xanor help me now

heips!olen käyttänyt xanoria monia vuosia 2mg päivässä,kysyisin teiltä jotka tietävät asiasta jotakin.tein raskaus testin viikko sitten ja kuis ollakaan olen raskaana haluan lapsen,mutta en pysty lopettamaan lääkitystä,niitten avulla pysyn elämään.kaverini sai kaksi tervettä lasta hän käytti kyseistä lääkettä 3mg päivä.tästä on aikaa 7 vuotta kun ystävälleni psykiatri sanoi huoletta voit syödä ja kätilöt myös..mutta mutta nyt kun olen lukenut lääkkeestä enempi niin alproxissa mainitaa,että voi syödä jos äidin tarve vaatii,mutta xanorissa kielletää kokonaa käyttö...tietääkseni ne ovat samoja lääkkeitä.vasta viikon päästä minulla on aika psykiatrille.plese vastatkaa.kitos etukäteen.ps nii ja nämä xanorit ovat niitä pitkä aikais vaikkuiteisia.
111523
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Heippa, ajattelin laittaa sulle tanne osoitteen www.tukiasema.net

- kay siella lukemassa ja vaikka kyselemassa. Siella on laakkeista erillinen keskusteluryhma ja jokinaikaa sitten oli paniikkihairiosta laakkeet ja raskaus, paljonkin asiaa. Ja kun menet paniikkihairio sivuille, niin siella on enemman juttua, mika varmaankin rauhoittaa mieltasi.

Itse olen lukennut niita ja saannut sellaisen vaikutelman, etta moni aiti joutuu kayttamaan raskaus aikana mieliala laakkeita tai rauhoittavia. Eihan mitaan laakkeita suositella kaytettavaksi, mutta tutkijoiden ja laakareiden mielesta odottavan aidin vointi on tarkea. Ja ainakin Xanorista on paljon puhuttu, ettei sita ole juurikaan voitu todeta vaaralliseksi laakkeeksi. Mutta kysy asiasta viela laakariltasi.

Mieliala laakkeista Cipramilia moni kayttaa raskauden aikana ja monelle jopa maaratty raskaus aikana masennus laakkeita. Olen lukennut naita tietoja erilaisista odottajien lehdista. Kantsii ostaa tai kayda kirjastossa lukemassa.

Ja sitten on olemassa web sivut:
www.vauva-lehti.fi eli kay siellakin ja kysele muilta lukijoilta, mutta tukiaseman sivut todella hyvat.

Ei muuta kuin onnea odotukseen ja turha pelko pois !!!

Äänestä

kahden viimesimmän aikana xanoria.ja lisäksi puolikkaan ja joskus kokonaisen imovanen yöksi.ihan normaalit on lapset olleet.huomasin että on vähän lääkäreistä kiinni mitä sanovat.kerro ihmeessä sitten mitä sanoivat?

Äänestä
  • Soitin psykiatrilleni. Hän sanoi että tupakka on vaarallisempaa lapselle kuin tämä lääke. Annosta olisi tietenkin hyvä pienentää.

    Äänestä

Samojen ongelmien kanssa painiskelen..itse olen käyttänyt xanoria jo vuosia n. 0.5-2 mg päivässä. Olen yli kolmekymppinen, ja lasten teko alkaa olla ajankohtaista. Pelko vain jäytää mielessä että jos syön näitä ensimmäisten 3kk:n aikana, voi lapselle tulla kehityshäiriöitä yms. Mutta lopettaakkaan en voi, en tule ilman näitä enää toimeen..lisäksi käytän tarvittaessa b-salpaajia sydämentykytykseen.

Onko kellään tietoa, josko olisi vastaavia, turvallisempia lääkeitä jota voisi raskauden aikana käyttää?

Lisäksi yksi pelonaiheistani on mieheni, joka ei tiedä näistä käyttämistäni lääkkeistä! häpeän tätä asiaa niin kovin etten ole näiden 2 seurusteluvuoden aikana kertonut (kellekkään..). Jos hän tietäisi, voisi olla ettei edes haluaisi lasta kanssani. En nyt kaipaa tähän mitään moraalisaarnoja tms., vaan tukea ihmisiltä jotka kenties ovat vastaavaa kokeneet. Kiitos!

