Maavoimiin, joihin kuului ilmavoimat, vahvuus oli sodan loppuessa 8,267,958. Merivoimiin kuului 3,380,817 ja merijalkaväkeen
474,680 miestä. Lisäksi oli rannikkovartioston 85,783 miestä, yhteensä asevoimissa oli 12,209,238 miestä. Paljonko puna-armeijassa oli? Miehiä oli vähemmän, samoin kalustoa. USA oli ja on maailman mahtavin sotilasmahti.
http://www.nationalww2museum.org/learn/education/for-students/ww2-history/ww2-by-the-numbers/us-military.html
474,680 miestä. Lisäksi oli rannikkovartioston 85,783 miestä, yhteensä asevoimissa oli 12,209,238 miestä. Paljonko puna-armeijassa oli? Miehiä oli vähemmän, samoin kalustoa. USA oli ja on maailman mahtavin sotilasmahti.
http://www.nationalww2museum.org/learn/education/for-students/ww2-history/ww2-by-the-numbers/us-military.html
Vastaukset 19
Vanhimmat
Puna-armeijan ( ilmavoimat ml) ja -laivaston vahvuus oli sodan päättyessä
11 365 000 henkeä ja asevoimien kokonaisvahvuus 13 450 000 henkeä.
Maavoimilla oli sotavarustusta enemmän kuin jenkeillä. Strategiset ilmavoimat käytännössä puuttuivat. Laivasto oli kaukana USA:N takana mm. lentotukialukset puuttuivat.
"USA oli ja on maailman mahtavin sotilasmahti."
Saattoi ollakin. Asevoimien rakenne oli toinen kuin NL:n. Se oli kyllä maavoimissa edellä.
Maavoimien osalta puna-armeijalla oli hieman enemmän miehiä ja kalustoa. Meri ja ilmavoimien osalta USA oli aivan ylivoimainen.
Kun toukokuussa 1945 sota loppui Euroopassa oli puna-armeija aivan piipussa. Se oli neljä vuotta taistelut Saksaa vastaan ja menettänyt pelkästään kaatuneina 13 miljoonaa miestä.
verran oli vielä jäljellä.
Eikä Puna-armeija ihan piipussa ollut. Japania vastaan keskitettiin 1,5 miljoonaa miestä, joilla oli 26 000 tykkiä, 5 500 psv ja 4 000 lentokonetta. lisäksi melko vahva Tyynenmeren laivasto.
Vielä lukumäärääkin huomattavampaa on, että jenkit olivat 19 - 35 vuotiaita A-miehiä, neukut 15 - 55 vuotiaita B- tai C-miehiä.
henkilöstön enemmistö oli 17-40 ikäisiä A-miehiä. Puna-armeijan taistelukestävyys oli suuri.
Jenkkisotilaat saattoivat sortua taistelustressiin muutamassa minuutissa taistelukentälle jouduttuaan.
Piina-armeija (osuvan nimen keksit) oli ainoa II MS osallistuneista armeijoista, jonka tappioista yli 10% oli viholliselle antautuneita myös voittoisissa taisteluissa. Että semmoinen taistelukestävyys.
voittoon ja Berliiniin asti. Puna-armeija kesti valtavat tappiot ja rasitukset.
Esimerkiksi Ranska antautui paljon vähemmällä.
Voittoon, joopa joo. Ihan kuten Robert Helenius ja minä voittaisimme nyrkkeilyssä sinut ja faijasi.
asiaa lainkaan?
Eikä Helenius pärjää yksin, kun sinä olet toisena.
*Aiheen vaihto on muuten tyypillistä valeesta kiinni jääneelle. Tiesitkö sen?
"Vielä lukumäärääkin huomattavampaa on, että jenkit olivat 19 - 35 vuotiaita A-miehiä, neukut 15 - 55 vuotiaita B- tai C-miehiä."
Hyvä pointti. Puna-armeijan parhaat ikäluokat olivat suurelta osin kuolleet tai haavoittuneet. Lisäksi oli paljon ei-venäläisiä vähemmistöihin kuuluvia joiden taistelutahto ja taito oli vähän niin ja näin.
Amerikkalaisilla miehet olivat parhaassa iässä olevia, hyvin ruokittuja, kovakuntoisia ja motivoituneita.
"Amerikkalaisilla miehet olivat parhaassa iässä olevia, hyvin ruokittuja, kovakuntoisia ja motivoituneita."
Jenkit taistelivat kaukana kotoa. Heitä ei ollut kasvatettu vihaamaan saksalaisia.
Motivaatio oli melko heikko. Italiassa oli jopa 15 000 karkuria linjojen takana.
