Paul Raja-aho nostaa saarnan keskeiselle paikalle. Jumalanpalveluksessa kaiken muun pitäisi tukea saarnaa, jonka tulee olla ”julistusta Jeesuksen rististä, sovituksesta, anteeksiannosta, parannuksesta ja Pyhän Hengen täyttämästä elämästä.”
Samanlaisena toistuva jumalanpalvelus on tylsä riitti, joka menettää kykynsä puhutella osallistujaa. Vain koneet ja robotit toistavat samoja asioita päivästä ja viikosta toiseen täsmälleen samalla puuduttavalla tavalla.
”Jumalanpalvelus ei saisi koskaan olla ennalta arvattava, se on taantumuksen tie! On annettava tilaa armolahjoille ja rukoukselle”, Raja-aho muistuttaa. ”Mikään jumalanpalvelus ei saisi olla myöskään rutiinin omainen läpihuutojuttu, joka toistuu samana viikosta toiseen. Jokaisessa tilaisuudessa on oltava tavoitteita. Saarnassa on oltava haasteita ja särmää! On kysyttävä uudestaan ja uudestaan, miksi pidämme jumalanpalveluksia ja kenelle ne on tarkoitettu.”
Raja-ahon mielestä saarnoissa tulisi haastaa ihmisiä tekemään erilaisia Jumalan tahdon mukaisia ratkaisuja elämässään. Heitä on haastettava antamaan elämänsä Jeesukselle eli tulemaan uskoon sekä jatkuvasti uudistumaan uskossaan. Sunnuntain jumalanpalveluksien tulisi olla sanomaltaan profeetallisia, siis sanomakeskeisiä. Systemaattinen Raamatun opetus olisi Raja-ahon mielestä hoidettava muissa tilaisuuksissa.
”Jumalanpalvelus on koko perheen ja kaikenikäisten yhteinen tilaisuus. Onnellinen, siunattu ja viisauden täyttämä on se seurakunta, joka kokoaa nuoret ja vanhemmat yhteen. Juuri erilaisuudessa, koskee se sitten ikää, sukupuolta, yhteiskunnallista asemaa tai kulttuurillista taustaa on jumalanpalveluksen rikkaus ja voima!” Raja-aho hehkuttaa. Hän lisää, että ihmisille on joka kerran annettava mahdollisuus tulla tunnustamaan syntinsä, purkamaan huolensa ja pyytämään rukousta sairauksiensa puolesta.
Mielestäni Paul Raja-aho on onnistunut kokoamaan tiiviiseen pakettiin juuri ne asiat, jotka ovat kirkkokunnasta tai seurakunnan koosta riippumatta yhteisiä kaikille jumalanpalveluksille. Raja-aho lopettaa artikkelinsa:
”Mikäli kaipaamme herätystä seurakunnissamme, sunnuntain jumalanpalvelukseen kannattaa kiinnittää suurta huomiota!”
Paul Raja-aho, Jumalanpalvelus, Suomen Viikkolehti 5.11.2013
http://www.reijotelaranta.fi/reijon_blogi/jumalanpalvelus_viikon_tarkein_tapahtuma_vai_keisarin_uudet_vaatteet/
Samanlaisena toistuva jumalanpalvelus on tylsä riitti, joka menettää kykynsä puhutella osallistujaa. Vain koneet ja robotit toistavat samoja asioita päivästä ja viikosta toiseen täsmälleen samalla puuduttavalla tavalla.
”Jumalanpalvelus ei saisi koskaan olla ennalta arvattava, se on taantumuksen tie! On annettava tilaa armolahjoille ja rukoukselle”, Raja-aho muistuttaa. ”Mikään jumalanpalvelus ei saisi olla myöskään rutiinin omainen läpihuutojuttu, joka toistuu samana viikosta toiseen. Jokaisessa tilaisuudessa on oltava tavoitteita. Saarnassa on oltava haasteita ja särmää! On kysyttävä uudestaan ja uudestaan, miksi pidämme jumalanpalveluksia ja kenelle ne on tarkoitettu.”
Raja-ahon mielestä saarnoissa tulisi haastaa ihmisiä tekemään erilaisia Jumalan tahdon mukaisia ratkaisuja elämässään. Heitä on haastettava antamaan elämänsä Jeesukselle eli tulemaan uskoon sekä jatkuvasti uudistumaan uskossaan. Sunnuntain jumalanpalveluksien tulisi olla sanomaltaan profeetallisia, siis sanomakeskeisiä. Systemaattinen Raamatun opetus olisi Raja-ahon mielestä hoidettava muissa tilaisuuksissa.
”Jumalanpalvelus on koko perheen ja kaikenikäisten yhteinen tilaisuus. Onnellinen, siunattu ja viisauden täyttämä on se seurakunta, joka kokoaa nuoret ja vanhemmat yhteen. Juuri erilaisuudessa, koskee se sitten ikää, sukupuolta, yhteiskunnallista asemaa tai kulttuurillista taustaa on jumalanpalveluksen rikkaus ja voima!” Raja-aho hehkuttaa. Hän lisää, että ihmisille on joka kerran annettava mahdollisuus tulla tunnustamaan syntinsä, purkamaan huolensa ja pyytämään rukousta sairauksiensa puolesta.
Mielestäni Paul Raja-aho on onnistunut kokoamaan tiiviiseen pakettiin juuri ne asiat, jotka ovat kirkkokunnasta tai seurakunnan koosta riippumatta yhteisiä kaikille jumalanpalveluksille. Raja-aho lopettaa artikkelinsa:
”Mikäli kaipaamme herätystä seurakunnissamme, sunnuntain jumalanpalvelukseen kannattaa kiinnittää suurta huomiota!”
Paul Raja-aho, Jumalanpalvelus, Suomen Viikkolehti 5.11.2013
http://www.reijotelaranta.fi/reijon_blogi/jumalanpalvelus_viikon_tarkein_tapahtuma_vai_keisarin_uudet_vaatteet/
Vastaukset 3
Vanhimmat
Raja-aidat poistuu Jumalan seurakunnista.
Raja-aho on vapaakirkon pastori.
Lienee jo eläkkeellä tosin.
Telaranta on ev.lut. kirkon jäsen.
"Hän lisää, että ihmisille on joka kerran annettava mahdollisuus tulla tunnustamaan syntinsä, purkamaan huolensa ja pyytämään rukousta sairauksiensa puolesta".
Tämä osio pitäisi tosiaan olla itsestään selvänä lopuksi Jumalan palveluksen ja ylistyksen jälkeen. Seurakunnassahan on palljonkin vapaaehtoistyöntekijöitä ja henkilökuntaa myös. Näin olisi pitänyt aina olla ja samoin rippikoululaiset luontevasti totuttaa jo koulutusaikana käyttämään palveluita ja saamaan yksilöllistä opastusta ja opetusta. Usein luontevuus kärsiin aikataulutuksessa virkatyöntekijöillä ja stressi estää luontevuuden ja rauhan heiltä, jotta uskalletaan ottaa "hihasta kiinni".
Kaikenkaikkiaan suomalaisten "virkaintoisuuden" ja stressin taakse kätkeytymisen aikaansaannos näkyy nyt nuorisomme monenmonituisina ongelmina.
Nyt sanon, amen.