Äänestä
  • Teratologiseen tieotpankkiin,ei täällä mitään asiantuntijoita liiku!
    Tai sitten juttelette asiastan ENNEN raskautta psykiatrinne JA gynekologinne kanssa,tai mieluiten sellaisen lääkärin kanssa,joka on perehtynyt psykofarm.!!
    Alpratsolamia EI suositella raskausaikana ja beetasalpaajiakin vain tarpeen mukaan ja sen tarpeen määrittelee hoitava lääkäri.
    Täällä ihmiset kirjoittelevat omista ja kumminkaiman lapsista,jotka ovat sikiöaikana saaneet lääkkeitä ja ovat terveitä...
    Niin,ne mahdolliset pienet vauriot,ne saattavat tulla esille vasta vuosia,vuosia myöhemmin.

    Teillä ei Tiina tunnu olevan oikein luottamuksellinen suhde,et ole noin tärkeästä asiasta pystynyt kertomaan lähimmälle ihmiselle ja olet kuitenkin halukas yrittämään lasta hänen kanssaan.
    Miten sitten,jos miehesi saa tietää lääkkeittesi käytöstä joskus vuosia myöhemmin,miten sitten?!
    Hän varmasti kokee sen luottamuspulana ym.

    Koska käytät terapeuttisena annoksena Xanoria noinkin paljon,olet varmasti sairautesi takia joko psykiatrin tai psykologin luona terapiassa,juttele asiasta,myös tästä ettet pysty asiaa lähimälle ihmisellesi kertomaan,siellä.
    Psykiatrihan sinulle noita alpratsolameja kirjoittaa,eikö totta.
    Kait tiedät,että kun olet niitä vuosia käyttänyt,sinun on ehdottomasti lopetettava ne asteittain,ei missään tapauksessa kerralla,jolloin on vaarana saada jopa epileptisiä kohtauksia.
    Moraalisaarnat ovat turhia,kunhan vain mielessäni ihmettelen,että olet jo vuosia elellyt tavallaan kaksoiselämää....eikö kertominen puolisolle helpottaisi tilannettasi,kaikin puolin,saisit häneltä tukeakin.
    Mitä sinä häpeät?Mikä diagnoosi sinulla on?

    Mitä tulee kysymykseesi lääk.käyt. raskauden aikana,niin mitään ei suositella (vaurioita voi muuten tulla muulloinkin kuin 3 ensim. kk:n aikana,esim. käyttämääsi alpratsolamia EI saa käytää mm. raskauden viim.kolmanneksella,lapsella saattaa synnyttyään olla ainakin vieroitusoireita...)
    Toki esim. epilepsiaa sairastavat joutuvat käyttämään lääkitystä koko raskausajan,mutta seuranta onkin sitten todella tiuhaa.

    On punnittava lääkkeen hyödyt ja haitat,miten äiti pärjää jne.,mutta ei kannata NOIN tärkeätä asiaa kysellä täältä,vaan hoitavilta lääkäreiltä!

