Millainen isovanhempi on hyväksi lapselle?

Kinkkinen kysymys

Tajusin että elämäni aikana minua eniten mollannut ihminen on oma äitini.

Mietin että milläköhän todennäköisyydellä hän mollaa myös omia lapsiani tai manipuloi heitä kun kukaan ulkopuolinen ei ole kuulemassa? Uskallanko päästää lapset hänelle kylään?

Olen tajunnut jo kauan sitten että äidin ja minun välinen suhde ei ole koskaan ollut normaali lapsi-vanhempi-suhde, vaan pikemminkin itsetuntoni romuttava, manipuloiva ja alentava suhde. Hän yrittää edelleen jostain syystä käyttäytyä niin että saa minut toimimaan haluamallaan tavalla ja monesti ystävällinenkin tapaaminen tai puhelu saa jossain vaiheessa sen käänteen, että hän näennäisen ystävälliseen lausemuotoon kiedottuna lyttää minua, mielipiteitäni tai valintojani tai epäilee tarkoitusperiäni, vaikka olen monesti kertonut olevani suora ja rehtiä puhetta arvostava ihminen joka sanoo asiat niin kuin ne ovat ja toivoo toisenkin sanovan, ja joka toimii avoimesti ja rehellisesti ilman taka-ajatuksia tai manipulaatioyrityksiä, ja joka toivoo toistenkin toimivan niin, koska en voi sietää tällaista, kuten en valehteluakaan.

Ja säännöllisesti tulee hänen kanssaan tilanteita, joissa hän tekee asioita, joista tietää minun pahoittavan mieleni. Hän esim. tekee vastoin suoraa toivettani jossain asiassa joka vaikuttaa omaan tai perheeni elämään, jonka seurauksena en nykyisin kerro hänelle juuri mitään.

Tai hän toimii jossakin minua koskettavassa asiassa omituisella tai epätasapuolisella tavalla, joka saa minussa aikaan vähintäänkin ristiriitaisia tuntemuksia, koska hän haluaa vielä vartavasten kertoa miten on toiminut ja sanoo aina että yrittää sitten jossain vaiheessa myöhemmin muuttaa tilanteen niin etten kärsi siitä mutta ettei se nyt ole mahdollista, ja sitten hän katsoo miten teagoin ja vastaan. Näitä tilanteita on paljon, oikeastaan jatkuvasti. Välillä tuntuu että hän melkein nauttii tästä "hämmentämisestä".

Voiko tällainen ihminen olla jostain syystä kamala vain omalle lapselleen, vai meneekö homma niin että tekee samat jutut myös lastenlastensa kanssa? Omien lasteni vuoksi tätä kysyn, he kun ovat vielä ala-ikäisiä, eivätkä osaa hahmottaa tilannetta tai puolustautua tällaista vastaan.

11

122

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • äitimummu

      Äidilläsi on omia patoutumia ja huonommuudentunteita, joita purkaa sinuun. Sairaalta mieleltä vaikuttaa. Voisitko mitenkään ottaa puheeksi avoimesti ja kertoa juuri tuon mitä kerrot meilissäsi. Ja sinulla on tietenkin konkreettisia tapauksia, joista olet tähän mielipiteeseesi tullut.

      Lapsenlapsia kyllä kohtelee eri tavalla, ei tuomitse vaan hyväksyy melkein kaiken heidän puuhailunsa. Oma tyttäreni moitti minua: kiellätkö sinä niiltä mistään. Joo kiellän vain tilanteista, joissa saattavat loukata itsensä, muuten saavat olla vapaasti. Niin etten lapsenlastesi puolesta äitisi toimintaa epäile.

      Oman itsesi takia voisit asian selvittää, jokaisella meistä on tarve olla hyväksytty, jopa kehuttukin. Mielipaha murentaa itsetuntoa ja alkaa vaikuttaa usealla taholla.

      • äitimummu

        niiltä mistään = niiltä mitään
        lapsenlastesi = lastesi

        Että sellaisia pikkuvirheitä.


      • aapee321
        äitimummu kirjoitti:

        niiltä mistään = niiltä mitään
        lapsenlastesi = lastesi

        Että sellaisia pikkuvirheitä.

