poikkeuksellisen rajusti! Alkaa riittämään kun kerran haluaa rääkätä minua niin miksei saman tien tapa? Minua ei enää kiinnosta mikään, joskus olin vielä toivoikas ja itsevarmakin että kyllä tämä tästä ja että eihän tässä mitään että kyllä asiat muuttuu. EIPÄ VAAN OLEKAAN MUUTTUNUT! Kaikki asiat menee päin hel-vettiä ei töitä ei toimeentuloa ei ystäviä masennus ja itsehäpeä ja mielessä pyörii vaan ajatukset että sössit elämäsi ja menetit mahdollisuutesi. Eipä ole enää pilvilinnoja ne ovat romahtaneet aikapäiviä sitten. Juhlapyhät menee siinä että joudun lähtemään pakoon kotoa ettei kukaan sukulainen vaan vahingossakaan näe minua ja pääse utelemaan mitään. Kaikilla muilla menee hyvin itsellä menee päin hel-vettiä. Arkipäivät sitten kuluu itsesäälissä itkien ja tyhmänä telkkaria tai tietokonetta katsoen.
Tämmöinen elämä ei ole mistään kotoisin, lahja mukamas ja pah sanon minä. Ennemmin olisin vaikka pohjoiskorean pakkotyöleirillä olisi tekemistä ja kohtalotovereita. Jos saisin kolme toivetta niin ne olisi kuolema kuolema ja kuolema. Helvettiäkö tämmöisellä elämällä tekee? Ihan perceestä. Arvatkaa miltä tuntuu kun muut vaan porskuttaa rakentaa elämäänsä rakentavat uraansa jne. ja minä vaan junnaan samassa pazkassa ja mistään ei tuu apua. Nekin jotka olivat lapsia kun itse olin jo silloin aikuinen niin jopa he ovat jo porhaltaneet elämässä ryminällä ohitseni on vaki duunit asunnot jne.
Miten tämmöisestä pazkasta muka voi selvitä? Ei sitten mitenkään töitä ei oo missään eikä mitään muutakaan. Hulluksi tulee tervejärkinenkin näin saa-tanan surkeassa tilanteessa. Eikait se auta muuta kuin narunjatkoksi hypätä kerran riivaajanikaan ei tapa vaikka kokoajan lannistaa...
Miten semmoinen voi saada ees enää duunia kun vuosiin ei mitään ole ollut? Joka paikassa vit-tuillaan haastatteluissa että sinun työkokemus vähäinen ja et ole ollut missään niin ja niin pitkään aikaan! Hel-vettiäkö minä sille mahdan luuleeko ne etten ole yrittänyt? Samalla perusteella en koskaan myöskään pääse mihinkään ja mihin sitä voi ees päästä kun kukaan ei anna mitään mahdollisuuksia.
Tämmöinen elämä ei ole mistään kotoisin, lahja mukamas ja pah sanon minä. Ennemmin olisin vaikka pohjoiskorean pakkotyöleirillä olisi tekemistä ja kohtalotovereita. Jos saisin kolme toivetta niin ne olisi kuolema kuolema ja kuolema. Helvettiäkö tämmöisellä elämällä tekee? Ihan perceestä. Arvatkaa miltä tuntuu kun muut vaan porskuttaa rakentaa elämäänsä rakentavat uraansa jne. ja minä vaan junnaan samassa pazkassa ja mistään ei tuu apua. Nekin jotka olivat lapsia kun itse olin jo silloin aikuinen niin jopa he ovat jo porhaltaneet elämässä ryminällä ohitseni on vaki duunit asunnot jne.
Miten tämmöisestä pazkasta muka voi selvitä? Ei sitten mitenkään töitä ei oo missään eikä mitään muutakaan. Hulluksi tulee tervejärkinenkin näin saa-tanan surkeassa tilanteessa. Eikait se auta muuta kuin narunjatkoksi hypätä kerran riivaajanikaan ei tapa vaikka kokoajan lannistaa...
Miten semmoinen voi saada ees enää duunia kun vuosiin ei mitään ole ollut? Joka paikassa vit-tuillaan haastatteluissa että sinun työkokemus vähäinen ja et ole ollut missään niin ja niin pitkään aikaan! Hel-vettiäkö minä sille mahdan luuleeko ne etten ole yrittänyt? Samalla perusteella en koskaan myöskään pääse mihinkään ja mihin sitä voi ees päästä kun kukaan ei anna mitään mahdollisuuksia.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Osaatko rakentaa?
Mitäs jos yrittäisit ajatella vähän posetiivisemmin? Itsekin olen työtön mutta TM-tuella pärjäilee kuitenkin niin, että saa makseltua kämpän vuokran ja ruoat.
Ja kun on usko Jumalaan, niin ei haluakaan muuta kuin olla omassa rauhassa. Pahempi vaihtoehto nimittäin olisi eläminen jonkun Pirttihirmun terrorin alla, on nimittäin tullut koettua, ja kiireellä piti lähteä tästä painostavasta suhteesta joka muuttui koko ajan vain alisteisemmaksi. Phuh, onneksi pääsi pois!
Nyt elo on rauhaisaa, ja vaikka menneisyydessä onkin läjäpäin epäonnistumisia, niin on siellä muistoina myös onnistumisia!
Sun pitää nyt ajatella eteenpäin asenteella, jolla pelastat koko tulevan elämäsi : Sun lasillinen on puolillaan täynnä, eikä puolillaan tyhjä.
Tiedän, teen työtä koko ajan itsekin, omassa yksinäisyydessäni, tämän "tyhjän lasin" kanssa.
Yritetään, kuitenkin, eiksjehjistä?
"Tiedän, teen työtä koko ajan itsekin, omassa yksinäisyydessäni, tämän "tyhjän lasin" kanssa."
