Nykyaikaisittain suuria maatiloja on ollut niin Karjalassa kuin muuallakin Suomessa. Usean sadan, tai jopa tuhannen hehtaarin tilat eivät olleet harvinaisia.
Syy oli elinkeinorakenteessa. Luontaistalous edellytti suuria pinta-aloja. Kaskimaasta saattoi saada vain muutaman kunnon sadon, jonka jälkeen oli etsittävä uusi "huhta". Tämä tietenkin edellytti suuria metsäalueita.
Kaskiviljelystä edeltänyt metsästys ja keräilykulttuuri edellytti vieläkin suurempia hyödyntämisalueita. Yhden perheen tai suvun hallussa saattoi olla nykyisen kunnan käsittämä alue. Tuolta ajalta on peräisin kertomukset, joiden mukaan mies havaitessaan alavirralla puunlastun, otti kirveen pykälään ja lähti häätämään tai tarvittaessa tappamaan reviirilleen tunkeutuneen kilpailijan.
Peltoviljelyn kehittymisen ja väen lisääntymisen myötä tarve suuriin tiluksiin alkoi vähentyä. Kaupungistumisen myötä suurin osa ihmisistä alkaa olla "tilattomia". Mutta vielä viime sotiin asti suurtilojen rippeitä oli vielä olemassa.
Syy oli elinkeinorakenteessa. Luontaistalous edellytti suuria pinta-aloja. Kaskimaasta saattoi saada vain muutaman kunnon sadon, jonka jälkeen oli etsittävä uusi "huhta". Tämä tietenkin edellytti suuria metsäalueita.
Kaskiviljelystä edeltänyt metsästys ja keräilykulttuuri edellytti vieläkin suurempia hyödyntämisalueita. Yhden perheen tai suvun hallussa saattoi olla nykyisen kunnan käsittämä alue. Tuolta ajalta on peräisin kertomukset, joiden mukaan mies havaitessaan alavirralla puunlastun, otti kirveen pykälään ja lähti häätämään tai tarvittaessa tappamaan reviirilleen tunkeutuneen kilpailijan.
Peltoviljelyn kehittymisen ja väen lisääntymisen myötä tarve suuriin tiluksiin alkoi vähentyä. Kaupungistumisen myötä suurin osa ihmisistä alkaa olla "tilattomia". Mutta vielä viime sotiin asti suurtilojen rippeitä oli vielä olemassa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.