Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä.
Matt. 5:1–2
Vuorisaarna on erikoinen, jos se luetaan, niin kuin se on kirjoitettu. Eikö Jumalan lasten tien pitäisi kulkea terveyteen, onneen, seesteisyyteen ja vaurauteen? Eikö Jumalan siunaus tarkoita, että käy hyvin, rukousten kuuleminen, että tapahtuu pyyntömme mukaan? Sitten tulee Jeesus ja alkaa saarnata: Autuaita, Jumalassa onnellisia, ovat hengessään köyhät, murheelliset, kärsivälliset, siis ne, jotka odottavat apua, mutta eivät vielä nauti siitä. Autuaita ovat ne, joilla on Jumalan nälkä ja jano, mutta joiden jano ei ole vielä tyydytetty. Autuaita ovat toisille armolliset, vaikka he itse joutuisivat kokemaan armottomuutta. Autuaita puhdassydämiset, jotka kaipaavat nähdä Jumalan, mutta eivät vielä näe. Autuaita rauhantekijät, vaikka ympärillä riehuu riita, kateus ja sota. Autuaita ne, jotka saavat armon kantaa kärsimystä Jeesuksen nimen tähden, todella autuaita he ovat. Kun herjataan, vainotaan ja puhutaan pahaa ja vääristellään totuutta, maineemme pilataan, niin iloitkaa. – Mitä sinä odotat Jumalalta?Sro.
Matt. 5:1–2
Vuorisaarna on erikoinen, jos se luetaan, niin kuin se on kirjoitettu. Eikö Jumalan lasten tien pitäisi kulkea terveyteen, onneen, seesteisyyteen ja vaurauteen? Eikö Jumalan siunaus tarkoita, että käy hyvin, rukousten kuuleminen, että tapahtuu pyyntömme mukaan? Sitten tulee Jeesus ja alkaa saarnata: Autuaita, Jumalassa onnellisia, ovat hengessään köyhät, murheelliset, kärsivälliset, siis ne, jotka odottavat apua, mutta eivät vielä nauti siitä. Autuaita ovat ne, joilla on Jumalan nälkä ja jano, mutta joiden jano ei ole vielä tyydytetty. Autuaita ovat toisille armolliset, vaikka he itse joutuisivat kokemaan armottomuutta. Autuaita puhdassydämiset, jotka kaipaavat nähdä Jumalan, mutta eivät vielä näe. Autuaita rauhantekijät, vaikka ympärillä riehuu riita, kateus ja sota. Autuaita ne, jotka saavat armon kantaa kärsimystä Jeesuksen nimen tähden, todella autuaita he ovat. Kun herjataan, vainotaan ja puhutaan pahaa ja vääristellään totuutta, maineemme pilataan, niin iloitkaa. – Mitä sinä odotat Jumalalta?Sro.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mitä sinä odotat Jumalalta? Iloitkaa.
Lohduttava puhe antaa elämänrohkeutta, petollinen sana murtaa mielen.
Sananl. 15:4
Sanojen voima ilmenee jo siitä, että ne voidaan muistaa läpi koko elämän. Hyvät sanat kantavat, rohkaisevat ja tuovat elämäniloa. Ne antavat uskoa huomiseen surujenkin keskelle. Pahat sanat voivat kaikua täysin aiheetta ja syödä terveen itsetuntomme. Ei ole samantekevää, mitä ja miten me toisillemme puhumme. Sanat haavoittavat ja parantavat lähes huomaamattomalla tavalla. Voimme loukata, vaikka emme tarkoita pahaa. Jopa murtaa heikon mielen. Voimme myös rohkaista, vaikka emme tajua sanoneemme mitään erityistä. On paljon parempi viljellä runsaasti rohkaisevia, hyviä sanoja, kuin jakaa moitetta tai varmuuden vuoksi sanottua kritiikkiä. Hyvääkin tarkoittava kritiikki saatetaan kuulla väärin, mutta hyvät sanat sen sijaan menevät harvoin, jos koskaan, hukkaan.
Vielä kolmannen kerran Jeesus kysyi: ”Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?” Pietari tuli surulliseksi siitä, että Jeesus kolmannen kerran kysyi häneltä: ”Olenko minä sinulle rakas?”
Joh. 21:17
Miten oppia rakastamaan Jeesusta koko sydämestä, sielusta, mielestä ja voimasta? Tai edes hiukan, jos palavaan rakkauteen ei olisikaan eväitä? Paras on lähteä liikkeelle tosiasioiden tunnustamisesta, ei siitä, missä toivottaisiin oltavan. Kykenemättömyydessä rakastaa piilee jotakin syvempää kuin vain hetken pinnallista väsähtämistä. Rakkaudettomuuden synnin juuret ulottuvat olemuksemme tasolle ja ne vaikuttavat sieltä hengelliseen elämäämme ja uskoomme. Perisynnin kovasta kalliosta nousee kyvyttömyytemme rakastaa. Jokainen kristitty tutustuu ajallaan tähän kurjaan matkakumppaniin, jota uskokaan ei poista tämän elämän aikana. Onneksi Jeesuksen veri sen kuitenkin peittää. Syntisyytemme kanssa joudumme elämään ja taistelemaan loppuun saakka. Sota on kuitenkin voitettu, ja ristin luokse saamme jäädä myös me, rakkaudettomuudestamme kärsivät.