Taistelunkestävyys oli heikko. Usea jalkaväkidivisioona hajosi ensimmäisessä taistelussaan. Kenttäkestävyys oli heikko.
Puna-armeijalla oli verrattomasti suurempi taistelukokemus. Jenkit eivät onnekseen olleet kohdanneet saksalaisia näiden ollessa parhaimmillaan.
Sodan kääntyessä voitolliseksi puna-armeijan henki kasvoi ja Saksaan tunkeuduttaessa joukot olivat täynnä uhoa.
" Esimerkiksi Ranska antautui paljon vähemmällä "
Tarkoitat, että osa Ranskan emämaasta antautui. Osa Ranskan imperiumista jatkoi taistelua kunnes miehittäjät oli karkoitettu ja Saksa antautui (kokonaan). Ranskalaisia sotilaita antautui vähemmän kuin puna-armeijalaisia (puhumattakaan Saksan joukkoihin liittyneistä) ja saksalaiset miehittivät huomattavasti suuremman osan Neuvostoliiton imperiumista (josta suuri osa antautui) kuin Ranskan.
Mutta 1940-luvun suurimman sotilasmahdin avulla sekä Ranska että Neukkula saivat palautettua imperiuminsa ja jopa hiukan kasvattamaan niitä, joksikin aikaa.
Jenkkejä ei oltu myöskään kasvatettu vihaamaan japanilaisia, mutta niinpä vain voittivat sotansa sekä Euroopassa että Kaukoidässä. Miksi yleensä pitäisi opettaa vihaamaan pelkän etnisen taustaan vuoksi? Onko se venäläinen perinne?
"Ranskalaisia sotilaita antautui vähemmän kuin puna-armeijalaisia (puhumattakaan Saksan joukkoihin liittyneistä) ja saksalaiset miehittivät huomattavasti suuremman osan Neuvostoliiton imperiumista (josta suuri osa antautui) kuin Ranskan."
Koko emämaassa toimiva Ranskan armeija - kaksi miljoonaa miestä - antautui ja siis koko valtio.
Siirtomaat jäivät antautuneen hallituksen valvontaan.
Puna-armeijasta antautui valtavia miesmääriä. mutta se jatkoi taistelua. Alueesta vallattiin noin 10 %.
"Mutta 1940-luvun suurimman sotilasmahdin avulla sekä Ranska että Neukkula saivat palautettua imperiuminsa ja jopa hiukan kasvattamaan niitä, joksikin aikaa."
Menee jo huumoriksi. Kyllä NL ennen kaikkea omin voimin valtasi maansa takaisin ja melko lailla enemmän. Ranska tosiaan sai olla kiitollinen jenkeille.
kohtaan nousi itsestään Pearl Harborin takia.
Muita kansoja vihaamaan kasvatettiin nuoriso ennen kaikkea NL:ssa ja Saksassa. Venäjällä se jatkuu vieläkin.
" Puna-armeijasta antautui valtavia miesmääriä "
Taistelukestävyyden merkkinäkö?
" Siirtomaat jäivät antautuneen hallituksen valvontaan "
Vain osa niistä ja osa Euroopassa olevasta emämaasta sekä sen pohjoisafrikkalainen osa kokonaisuudssaan. Osa siirtomaista julisti jatkavansa taistelua de Gaullen johdolla.
Ja neukkula todellakin unohti kiitollisuudenvelkansa ja noloon loppuunsa asti väitti voittaneensa lähes yksinään koko maailmansodan. Jotkut uskovat näköjään vieläkin niin.
"Motivaatio oli melko heikko."
Perusteeton väite.
"Italiassa oli jopa 15 000 karkuria linjojen takana."
Karkuruus ja omaehtoinen lomailu olivat ongelmina kaikissa armeijoissa. Joissakin armeijoissa, kuten Saksan armeijassa, sitä vain käsiteltiin hyvin paljon ankarammin.
"Taistelunkestävyys oli heikko. Usea jalkaväkidivisioona hajosi ensimmäisessä taistelussaan."
Taas erittäin kyseenalainen tulkinta. Esimerkiksi Ardenneilla murjotut vihreät jalkaväkidivisioonat jatkoivat taistelua raskaistakin tappioista huolimatta ja Normandiassa ns. "epäluotettavista" divisioonista kasvoi niinikään tehokkaita yhtymiä taistelukokemuksen myötä. Kokonaisuudessaan oppimiskäyrä ei ollut sen ihmeellisempi kuin muissakaan armeijoissa.
Tyhmyyttähän se on, jos jonkun idiootin diktaattorin puolesta on valmis kuolemaan, niitä pitäisi arvostaa, jotka tekivät toisen valinnan ja jättivät sotimisen.