    Äänestä

  • MINULLA ON 3 TERVETTÄ LASTA JA OLEN SYÖNNYT KAHESTA VIIMEISESTÄ KYSEISTÄ LÄÄKETTÄ N.2,5MG PÄIVÄ JA SILLOIN TÄLLÖIN DIAPAMIA,KUN ODOTIN ESIKOISTANI LOPETIN LÄÄKITYKSEN YILI VUODEN HIRVEÄT VIEROITUS OIREET PELOT YM.ALOIN UUDELLEEN KÄYTTÄÄ XANORIA ETTÄ PYSTYIN ELÄMÄÄ JOTENKI...MENI VUOSI KU JÄIN RASKAAKSI,EN TIENNYT MITÄ TEHÄ EN PYSTYNYT LOPETTAA LÄÄKITYSTÄ HALUSIN KOVASTI LASTA LAPSIA,KÄVIN PSYKIATRILLA SANOTTII ETTÄ HUOLETTA VOI KÄYTTÄÄ MYÖS MUUT LEKURIT JA KÄTILÖT..LAPSENI OVAT 13 11 JA 5 VUOUTIAITA EI MITÄÄN ONGELMIA TERVEITÄ IHANIA ULOSPÄIN SUUNTAISIA LAPSIA,PINENSIN ANNOSTUSTA AINA KUN VOIN PAREMMIN.PS.MINÄKÄÄN EN KEHDANNUT KERTOA MIEHELLENI LÄÄKKEISTÄNI JOTENKI HÄPESIN KOKO ASIAA,MUTTA KUN ODOTIN TOISTA LASTANI ENKÄ TIENNYT MITÄ TEHÄ KERROIN ITKIEN ET OON KÄYTTÄNYT TIETTYÄ LÄÄKETTÄ,ETTÄ JOUDUN KAIT TEHÄ ABORTIN....HÄN HALUSI VIELÄ ENEMPI LASTA.MUT KAIKKI MENI HYVIN KUN KUULI ETTÄ VOIMME TEHÄ LAPSEN JA MINÄ VOIN HYVIN.TSEMPPIÄ JUTTELE IHMEESSÄ ASIASTA MIEHELLESI,KYLLÄ HÄN VARMASTI YMMÄRTÄÄ.

    Äänestä

  • hoitsu kirjoitti:

    Teratologiseen tieotpankkiin,ei täällä mitään asiantuntijoita liiku!
    Tai sitten juttelette asiastan ENNEN raskautta psykiatrinne JA gynekologinne kanssa,tai mieluiten sellaisen lääkärin kanssa,joka on perehtynyt psykofarm.!!
    Alpratsolamia EI suositella raskausaikana ja beetasalpaajiakin vain tarpeen mukaan ja sen tarpeen määrittelee hoitava lääkäri.
    Täällä ihmiset kirjoittelevat omista ja kumminkaiman lapsista,jotka ovat sikiöaikana saaneet lääkkeitä ja ovat terveitä...
    Niin,ne mahdolliset pienet vauriot,ne saattavat tulla esille vasta vuosia,vuosia myöhemmin.

    Teillä ei Tiina tunnu olevan oikein luottamuksellinen suhde,et ole noin tärkeästä asiasta pystynyt kertomaan lähimmälle ihmiselle ja olet kuitenkin halukas yrittämään lasta hänen kanssaan.
    Miten sitten,jos miehesi saa tietää lääkkeittesi käytöstä joskus vuosia myöhemmin,miten sitten?!
    Hän varmasti kokee sen luottamuspulana ym.

    Koska käytät terapeuttisena annoksena Xanoria noinkin paljon,olet varmasti sairautesi takia joko psykiatrin tai psykologin luona terapiassa,juttele asiasta,myös tästä ettet pysty asiaa lähimälle ihmisellesi kertomaan,siellä.
    Psykiatrihan sinulle noita alpratsolameja kirjoittaa,eikö totta.
    Kait tiedät,että kun olet niitä vuosia käyttänyt,sinun on ehdottomasti lopetettava ne asteittain,ei missään tapauksessa kerralla,jolloin on vaarana saada jopa epileptisiä kohtauksia.
    Moraalisaarnat ovat turhia,kunhan vain mielessäni ihmettelen,että olet jo vuosia elellyt tavallaan kaksoiselämää....eikö kertominen puolisolle helpottaisi tilannettasi,kaikin puolin,saisit häneltä tukeakin.
    Mitä sinä häpeät?Mikä diagnoosi sinulla on?

    Mitä tulee kysymykseesi lääk.käyt. raskauden aikana,niin mitään ei suositella (vaurioita voi muuten tulla muulloinkin kuin 3 ensim. kk:n aikana,esim. käyttämääsi alpratsolamia EI saa käytää mm. raskauden viim.kolmanneksella,lapsella saattaa synnyttyään olla ainakin vieroitusoireita...)
    Toki esim. epilepsiaa sairastavat joutuvat käyttämään lääkitystä koko raskausajan,mutta seuranta onkin sitten todella tiuhaa.