        Kiitos, kannustavia neuvoja. Asia on vähän hankala. Olen äidin kanssa yrittänyt puhua, mutta asia menee vain hullummaksi. Yleensä suuttuu ja käskee minun lopettaa. Sen jälkeen yhä itsepintaisemmin ajaa omaa tahtoaan läpi. Sama oli lapsena, jos mihinkään sanoi mitään vastaan - ystävällisesti ja varovaisestikin - joko suuttui ankarasti tai ohitti asian olankohautuksella ja sen jälkeen tehtiin niin kuin oli päättänyt, ihan kaikissa asioissa, näin siihen asti kunnes muutin pois kotoa. On kyllä helläkätisempi lastenlasten kanssa ainakin silloin kun olen vieressä ja en siitäkään niin välitä että mielipiteet lastenkasvatuksesta ovat niin erilaiset kuin itsellä, koska lapset viettävät lopulta aika vähän aikaa hänen kanssaan, mutta silti vähän jännittää kun omat välit ovat hankalat ja oma lapsuus oli hankala. Toivotaan että on lempeämpi ja huolehtiva mummo lastenlapsille.


    • Aivan hirveää

      Järkiään äidit manipuloivat lapsiaan, varsinkin erotilanteessa lasten isää vastaan. On järkyttävä huomata, millaisia asioita heille on päähän taottu äidin toimesta.

    • Etappi

      Viehän lapset kylään vaan, kaippa olet itekin säilynyt suhteellisen tervejärkisenä äitisi vaikutteiden alaisena ja lapsesi viettävät kuitenkin paljon vähemmän aikaa hänen kanssaan kuin sinä olet viettänyt :) Ja tuskin olet itsekkään osannut puollustautua lapsena sen kummemmin.

      Tuli vaan tässä mieleen, vaikkei se ollutkaan kysymyksesi, (mutta suurin osa tekstistäsi oli melkoista purkautumista äidistäsi) että ehkä suurimmaksi osaksi teet kärpäsestä härkäsen ja näet äitisi inhimilliset viat ja luonteenpiirteet turhan hirviömäisinä ..kukaan meistä ei ole täydellinen, meitä on moneen lähtöön, ja joskus juuri niiden läheisimpien ihmisten omituisuudet voi olla vaikea kestää - ihminen on kriittisempi heitä kohtaan.

      Näen tekstissä monia äideille tyypillisiä piirteitä:
      "Hän yrittää edelleen jostain syystä käyttäytyä niin että saa minut toimimaan haluamallaan tavalla.." -Sanoisin, että näin ne äidit nyt vaan useimmiten yrittää tehdä sekä pienten, että isojen lastensa kanssa.

      "..hän tekee asioita, joista tietää minun pahoittavan mieleni. Hän esim. tekee vastoin suoraa toivettani.." -Näinkin äidit tekevät, usein kuitenkin tarkoittaen omasta mielestään hyvää. Äidit hyväksyvät riskin lastensa mielen pahoittamisesta, jos ajattelevat tekonsa olevan oikeutettu nimenomaan lapsen edun nimissä. Vertaa kuinka 2-vuotias saattaa harmistua haalariin pakottamisesta mutteihan ilman sitä voi lähteä pakkaseen ymmärtää äiti. Äitien hyväätarkoittavat teot voivat myös hämmentää.

      Sitten on luonne-eroja
      "..näennäisen ystävälliseen lausemuotoon kiedottuna lyttää.. ..vaikka olen monesti kertonut olevani suora ja rehtiä puhetta arvostava ihminen..."

      Ehkä siis äitisi on erilainen kuin sinä, muttei välttämättä mikään uhka lastesi normaalille kehitykselle.

      • Hirvitys!

        Mutta kun aikuinen lapsi ei ole enää se 2-vee haalariin puettava vaan hänellä on oikeus päättää omista ja lastensa asiosta.

        Miksi toinen aikuinen ihminen voisi mennä sanomaan toiselle aikuiselle ihmiselle mitä tämän pitää tehdä?

        Miksi toinen aikuinen ihminen edes tietäisi paremmin kuin toinen aikuinen ihminen mitä kunkin pitää missäkin tilanteessa tehdä?

        Kuka kertoo kuka on ylempänä kuin joku toinen ihminen, missä se määritellään? Minä kun luulin että ihmiset ovat saman arvoisia...

        Miten voi pitää itseään jotain toista niin paljon parempana, älykkäämpänä, tms. että kokee voivansa ylittää omilla mielipiteillään tämän toisen näkemykset?

        Missä määritellään mitkä näkemykset ovat toisia parempia? Luulin että kaikki voivat valita nämä itse ja siksi maailmassa on niin erilaisia ihmisiä ja tapoja elää, ilman että toinen olisi jotenkin väärin, tuomittava tai vääränlainen kuin toinen.

        Tässä on kyse vain siitä ettei äiti osaa päästää aikuisesta lapsestaan irti.

