mennä sisälle päin.
Matkailuajoneuvoihin sovellettuna tämä merkitsisi, että jos pitää sisällä koko ajan vaikka parin sadan watin lämmitintä, kosteus ei tule sisälle eikä rakenteisiin. Lämmitin voi olla sellainen "kulumaton", jossa ei ole pyöriviä osia, esim. lämpötanko. Täydentäköön se, jolla on parempaa tietoa.
Oma m-autoni on seisonut talvet lämmittämättömänä kylmässä vajassa, eikä kosteusongelmia ole ollut. Taivasalla seisottaminen onkin eri juttu.
Heikin johtopäätös pienitehoisesta jatkuvasta lämmittämisestä on ihan asiaa. Kun lämmitetyn ilman kiertoa vielä tehostetaan puhalluksella, niin sen parempi.
Perusteoria ..."Kosteus "kulkee" lämpimästä kylmään päin."... on kuitenkin virheellinen.
Kosteus ei "kulje" mihinkään. Kosteus on sitoutunut ilmaan. Jos uutta ilmaa ei tule, niin ei tule kosteuttakaan ja jos ilmaa ei poistu ei poistu kosteuskaan. Pitää siis muistaa tuuletus. Lämmin ilma sitoo enemmän kosteutta kuin kylmä eli sama vesimäärä aiheuttaa pienemmän suhteellisen kosteuden. Sisälle saadaan siis (suhteellisesti) kuivempi ilma joko lämmittämällä tai kuivaamalla sitä (kompressori, kalsium kloridi tms.). Koska tulevan ilman suurin mahdollinen suhteellinen kosteus on 100 %, ylimenevä kosteus on jo tiivistynyt, niin vähänkin korkeampi lämpötila sisällä laskee kosteuden alle 100 % ja estää tiivistymisen.
Pienitehoisen lämmityksen ongelma on nopea ilman lämpötilan ja siitä yleensä seuraava kosteuden muutokset. Sään lämmetessä nopeasti seinät ja muut pinnat ovat hetken ilmaa kylmempiä ja saattavat kostua. Ilmiön vaikutuksen voi yleensä estää esimerkiksi kalsium kloridi panoksella, joka kuivaa (hitaasti) ilman suhteellisen kosteuden jopa 50 %:iin.