    On punnittava lääkkeen hyödyt ja haitat,miten äiti pärjää jne.,mutta ei kannata NOIN tärkeätä asiaa kysellä täältä,vaan hoitavilta lääkäreiltä!

    Kiitos tyhjentävästä vastauksestasi, vaikka kieltämättä sait minut tuntemaan itseni "huonoksi ihmiseksi" kun täällä asiaa kyselen enkä turvaudu asiantuntijoiden neuvoihin. MUTTA tämä asia ei ole ollut vielä edes keskustelunaiheena midän parisuhteessamme, vaan ajatukset ovat aivan omiani.

    Ja mitä tulee tuohon luottamukseen..olen psykiatrini kanssa tästä jutellut ja hän on sitä mieltä että kukin valitsee näissä asioissa sen parhaimmalta tuntuvan tien- kertoakko vai ei. Itselleni tämä asia on todellakin niin arkaluontoinen asia, että mielestäni minulla on oikeus olla kertomatta. Meillä kaikilla ihmisillä on omat salaisuutemme ja asiat joita emme muiden (edes niiden lähimpien) kanssa jaa, eikä minusta sinulla eikä muillakaan ole oikeutta minua tästä päätöksestä moralisoida. Yksi mitä pelkään on se, että tämän jälkeen minua kohdeltaisiin eri tavalla kuin normaalisti- tarkkailua yms. Olen melko sosiaalinen ihminen mutta henkisesti heikko, en kestäisi tätä ihmisten tietoutta sairaudestani.

    Aikaisempi lääkärini myös ihmetteli tätä "kaksoiselämän" viettoa, ja vaihdoinkin sitten toiseen lääkäriin. Ihmettelenkin kovasti mikä tarve lääkäreillä on moralisoida minun henkilökohtaisia, elämääni vaikuttavia päätöksiäni?

    Haluan tähän vielä lisätä yhden tärkeän seikan, mikä osaltaan vaikuttaa suhtautumiseeni. Seurustelin vuosia sitten puolisen vuotta miehen kanssa, joka sattumalta sai tietää lääkkeiden käytöstäni. Tästä alkoikin sitten oikein helvetti- haukkui minut huumeidenkäyttäjäksi, hulluksi ym. ja halutessani erota uhkaili soitoilla työpaikalle jne. Eli ei nämä asiat kuulkaa niin yksinkertaisia ole- kertominen sille omalle, tutulle rakkaalle ei välttämättä ole AINA paras vaihtoehto. Toinen voi esim. riidellessä käyttää tätä asetta sinua vastaan. Ja mahdollisen eron tullessa asiasta tulevat luultavasti tietämään koko lähipiirikin..

    Voi olla että lasten hankinta jää minulle vain ikuiseksi haaveeksi, en koskaan haluaisi vaarantaa tulevan lapsen terveyttä miltään osin. Ja tiedän kyllä että lääkäriltä näitä asioita on tosipaikan tullessa kyseltävä, ei tässä nyt niin hömelöitä olla :) jotenkin vain halusin saada omakohtaisia kokemuksia näiden asioiden kanssa painiskelleilta naisilta.

    Äänestä

  • Tiina kirjoitti:

    Kiitos tyhjentävästä vastauksestasi, vaikka kieltämättä sait minut tuntemaan itseni "huonoksi ihmiseksi" kun täällä asiaa kyselen enkä turvaudu asiantuntijoiden neuvoihin. MUTTA tämä asia ei ole ollut vielä edes keskustelunaiheena midän parisuhteessamme, vaan ajatukset ovat aivan omiani.

    Ja mitä tulee tuohon luottamukseen..olen psykiatrini kanssa tästä jutellut ja hän on sitä mieltä että kukin valitsee näissä asioissa sen parhaimmalta tuntuvan tien- kertoakko vai ei. Itselleni tämä asia on todellakin niin arkaluontoinen asia, että mielestäni minulla on oikeus olla kertomatta. Meillä kaikilla ihmisillä on omat salaisuutemme ja asiat joita emme muiden (edes niiden lähimpien) kanssa jaa, eikä minusta sinulla eikä muillakaan ole oikeutta minua tästä päätöksestä moralisoida. Yksi mitä pelkään on se, että tämän jälkeen minua kohdeltaisiin eri tavalla kuin normaalisti- tarkkailua yms. Olen melko sosiaalinen ihminen mutta henkisesti heikko, en kestäisi tätä ihmisten tietoutta sairaudestani.