        Neuvoo, arvottaa ja paheksuu todennäköisesti kaikkia muitakin läheisiään ja heidän valintojaan. Kun elämässä asiat voi tehdä eri tavoin, mutta kun kaikille se ei käy, ja kaikki eivät vaan haluaisi hyväksyä että joku toinen voi tehdä erilailla kuin itse tekisi. Tai ei ymmärrä ettei se toinen tarvitse mitään hyväksyntää, ohjeistusta, tms. omalle elämälleen. Tai että muut eivät välttämättä pidä henkilön itsensä tekemiä ratkaisuja mitenkään hyvinä, hyvän elämän tuovina tai oikeina vaikka eivät tulekaan kertomaan sitä tai manipuloimaan henkilöä tekemään niin kuin itse näkisivät että on toimittava. Koska jokainen päättää omasta elämästään itse.

        Ja siis toisten ihmisten manipulointiko on ok??? Eikö se jossain ole määritelty narsistiseksi toimintatavaksi? Ja nyt siis syyttämättä narsistiksi, mikä täällä on kai aika yleistä, vaan että voi toimia itsekkäällä, omanapaisella tavalla, tajuamatta sitä itse. Itse en haluaisi tällaista käyttää toisiin. Hyvin varmaan toimii aikansa, mutta loppupeleissä jää yksin.

        Ja onko ok puhua muuta kuin mitä tarkoittaa, siis valehdella?? En pysty sietämään sellaisia kieroja, kaksinaamaisia ihmisiä.

        Ja onko ok opettaa lapsilleen ja lastenlapsilleen epärehellistä käytöstä ja toisten huijaamista jos sillä saa oman tahtonsa läpi? Sitä nimenomaan yritän opettaa lapsilleni, että näin ei missään tapauksessa saa eikä pidä toimia, se vahingoittaa toisten lisäksi myös lopulta itseä.

        Tuli hieman tulenkatkuinen viesti, mutta alkoi todenteolla harmittaa tällaiset ihmiset.


      • KysymysSinulle
        Hirvitys! kirjoitti:

        Mutta kun aikuinen lapsi ei ole enää se 2-vee haalariin puettava vaan hänellä on oikeus päättää omista ja lastensa asiosta.

        Miksi toinen aikuinen ihminen voisi mennä sanomaan toiselle aikuiselle ihmiselle mitä tämän pitää tehdä?

        Miksi toinen aikuinen ihminen edes tietäisi paremmin kuin toinen aikuinen ihminen mitä kunkin pitää missäkin tilanteessa tehdä?

        Kuka kertoo kuka on ylempänä kuin joku toinen ihminen, missä se määritellään? Minä kun luulin että ihmiset ovat saman arvoisia...

        Miten voi pitää itseään jotain toista niin paljon parempana, älykkäämpänä, tms. että kokee voivansa ylittää omilla mielipiteillään tämän toisen näkemykset?

        Missä määritellään mitkä näkemykset ovat toisia parempia? Luulin että kaikki voivat valita nämä itse ja siksi maailmassa on niin erilaisia ihmisiä ja tapoja elää, ilman että toinen olisi jotenkin väärin, tuomittava tai vääränlainen kuin toinen.

        Tässä on kyse vain siitä ettei äiti osaa päästää aikuisesta lapsestaan irti.

        Neuvoo, arvottaa ja paheksuu todennäköisesti kaikkia muitakin läheisiään ja heidän valintojaan. Kun elämässä asiat voi tehdä eri tavoin, mutta kun kaikille se ei käy, ja kaikki eivät vaan haluaisi hyväksyä että joku toinen voi tehdä erilailla kuin itse tekisi. Tai ei ymmärrä ettei se toinen tarvitse mitään hyväksyntää, ohjeistusta, tms. omalle elämälleen. Tai että muut eivät välttämättä pidä henkilön itsensä tekemiä ratkaisuja mitenkään hyvinä, hyvän elämän tuovina tai oikeina vaikka eivät tulekaan kertomaan sitä tai manipuloimaan henkilöä tekemään niin kuin itse näkisivät että on toimittava. Koska jokainen päättää omasta elämästään itse.

        Ja siis toisten ihmisten manipulointiko on ok??? Eikö se jossain ole määritelty narsistiseksi toimintatavaksi? Ja nyt siis syyttämättä narsistiksi, mikä täällä on kai aika yleistä, vaan että voi toimia itsekkäällä, omanapaisella tavalla, tajuamatta sitä itse. Itse en haluaisi tällaista käyttää toisiin. Hyvin varmaan toimii aikansa, mutta loppupeleissä jää yksin.

        Ja onko ok puhua muuta kuin mitä tarkoittaa, siis valehdella?? En pysty sietämään sellaisia kieroja, kaksinaamaisia ihmisiä.