Teen siis koko ajan työtä tämän puolikkaan lasin puolillaan täynnä pitämisessä, ettei se vaan missään tapauksessa "tyhjene" puolillaan tyhjäksi!
Jumalalla on sinunkin elämällesi hyvä suunnitelma. Jumalan suunnitelmat ovat vain usein niin kovin erilaisia kuin kuvittelemme, että hänen täytyy ensin romuttaa omat suunnitelmamme ennen kuin hän pääsee toteuttamaan omiaan.
Muista ennen kaikkea että olet Jumalalle rakas sellaisena kuin olet, eikä sinun tarvitse lunastaa paikkaasi maailmassa tekemällä töitä tai mitään muutakaan vaan saat olla olemassa, se riittää. Elämä sinänsä on suuri ihme, jokainen päivä on uusi kiitosaihe vaikkei mitään erityistä tapahtuisi. Opettele olemaan kiitollinen siitä että saat olla olemassa.
Ja hakeudu ihmisten ilmoille. Mene seurakuntaan ja kysele rohkeasti keitä siellä on, miten voit saada apua - ja mitä apua seurakunnassa tarvitaan. Usein paras apu itselle on toisten auttaminen, ja siihen löytyy aina mahdollisuuksia, kun lähtee vain etsimään.
Oot antanut muiden ihmisten mielipiteiden Ja sielunvihollisen äänen vaikuttaa itseesi. Se on so virhe se. Oon itse myös todella pessimistinen välillä Ja kovin saa taistella koko ajan ajatuksia vastaan mut periksi en vaan anna. Kun tietää totuuden Ja lukee Raamattua, ylistää Ja rukoilee ni se auttaa. Liikunta on myös tosi hyvä lääke. Ei ole minun vikani että en sopeudu enää Narsistiseen työelämään, esimiesten kumartamiseen Ja hulluun työtahtiin. Hyvin menee kavereilla, on Nätit talot, nättejä vaim,ja, autot, rahaa on, olisi Mullakin jos oisin suostunut naisen määräysvallan alle, Ja kuluttaisin itteni kerta toisensa jälkeen burn Outin partaalle päivätyössä. Seurakuntayhteys on hyvää sielunhoitoa. Kannatan. Tsemppiä Ja siunausta aloittelijalle.
Kiitoksia... Paljon on viesteissänne syvää viisautta ja kannustusta.
No nyt jos kaikki on mennyt pieleen, yksi mahdollisuus sinulla vielä on.
"Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme?' tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?' Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan."
Mat. 6:31-33
Turha murehtia tämän maailman katoavia asioita, kun sinulla on vierlä loistava tilaisuus kerätä aarteita taivasten valtakuntaan. :)
"Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi."
Matt. 6:19-21
"Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, mihin ei varas ulotu ja missä koi ei turmele."
Luuk. 12:33
Jso haluat tehdä hyvin, käytä loppuelämäis kaikkeen hyvään.
"kokeile Jeesusta, saat edes mielettömät fiilikset"(Riku Rinne)
Ja säähän kokeilitkin, kun tuli sanojasi tänne vuodattamaan, kiitos siitä sulle.
Emme me mistään täällä "selviä", oletusarvoisesti jo kaikki tapetaan, viimeistään 120 vuoden ikäisenä, sairauteen vähíntään, joten jos ei ruumis ole sull tällähetkellä kuitenkaan täysin aistiton ja vammallinen kuten ei selvästikään ole, niin ei kuolema ja itsari sitä asiaa ainakaan paranna...
Revi mielettömät fiilikset asioistasi, ja mene toimeentulotuille, koska Suomessa voi isonkin poliitikon pudottaa, jos paljastuu, ettei rahaa ole tullut edes normaalin asumisen yli maksettua... Mullakin se on ihan siinä rajoilla...
Jeesusta nyt ei kannata kauheasti enää tappaa, eti joku kaveri, joka vähän muistuttaa Jeesusta, normaalist joku köyhä hippi on yhtä hyvä kaveri kuin Jesse....Parempikin siinä mielessä, että sen voisi oikeasti kohdata, Jeesuksesta on nykyään jäljellä enää vain sanojensa ja kuvitelmiensa harhaa, ei minullekaan SE Jeesus tietenkään riittänyt, eikä se saa riittää uskovaisellekaan, jos TOTUUDESSA elävät, ja etsisivät ystäviään elävinä, eikä menneen ajan legendoina...
Salomo pyysi olla viisas, Jeesus pyysi olla Herra, Saattana pyysi olla sotilas, Lucifer pyysi olla ministeri. Tiedemies pyysi, että osaisi rakentaa elämän. Minä pyysin vain että saisin ymmärtää. Pyydä sinäkin Jumalalta jokin LAHJA, jos vanhempasi eivät muistaneet sitä puolestasi pyytää. Ei sen sama tarvi olla mutta ei erikään välttämättä, mutta ei liian monesta lahjasta ole hyöytä, koska se on lähellä olla jo se kuulaisa:"LAVEA TIE, joka vie kadotukseen, koska aika ei riitä yhdessä elämässä käyttää niitä kaikkia kunnolla".
Matti Nykänen pyysi, että saisi Mäkeä hypätä pisimmälle:-)
Itte en tajunnut sitä asiaa pyytää, ja voi typeryytteni, tuli silti silläkin omituisellaan pyynnöllään kuuluisammaksi Suomessa kuin minä...
Urheiljana voittaminen, on varma tie maailmanmaineeseen, jos lajia paljon harrastetaan, mutta en minä varmaan muuta saa, kuin että "ymmärrän". En olisi ymmärtänyt mitään viisasta tosin, jos en olisi tullut hulluksi silloin tällöin....