    Aikaisempi lääkärini myös ihmetteli tätä "kaksoiselämän" viettoa, ja vaihdoinkin sitten toiseen lääkäriin. Ihmettelenkin kovasti mikä tarve lääkäreillä on moralisoida minun henkilökohtaisia, elämääni vaikuttavia päätöksiäni?

    Haluan tähän vielä lisätä yhden tärkeän seikan, mikä osaltaan vaikuttaa suhtautumiseeni. Seurustelin vuosia sitten puolisen vuotta miehen kanssa, joka sattumalta sai tietää lääkkeiden käytöstäni. Tästä alkoikin sitten oikein helvetti- haukkui minut huumeidenkäyttäjäksi, hulluksi ym. ja halutessani erota uhkaili soitoilla työpaikalle jne. Eli ei nämä asiat kuulkaa niin yksinkertaisia ole- kertominen sille omalle, tutulle rakkaalle ei välttämättä ole AINA paras vaihtoehto. Toinen voi esim. riidellessä käyttää tätä asetta sinua vastaan. Ja mahdollisen eron tullessa asiasta tulevat luultavasti tietämään koko lähipiirikin..

    Voi olla että lasten hankinta jää minulle vain ikuiseksi haaveeksi, en koskaan haluaisi vaarantaa tulevan lapsen terveyttä miltään osin. Ja tiedän kyllä että lääkäriltä näitä asioita on tosipaikan tullessa kyseltävä, ei tässä nyt niin hömelöitä olla :) jotenkin vain halusin saada omakohtaisia kokemuksia näiden asioiden kanssa painiskelleilta naisilta.

    Tiina ala valita " ko. nimimerkin " tokerosta vastauksesta, han on kirjoitellut muillakin suomi.24.fi- palstoilla ja monesti onnistunut loukkaamaan palstailijoita omalla " todella " hyokkaavalla kirjoitustyylilaaan.

    Edelleenkin ehdotan sinulle samaa, mene lukemaan
    www.tukiasema.net -sivustoja, siella on oma ryhma laakkkeiden kayttajille ja sitten on olemassa oma vertaistuki ryhma myos paniikkihairiota sairastaville, missa on hyvia kirjoituksia odotus ajalta ja laakkeista.

    Tiina aidin hyvinvoinnin on todettu olevan paljon tarkeampaa, kuin laakkeiden kaytto raskauden aikana. Odottavilla aideilla on samanlaisia sairauksia kuin ei odottavilla aideilla. Sairauksille ei voi mitaan, mutta ne pitaa hoitaa, vaikka laakkeiden kayttoa ei suositella raskauden aikana. Mutta Xanorin kaytosta ei ole olemassa ns. varmaa tietoa, etta se saattaa aiheuttaa epamuodostumia, mutta sita kuitenkin varotaan. Olen lukennut, etta pieni mg maara, ei ole sikiolle haitallista, nain on sanonnut myos eras laakari. Aidit sairastuvat myos masennukseen helposti raskauden aikana, ja silloin voidaan joutua maaraamaan mieliala laakkeita, nekin on kohtalaisen hyviksi todettu, mutta raskauden loppupuoliskolla laakarit yleensa vahentavat mg maaraa, mutta esim: cipramilia on kaytetty koko raskaus ajan.
    Ja betasalpaajasta: sitakin voi kayttaa jos mg maara ei ole paata huimaava. Olen lukennut, etta 10mg x 3sti paivassa, ei ole " niin " vaarallista, mutta jos otat koko 30mg kerralla niin silloin " saatetaan " puhua laakkeen vaaroista raskauden aikana. Ja yleensa betasalpaajia ei suositella kaytettavaksi raskaus ajan viimeisella kolmanneksella.