        Ja onko ok opettaa lapsilleen ja lastenlapsilleen epärehellistä käytöstä ja toisten huijaamista jos sillä saa oman tahtonsa läpi? Sitä nimenomaan yritän opettaa lapsilleni, että näin ei missään tapauksessa saa eikä pidä toimia, se vahingoittaa toisten lisäksi myös lopulta itseä.

        Tuli hieman tulenkatkuinen viesti, mutta alkoi todenteolla harmittaa tällaiset ihmiset.

        Kysyn vielä, haluaisitko että oma lapsesi ottaa sinusta oppia ja alkaa manipuloida sinua ja tekee tahallaan vastoin toiveitasi myös niissä asioissa jotka suoraan koskettavat sinua ja sinun elämääsi? Haluaisitko olla epärehellisyyden, manipuloinnin ja ohjeistuksen kohde? Koska toinen ihminen tekisi sen siksi että näkee omien mielipiteidensä kautta että sinä toimit väärin koska teet erilailla?


    • vaikeasanoa

      Vaikea sanoa. Periaatteessa lapsille on arvokasta olla isovanhemman seurassa noin itseisarvoisesti, mutta kaikki mummit eivät ole herttaisia ja hyväntahtoisia. Seuraa tilannetta, miten äitisi puhuttelee sinua ja lapsia läsnäollessasi. Jos ovat mummolassa pidempiä aikoja, kuuntele ja kysele mitä ovat touhunneet ja jutelleet, millä mielellä ovat. Jos alkaa tulla ilmi että sinua moititaan lapsillesi tai heitä itseään arvostellaan ja lytätään, vietätte mummin kanssa jatkossa vain välttämättömät hetket.

    • Uunilohta ja pottua

      Aika todennäköistä on, että äitisi käyttää osittain samoja "kasvatusmenetelmiä" lapsiisi, kuin on käyttänyt sinuun. Uskoisin kuitenkin, että tyyli on ajan myötä lieventynyt. Entä isäsi? Voisiko hän hieman siloittaa vaimonsa tyyliä olla lastenlastensa kanssa? Mummokin jaksaa paremmin, kun pappa välillä vie lapsia ulkoilemaan.

      Meillä juuri mummo laittaa lounasta ja pappa tulee pian sisään lastenlasten kanssa pihaa haravoimasta

      • aapee321

        Olisi hyvä vinkki. Äitini vain elää nykyisin yksin, eli ei ole pappaa tukena. Pahana ihmisenä en häntä pidä. Toimii vain siitä lähtökohdasta että tietää kaiken itse parhaiten ja "hienovaraisesti" pakottaa tai huijaa toiset omaan tahtoonsa. Ja toinen juttu on tuo negatiivisuus, jonka kautta tekee asiat, luulee kai että arvostelu ja syyllistäminen, pahimmillaan haukkuminen, motivoi parantamaan suoritusta ja tekemään niin kuin hän haluaa kun uhkaillaan tarpeeksi. Ei vain tajua että toiset näkevät hänen lävitseen ja tulee lähinnä oksetus tuollaisesta käytöksestä.


    • Kyllä se äitis

      manipuloi myös niitä lapsiasikin. Luultavasti haukkuu sinua heille ja yrittää saada niitä omalle puolelleen. Voi jauhaa myös kasvatusmenetelmistään, että minulle tehtiin lapsena näin, niin nyt kyllä teillekin tehdään.

      Äitisi on selvä narsisti, kaikesta kirjoittamastasi päätellen. Kaikki asiat pitää tapahtua hänen tyylillään, tai ei ollenkaan. Ei pysty tuntemaan empatiaa ollenkaan ja on itse aina oikeassa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kyllä suoraan

      Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.
      Ikävä
      66
      1592
    2. Voisitko nainen kertoa mulle

      Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun
      Suhteet
      162
      1359
    3. Oisko jii-miehelle jollakin asiaa

      Jos vaikka on jäänyt joku asia sydämen päälle.
      Ikävä
      88
      1192
    4. Perustele miksi hän ei

      Ole sopiva sinulle
      Ikävä
      118
      1169
    5. Miehelle naiselta

      Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te
      Ikävä
      44
      1038
    6. Mikä oli nainen

      Paras yhteinen hetkemme niistä pienistä ja vähäisistä.
      Ikävä
      67
      818
    7. Miksi sinulla, nainen

      On niin negatiivinen asenne minuun ja yleensäkin negatiivinen käsitys?
      Ikävä
      104
      815
    8. Olen syvästi masentunut

      En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi
      Tunteet
      89
      696
    9. Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa

      Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-
      Maailman menoa
      184
      693
    10. Mitä vastaat jos

      Kysyn maanantaina jutteluaikaa ihan arkipäivisistä asioista, rauhassa? Koska nimittäin aion 😍
      Ikävä
      36
      634
    Aihe