    -MUTTA KUTEN KIRJOITIN NIIN MONET ODOTTAVAT AIDIT JOUTUVAT KAYTTAMAAN LAAKITYSTA. ON EPILEPTIKKOJA, ASTMAATIKKOJA, DIABEETIKKOJA, JNE, mutta laakarikontrolli on hyva olemassa jos laakkeita kayttaa, silloin on ainakin tieto lahettyvilla ja apua saatavana.

    Ja parisuhteestakin hieman, " ymmarran " ettet ole halunnut kertoa miehellesi laakkeiden kaytosta. Mutta itse ainakin suosittelisin, koska silloin mies pystyy tukemaan sinua myos raskauden aikana. En usko, etta mies sinua hylkaa sen takia, jos joudut ottamaan laakkeita. Ihmisilla on elamansa aikana monia kriisi vaiheita ja niita voi joutua hoitamaan laakkeilla, ja voithan kertoa, etta olet vasta alkanut kayttamaan laakkeita. Mutta eihan sinun tarvitse kertoa laakkeista mitaan, jos oletat ettei ne myohemmassa vaiheessa ole suhteelle haitaksi.

    Kylla sinulla on kaikki oikeus omiin lapsiin aivan kuin kella tahansa meista. Ihmisia ei voi eritella sairauksien tai muiden seikkojen takia, joihin me itse emme voi vaikuttaa. Mina toivon sydammestani sinulle hyvaa vointia ja uskallusta hankkia lapsia nyt tai myohemmin tulevaisuudessa !!!!

    Äänestä

  • Tiina kirjoitti:

    Kiitos tyhjentävästä vastauksestasi, vaikka kieltämättä sait minut tuntemaan itseni "huonoksi ihmiseksi" kun täällä asiaa kyselen enkä turvaudu asiantuntijoiden neuvoihin. MUTTA tämä asia ei ole ollut vielä edes keskustelunaiheena midän parisuhteessamme, vaan ajatukset ovat aivan omiani.

    Ja mitä tulee tuohon luottamukseen..olen psykiatrini kanssa tästä jutellut ja hän on sitä mieltä että kukin valitsee näissä asioissa sen parhaimmalta tuntuvan tien- kertoakko vai ei. Itselleni tämä asia on todellakin niin arkaluontoinen asia, että mielestäni minulla on oikeus olla kertomatta. Meillä kaikilla ihmisillä on omat salaisuutemme ja asiat joita emme muiden (edes niiden lähimpien) kanssa jaa, eikä minusta sinulla eikä muillakaan ole oikeutta minua tästä päätöksestä moralisoida. Yksi mitä pelkään on se, että tämän jälkeen minua kohdeltaisiin eri tavalla kuin normaalisti- tarkkailua yms. Olen melko sosiaalinen ihminen mutta henkisesti heikko, en kestäisi tätä ihmisten tietoutta sairaudestani.

    Aikaisempi lääkärini myös ihmetteli tätä "kaksoiselämän" viettoa, ja vaihdoinkin sitten toiseen lääkäriin. Ihmettelenkin kovasti mikä tarve lääkäreillä on moralisoida minun henkilökohtaisia, elämääni vaikuttavia päätöksiäni?

    Haluan tähän vielä lisätä yhden tärkeän seikan, mikä osaltaan vaikuttaa suhtautumiseeni. Seurustelin vuosia sitten puolisen vuotta miehen kanssa, joka sattumalta sai tietää lääkkeiden käytöstäni. Tästä alkoikin sitten oikein helvetti- haukkui minut huumeidenkäyttäjäksi, hulluksi ym. ja halutessani erota uhkaili soitoilla työpaikalle jne. Eli ei nämä asiat kuulkaa niin yksinkertaisia ole- kertominen sille omalle, tutulle rakkaalle ei välttämättä ole AINA paras vaihtoehto. Toinen voi esim. riidellessä käyttää tätä asetta sinua vastaan. Ja mahdollisen eron tullessa asiasta tulevat luultavasti tietämään koko lähipiirikin..

    Voi olla että lasten hankinta jää minulle vain ikuiseksi haaveeksi, en koskaan haluaisi vaarantaa tulevan lapsen terveyttä miltään osin. Ja tiedän kyllä että lääkäriltä näitä asioita on tosipaikan tullessa kyseltävä, ei tässä nyt niin hömelöitä olla :) jotenkin vain halusin saada omakohtaisia kokemuksia näiden asioiden kanssa painiskelleilta naisilta.

    niin ja eihän nyt mistään petoksesta tms.olekaan kyse,jätät joitain asioita kertomatta,omia henkilökohtaisia valintoja.tiedän itse kuinka läheinen voi todella satuttaa kun vaikka riidassa käyttää juuri lääkitystä,sairautta tms.aseena.

    Äänestä

OLEN LUKENNUT PALSTOJA,KOSKA ITSEKKIN KÄYTÄN XANORIA JA MASENNUS LÄÄKETTÄ..MUTTA MENNÄÄN ASIAAN TIETENKIN TÄMÄ EI OLE MIKÄÄN LÄÄKÄRI/PSYK.LÄÄKÄRIPALSTA ,MUTTA IHMISET HALUAVAT TIETÄÄ ASOISTA JOTKA JOTKUT OVAT KOKENNEET JA NIITTEN AVULLA TULEE PAREMPI MIELI JOS LÖYTYY YHTEISKUMPANEITA EIKÖ VAIN...KAVERINI LUULI ETTÄ HÄN ON RASKAANA KUN OKSETTI JA TISUT KASVO YMS..OK MENKAT TULI NORMAALISTI JA HÄN HUOKAS HEPOTUKSESTA.MONIA KERTOJA VIIKOSSA HÄÄ OTTI VIINAA POLTTI TUPAKKIA YMS.MUTTA MUTTA TÄÄ ON TOTTA HÄN IHMETTELLI 4-5 KK.DELLA MIKÄ IHME MYLLERTÄÄ JA IHAN KUIN JOKIN POTKISI MAHAA,KUIS OLLAKKAA KAVERINI SAI TITÄÄ ETTÄ HÄN ON RASKAANA KUUENNEN ALUSSA...ETTÄ TÄLLEEKIN VOI TAPAHTUA.NYT HÄN SAA LÄHI AIKOINA LAPSEN ULTRAN MUKAAN KAIKKI ON OLLU OK,EN TIETENKÄÄN MAINITSE ETTÄ VETÄKÄÄ VAA PILLERIITÄ,VIINA YMS.TARKOITAN SITÄ ETTÄ MONI IHMINEN ON OLUT TIETÄMÄTÖN RASKAUDESTA MUUTAMIA KUUKAUSIAKIN.......TSEMPPIÄ TEILLE KAIKILLE

Äänestä

En tiedä paljoakaan raskaudenaikaisesta käytöstä, mutta lapsesi saattaa saada aika ilkeitäkin vieroitusoireita kun hän syntyy.
Minun eka lapseni sai vieroitusoireita tupakanpoltostani! Toinen ei ainakaan "näyttänyt kärsivän".

Äänestä

Kommentoi aloitusta


raskaus kirjoitti:

heips!olen käyttänyt xanoria monia vuosia 2mg päivässä,kysyisin teiltä jotka tietävät asiasta jotakin.tein raskaus testin viikko sitten ja kuis ollakaan olen raskaana haluan lapsen,mutta en pysty lopettamaan lääkitystä,niitten avulla pysyn elämään.kaverini sai kaksi tervettä lasta hän käytti kyseistä lääkettä 3mg päivä.tästä on aikaa 7 vuotta kun ystävälleni psykiatri sanoi huoletta voit syödä ja kätilöt myös..mutta mutta nyt kun olen lukenut lääkkeestä enempi niin alproxissa mainitaa,että voi syödä jos äidin tarve vaatii,mutta xanorissa kielletää kokonaa käyttö...tietääkseni ne ovat samoja lääkkeitä.vasta viikon päästä minulla on aika psykiatrille.plese vastatkaa.kitos etukäteen.ps nii ja nämä xanorit ovat niitä pitkä aikais vaikkuiteisia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu