Tällä palstalla on usein kysytty metsätalouden kannattavuudesta. Tein Metsälehti Makasiinin numerosta 7/2014 Mikko Riikilän artikkelin avulla yhden peruslaskelman.
Oletuksena on 100 ha tila, jossa tasaisesti kaikenikäistä puuta ja puuston kiertonopeus on 70 v. Tilalla on 70 kpl 1.4 ha metsäkuvioita. Joka vuosi tehdään kaikkia tarpeellisia toimenpiteitä 1.4 ha kuvioilla. Artikkelin mukaan istutus- ja raivaussahatyöt ammattimetsurilta ostaen ovat oletustilalla noin 2000 e. Siihen vielä maanmuokkauskulut ja taimikulut. Kaikki kulut yhteensä noin 3000 euroa/v. Tuloiksi arvioin ostopalveluna ensimmäisestä harvennushakkuusta 1.4 ha 1000 e, toisesta harvennushakkuusta 1.4 ha 1500 e ja uudistushakkuusta 1.4 ha 18000 e. Tuloja siis 18000 e/v ja menoja 3000 e/v. Tuloksesta 15000 euroa pois verot 30% eli 4500 euroa. Metsätaloudesta jää nettona käteen 100 ha esimerkkitilalla 10500 euroa/v.
Nyrkkisääntönä voi sanoa, että nettotulos on 100 euroa/ha/v. Jos maksat 100 ha metsätilasta 3000 e/ha, saat pääomalle esimerkissä 3.3% vuotuisen tuoton.
Esimerkissä ei ole huomioitu eri puulajien vaikutusta, metsävähennystä eikä korkokantaa. Lisäämällä oman työn osuutta saat paremman tuloksen.
Metsän tuotto 100 euroa/ha
79
4040
Vastaukset
- Mutkat suoriksi
Huomasinpa heti, että laskelmassa oli näppäilyvirhe. Piti kirjoittaa, että 1.4 ha uudistushakkuun tulo on 15500 euroa (ei 18000 euroa). Lopputulokseen ei sormieni sekoilulla ole vaikutusta. Valitan.
- laske uudestaan
Eh:lta 1000 €/ha ? Puuta pitäisi olla
pystyssä n.220 kiintoa/ha.
Tuotto jää alle 3% jo noilla omilla
arvoillasikin. - Risu-ukko
laske uudestaan kirjoitti:
Eh:lta 1000 €/ha ? Puuta pitäisi olla
pystyssä n.220 kiintoa/ha.
Tuotto jää alle 3% jo noilla omilla
arvoillasikin.Perutele vähän miksi näin ei olisi, siis että puuta ei olisi pystyssä n. 220 m3/ha ensihervennusleimikolla.
Aloittajan kirjoitus on hyvinkin realistinen ihan vain noudattamalla Tapion hyvän metsänhoidon suosituksilla. Kun noita epämääräisiä heittoja laukoo asiallisiin kirjoituksiin, niin toivoisi myös jonkinlaista perustelua. - kaikenlaisia,,
Risu-ukko kirjoitti:
Perutele vähän miksi näin ei olisi, siis että puuta ei olisi pystyssä n. 220 m3/ha ensihervennusleimikolla.
Aloittajan kirjoitus on hyvinkin realistinen ihan vain noudattamalla Tapion hyvän metsänhoidon suosituksilla. Kun noita epämääräisiä heittoja laukoo asiallisiin kirjoituksiin, niin toivoisi myös jonkinlaista perustelua.aloittajan kirjoitus on realistinen 200 ha pinta -alalla,
kyllä idiootteja kirja tiedon pohjalta laskijoita löytyy, mutta se vaan tuppaa realiteetit olemaan aivan muuta, millään tilalla kasvupohjat ei takuulla ole samanlaisia, tai maasto tasaista jottei synny myrsky, tms tuhoja. - l u
Risu-ukko kirjoitti:
Perutele vähän miksi näin ei olisi, siis että puuta ei olisi pystyssä n. 220 m3/ha ensihervennusleimikolla.
Aloittajan kirjoitus on hyvinkin realistinen ihan vain noudattamalla Tapion hyvän metsänhoidon suosituksilla. Kun noita epämääräisiä heittoja laukoo asiallisiin kirjoituksiin, niin toivoisi myös jonkinlaista perustelua.Voi olla ko.tilalla,mutta "nyrkkisäännöksi" ei
siitä ole,koska kaikkien eh-kuvioiden
pitäisi olla keskimääräistä parempia
maapohjaltaan,viljeltyjä ja harventaa
suht. myöhään.
Keskimääräinen vuotuinen tuotto on
Suomessa n.80€/ha/v. Melko lähelle
sitä olisi ap:n laskelmakin sitä päässyt
ilman laskuvirhettä avohakkuun tuoton
laskennassa. - realismia lapsille
kaikenlaisia,, kirjoitti:
aloittajan kirjoitus on realistinen 200 ha pinta -alalla,
kyllä idiootteja kirja tiedon pohjalta laskijoita löytyy, mutta se vaan tuppaa realiteetit olemaan aivan muuta, millään tilalla kasvupohjat ei takuulla ole samanlaisia, tai maasto tasaista jottei synny myrsky, tms tuhoja.todellakin ensiharvennus poistuma 50 m3 max/ha, tai menee kasvut pilalle.
50m3 x 14 e= EI LÄHELLEKKÄÄN 1000e - verot 30% - Mutkat suoriksi
laske uudestaan kirjoitti:
Eh:lta 1000 €/ha ? Puuta pitäisi olla
pystyssä n.220 kiintoa/ha.
Tuotto jää alle 3% jo noilla omilla
arvoillasikin.Hyvä "laske uudestaan" ja "realismia lapsille", ette tainneet lukea kirjoitustani ajatuksella. Ensiharvennuksen tulo 1000 euroa on laskettu 1.4 ha alueelle, ei yhdelle hehtaarille. Siinä on vissi ero, peräti 40%. Ensiharvennuksessa hakkuukertymä on 50 m3/ha eli 1.4 hehtaarille 70 m3. Ja vero 30% on mikana laskelmassa.
- Mutkat suoriksi
laske uudestaan kirjoitti:
Eh:lta 1000 €/ha ? Puuta pitäisi olla
pystyssä n.220 kiintoa/ha.
Tuotto jää alle 3% jo noilla omilla
arvoillasikin.Hyvä "laske uudestaan" ja "realismia lapsille", ette tainneet lukea kirjoitustani ajatuksella. Ensiharvennuksen tulo 1000 euroa on laskettu 1.4 ha alueelle, ei yhdelle hehtaarille. Siinä on vissi ero, peräti 40%. Ensiharvennuksessa hakkuukertymä on 50 m3/ha eli 1.4 hehtaarille 70 m3. Ja vero 30% on mikana laskelmassa.
- pliis lapsi nero
Mutkat suoriksi kirjoitti:
Hyvä "laske uudestaan" ja "realismia lapsille", ette tainneet lukea kirjoitustani ajatuksella. Ensiharvennuksen tulo 1000 euroa on laskettu 1.4 ha alueelle, ei yhdelle hehtaarille. Siinä on vissi ero, peräti 40%. Ensiharvennuksessa hakkuukertymä on 50 m3/ha eli 1.4 hehtaarille 70 m3. Ja vero 30% on mikana laskelmassa.
70m3 x 15e = 1000???
oletko koskaan ollut ala-asteen matematiikan tunnilla????
70 x15e = 1050 - verot 242.30e = 1000??????????????? - l u
Mutkat suoriksi kirjoitti:
Hyvä "laske uudestaan" ja "realismia lapsille", ette tainneet lukea kirjoitustani ajatuksella. Ensiharvennuksen tulo 1000 euroa on laskettu 1.4 ha alueelle, ei yhdelle hehtaarille. Siinä on vissi ero, peräti 40%. Ensiharvennuksessa hakkuukertymä on 50 m3/ha eli 1.4 hehtaarille 70 m3. Ja vero 30% on mikana laskelmassa.
No niinpä olikin 1,4 ha eikä 1 ha, mutta
lopputulokseen on enemmän vaikutusta sen
2500 € puuttumisella,mitä et ottanut
huomioon.
Nykyään taitaa muuten eh hinnat olevan
alle 13 €/k-m3. 30-35 v. eh metsän
pitää olla hyväkasvuista siihen
50 m3/ha:n tulokseenkin pääsemiseen.
Lisäksi tulee yleensä ennakkoraivaus-
kulu päälle. - tiukassa on
l u kirjoitti:
No niinpä olikin 1,4 ha eikä 1 ha, mutta
lopputulokseen on enemmän vaikutusta sen
2500 € puuttumisella,mitä et ottanut
huomioon.
Nykyään taitaa muuten eh hinnat olevan
alle 13 €/k-m3. 30-35 v. eh metsän
pitää olla hyväkasvuista siihen
50 m3/ha:n tulokseenkin pääsemiseen.
Lisäksi tulee yleensä ennakkoraivaus-
kulu päälle.Pitää tosiaan olla kova puusto jos repii 50 mottia eh:lta
- Risu-ukko
tiukassa on kirjoitti:
Pitää tosiaan olla kova puusto jos repii 50 mottia eh:lta
Otetaan nyt esimerkkinä tuoreen kankaan ensiharvennusleimikko. Ppa 29m2/ha, keskipituus 14 m ja keskiläpimitta14 cm. Kokonaiskuutiomääräksi tulee hehtaarille noin 205 m3. Ensiharvennuksessa poistuva ppa 9 m2/ha joka tekee hehtaarille noin 64 m3. 1.4 hehtaarilta tekee silloin noin 89 m3. Jos hinta on 14 €/m3 niin kyllä siinä se 1000 € silloin tulee.
Aivan normaali ensiharvennuskohde eli ei mikään "kova puusto". - revi siitä apina
Risu-ukko kirjoitti:
Otetaan nyt esimerkkinä tuoreen kankaan ensiharvennusleimikko. Ppa 29m2/ha, keskipituus 14 m ja keskiläpimitta14 cm. Kokonaiskuutiomääräksi tulee hehtaarille noin 205 m3. Ensiharvennuksessa poistuva ppa 9 m2/ha joka tekee hehtaarille noin 64 m3. 1.4 hehtaarilta tekee silloin noin 89 m3. Jos hinta on 14 €/m3 niin kyllä siinä se 1000 € silloin tulee.
Aivan normaali ensiharvennuskohde eli ei mikään "kova puusto".ihan normaali enkka harvennus kohde??????
205m3 = runkoluvun pitäisi olla noin 40 litran puustolla 5125 kpl /ha
sanon suoraan että revi persettäs ukko, meinaatko että ne kasvaa tupla tiheydellä kuusen istutus tiheydessä.
Helvetti mitä idiootteja maailma kantaa mukanaan. - Risu-ukko
revi siitä apina kirjoitti:
ihan normaali enkka harvennus kohde??????
205m3 = runkoluvun pitäisi olla noin 40 litran puustolla 5125 kpl /ha
sanon suoraan että revi persettäs ukko, meinaatko että ne kasvaa tupla tiheydellä kuusen istutus tiheydessä.
Helvetti mitä idiootteja maailma kantaa mukanaan.Mitä jos ennen revittelyjä ja nimittelyjä opettelisit puuston tilavuuden määrittämisen pohjapinta-alasta ja keskipituudesta. Tämän jälkeen voit miettiä postaustasi uudelleen ja miettiä kuka olikaan se idiootti.
- sivusilmällä
Risu-ukko kirjoitti:
Mitä jos ennen revittelyjä ja nimittelyjä opettelisit puuston tilavuuden määrittämisen pohjapinta-alasta ja keskipituudesta. Tämän jälkeen voit miettiä postaustasi uudelleen ja miettiä kuka olikaan se idiootti.
On se silti aika " kova puusto", jos ensiharvennuksen rungon keskikoko huitelee 100 litrassa /runko...ei ihan normaali ja ei joka kuviolta esimerkki tilaltakaan lyödy sellaisia kohteita edes teoriassa
- revi siitä jälleen
sivusilmällä kirjoitti:
On se silti aika " kova puusto", jos ensiharvennuksen rungon keskikoko huitelee 100 litrassa /runko...ei ihan normaali ja ei joka kuviolta esimerkki tilaltakaan lyödy sellaisia kohteita edes teoriassa
risu-perse vaan jatkaa fantasia maailmassaan.
Mistä vit--tusta saat puustoksi 205????
itse sen ilmoitit juuri ja nyt poraat täällä lauseita "opettelisit puuston tilavuuden määrittämisen pohjapinta-alasta ja keskipituudesta"
et siis hippi tajua itse niistä mitään, joten kannattanee opetella ihan itse ensin, ennen kuin alkaa täänne pas--kaa jauhamaan.
sivusilmälle kommentoin, että en todellakaan tuollaista kohdetta ole itse päässyt koskaan näkemään, ja uskon etten koskaan tulekkaan näkemään :) - sivusilmällä
revi siitä jälleen kirjoitti:
risu-perse vaan jatkaa fantasia maailmassaan.
Mistä vit--tusta saat puustoksi 205????
itse sen ilmoitit juuri ja nyt poraat täällä lauseita "opettelisit puuston tilavuuden määrittämisen pohjapinta-alasta ja keskipituudesta"
et siis hippi tajua itse niistä mitään, joten kannattanee opetella ihan itse ensin, ennen kuin alkaa täänne pas--kaa jauhamaan.
sivusilmälle kommentoin, että en todellakaan tuollaista kohdetta ole itse päässyt koskaan näkemään, ja uskon etten koskaan tulekkaan näkemään :)teoriassa voit katsella tuosta relaskooppitaulukosta, jota risu-ukko tarkoittaa, puustoisia kohteita...............d
http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/metsan_mittaus/kuvat/relaskooppit_ma_ku.jpg
http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/metsan_mittaus/relaskooppiarviointi/tehtavat.htm#
Osannet tulkita tuota taulukkoa - eikä satumetsää
sivusilmällä kirjoitti:
teoriassa voit katsella tuosta relaskooppitaulukosta, jota risu-ukko tarkoittaa, puustoisia kohteita...............d
http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/metsan_mittaus/kuvat/relaskooppit_ma_ku.jpg
http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/metsan_mittaus/relaskooppiarviointi/tehtavat.htm#
Osannet tulkita tuota taulukkoaNo niin nyt selviää mistä nää saa noita lukujansa, noh vois niille opettaa myös runkoluku taulukot, ja puuston rungon tilavuuden, tosin sehän vaatisi myös kokemusta oikeasta metsästä, että pystyisivät hahmottamaan kokonaisuuden.
- puu paavo
eikä satumetsää kirjoitti:
No niin nyt selviää mistä nää saa noita lukujansa, noh vois niille opettaa myös runkoluku taulukot, ja puuston rungon tilavuuden, tosin sehän vaatisi myös kokemusta oikeasta metsästä, että pystyisivät hahmottamaan kokonaisuuden.
No jos tuosta Risu-ukon antamasta kohteesta laskee runkoluvun niin sehän on suunnilleen 2400 hehtaarille.
Tuolla aikaisemmin mainittu noin 5000 runkoa hehtaarille on jo enemmänkin energiapuukohde ja keskiläpimitta 12 cm. Jos pituus olisi tuota samaa 14 m niin hehtaarille kuutiomäärä olisi jotakuinkin 100. Ppa vastaavasti jotain 15 hujakoilla.
Mitä taas tulee puuston rungon tilavuuteen niin sen voi laskea vaikka Laasasenahon yhtälöllä. Tuollainen 14 cm keskiläpimitan ja 14 m keskipituuden puun tilavuus on 0.11 m3. Jos runkoluku olisi tuo 2400 niin kuutiomäärä hehtaarille olisi silloin 264 m3. Jos relaskooppikoealat on otettu huolellisesti niin kyllä tuo 205 m3/ha on ihan realistinen. - vitul--la päähäs
puu paavo kirjoitti:
No jos tuosta Risu-ukon antamasta kohteesta laskee runkoluvun niin sehän on suunnilleen 2400 hehtaarille.
Tuolla aikaisemmin mainittu noin 5000 runkoa hehtaarille on jo enemmänkin energiapuukohde ja keskiläpimitta 12 cm. Jos pituus olisi tuota samaa 14 m niin hehtaarille kuutiomäärä olisi jotakuinkin 100. Ppa vastaavasti jotain 15 hujakoilla.
Mitä taas tulee puuston rungon tilavuuteen niin sen voi laskea vaikka Laasasenahon yhtälöllä. Tuollainen 14 cm keskiläpimitan ja 14 m keskipituuden puun tilavuus on 0.11 m3. Jos runkoluku olisi tuo 2400 niin kuutiomäärä hehtaarille olisi silloin 264 m3. Jos relaskooppikoealat on otettu huolellisesti niin kyllä tuo 205 m3/ha on ihan realistinen.No, voi jeesus että taas sama jantteri jauhaa pas--kaa.
205m3 = rungon tilavuus ai 110 litraa ensi-harvennuksella , sen kun etsit suomesta takuulla pääset metsä-alan lehtien otsikoihin. - Jonssi 45
revi siitä jälleen kirjoitti:
risu-perse vaan jatkaa fantasia maailmassaan.
Mistä vit--tusta saat puustoksi 205????
itse sen ilmoitit juuri ja nyt poraat täällä lauseita "opettelisit puuston tilavuuden määrittämisen pohjapinta-alasta ja keskipituudesta"
et siis hippi tajua itse niistä mitään, joten kannattanee opetella ihan itse ensin, ennen kuin alkaa täänne pas--kaa jauhamaan.
sivusilmälle kommentoin, että en todellakaan tuollaista kohdetta ole itse päässyt koskaan näkemään, ja uskon etten koskaan tulekkaan näkemään :)Siis nyt kannattaa miettiä mistä kuutiomäärästä puhutaan. Siis siitä mitä siellä metsässä on pystyssä vai mitä harvennuksen jälkeen on pinossa.
Nyt osa puhuu siitä kuutiomäärästä mikä metsässä on pystyssä (tyvestä latvaan) ja osa siitä kun se on katkottu motolla tietyllä mittavaatimuksella. - itse petosta tai
Jonssi 45 kirjoitti:
Siis nyt kannattaa miettiä mistä kuutiomäärästä puhutaan. Siis siitä mitä siellä metsässä on pystyssä vai mitä harvennuksen jälkeen on pinossa.
Nyt osa puhuu siitä kuutiomäärästä mikä metsässä on pystyssä (tyvestä latvaan) ja osa siitä kun se on katkottu motolla tietyllä mittavaatimuksella.Aivan, mutta miten aloittaja edes voi laskea sijoitukselle korkoa, jos ei edes laske siitä menoja ??????
Jätkä laskee tulot yläkanttiiin, jättää verot sekä muut kulut osin pois ja laskee siitä kannattavuuta. sijoitetulle pääomalle, aivan käsittämätöntä sotkemista. - miten niin
itse petosta tai kirjoitti:
Aivan, mutta miten aloittaja edes voi laskea sijoitukselle korkoa, jos ei edes laske siitä menoja ??????
Jätkä laskee tulot yläkanttiiin, jättää verot sekä muut kulut osin pois ja laskee siitä kannattavuuta. sijoitetulle pääomalle, aivan käsittämätöntä sotkemista.Onhan siinä menot laskettu (3000 €). Tuon 3.3 % koron saa Metlan Motti-ohjelmistosta laskemalla tuosta esimerkistä. Epäilisin että se voisi olla jopa niin tehtykin.
Siitä vaan palstan viisaat ensimmäisenä arkipäivänä Metlaan ja sanomaan että teidän laskelmat on päin p-tä. Onhan todettu ihan laitoksen itsensä toimesta että Motti-ohjelmisto laskisi kasvun jopa liian varovaisesti. - jos uskoo ihmeeseen
miten niin kirjoitti:
Onhan siinä menot laskettu (3000 €). Tuon 3.3 % koron saa Metlan Motti-ohjelmistosta laskemalla tuosta esimerkistä. Epäilisin että se voisi olla jopa niin tehtykin.
Siitä vaan palstan viisaat ensimmäisenä arkipäivänä Metlaan ja sanomaan että teidän laskelmat on päin p-tä. Onhan todettu ihan laitoksen itsensä toimesta että Motti-ohjelmisto laskisi kasvun jopa liian varovaisesti.Turhaa selittää jos se ei mene perille, saahan sen vaikka 20% kannattavuuden laskettua, jättää vain kulut pois. pelkästään hehtaarin kuusen taimet maksaa sen n.1000e/ha muokkauksineen. yksityis-tie maksut n.500e/v,, jne,,jne
Metlan ohjelmisto ei huomioi, kuin osan tekijöistä joiden pohjalta se tuottoa laskee.
tuon kaavan laskelmissa vain pettää itseään. - puu paavo
vitul--la päähäs kirjoitti:
No, voi jeesus että taas sama jantteri jauhaa pas--kaa.
205m3 = rungon tilavuus ai 110 litraa ensi-harvennuksella , sen kun etsit suomesta takuulla pääset metsä-alan lehtien otsikoihin.Siis ihan tosissasiko alat väittämään että Laasasenahon rinnankorkeusläpimittaan ja pituuteen perustuvat tilavuusyhtälöt eivät pitäisi paikkaansa.
Perustele väittämäsi miksi d1,3 14 cm ja 14 m metsässä mitattu puu ei tyvestä katkaistuna, karsittuna ja veteen upotettuna syrjäyttäisi 110 litran vesimäärää. Jos todistat että näin ei ole niin lupaan että pääset todellakin muidenkin kuin pelkästään metsälehtien otsikoihin.
Näyttää siltä että siinä vaiheessa kun teorian ymmärrys loppuu alkaa noiden v ja p alkuisten haukkumasanojen käyttö. - ihmettä odotellessa
puu paavo kirjoitti:
Siis ihan tosissasiko alat väittämään että Laasasenahon rinnankorkeusläpimittaan ja pituuteen perustuvat tilavuusyhtälöt eivät pitäisi paikkaansa.
Perustele väittämäsi miksi d1,3 14 cm ja 14 m metsässä mitattu puu ei tyvestä katkaistuna, karsittuna ja veteen upotettuna syrjäyttäisi 110 litran vesimäärää. Jos todistat että näin ei ole niin lupaan että pääset todellakin muidenkin kuin pelkästään metsälehtien otsikoihin.
Näyttää siltä että siinä vaiheessa kun teorian ymmärrys loppuu alkaa noiden v ja p alkuisten haukkumasanojen käyttö.Mee sen Laasasenahon kanssa vaikka suolle jauhaan paskaa, sulla ei kasva missään 110 litran runkomettää 2400 runkoluvulla suomessa.
Ja todella kun sen metsän esität niin pääset Metsälehtien sivuille, sen takaan
meidän firmassa on 7 kone ketjua ja hommia tehty yli 25 vuotta, Keski-Suomessa ja osin eteläkin, ja vastaan ei sellaista ole ilmaantunut.
Sitä ennen yhden kirja toukan pask--kan jauhanan laasasen taulukoista on aivan yhdentekevää. - puu paavo
ihmettä odotellessa kirjoitti:
Mee sen Laasasenahon kanssa vaikka suolle jauhaan paskaa, sulla ei kasva missään 110 litran runkomettää 2400 runkoluvulla suomessa.
Ja todella kun sen metsän esität niin pääset Metsälehtien sivuille, sen takaan
meidän firmassa on 7 kone ketjua ja hommia tehty yli 25 vuotta, Keski-Suomessa ja osin eteläkin, ja vastaan ei sellaista ole ilmaantunut.
Sitä ennen yhden kirja toukan pask--kan jauhanan laasasen taulukoista on aivan yhdentekevää.Sen olen kyllä saanut huomata, en pelkästään teidän firman osalta, että "hakkuufirmojen" miehille pystypuuston tilavuuden määrittäminen tuottaa suuria ongelmia. Sitä kun ei voi mitata moton hakkuupäällä eikä tulosta voi lukea suoraan näytöltä.
Nytkin sinä puhut runkometsästä mikä tarkoittaa sitä minkä ostosta vastaava yhtiö määrittelee leimikolle. Puustopinta-ala ja siitä kuutiomäärän määritteleminen on sinulle kyllä täysin tuntematon käsite. Voihan siellä teidän firmassa olla joku joka sen ymmärtää, toivotaan ainakin niin. Toivotaan myös , siis jos todellakin olet työmiehenä siellä teidän firmassa, että sinun hommat ei ole hakkuupuolella eikä tule olemaan. Tuolla tietomäärällä ja asenteella ajokonehommatkin voi olla niin ja näin. - mitä seuraavaksi???
puu paavo kirjoitti:
Sen olen kyllä saanut huomata, en pelkästään teidän firman osalta, että "hakkuufirmojen" miehille pystypuuston tilavuuden määrittäminen tuottaa suuria ongelmia. Sitä kun ei voi mitata moton hakkuupäällä eikä tulosta voi lukea suoraan näytöltä.
Nytkin sinä puhut runkometsästä mikä tarkoittaa sitä minkä ostosta vastaava yhtiö määrittelee leimikolle. Puustopinta-ala ja siitä kuutiomäärän määritteleminen on sinulle kyllä täysin tuntematon käsite. Voihan siellä teidän firmassa olla joku joka sen ymmärtää, toivotaan ainakin niin. Toivotaan myös , siis jos todellakin olet työmiehenä siellä teidän firmassa, että sinun hommat ei ole hakkuupuolella eikä tule olemaan. Tuolla tietomäärällä ja asenteella ajokonehommatkin voi olla niin ja näin.Koita ahtaa siihen puu päähäsi, ettei ensiharvennuksella ole 2400 runkoa joiden tilavuus on 110 litraa kappaleelta, jos otat harvennus listan todella hyvin taimi vaiheessa peratusta - hoidetusta, ensi harvennus metsästä, poistettavien runkojen joissa on aina ajo-urista johtuen suuremmatki puut mukana, keski litra määrä/ runko noin 50 litraa, ja korosta HYVÄSSÄ ENSIHARVENNUKSESSA.
JA PUU PAAVO PESU SIENELLE VIELLÄ LISÄYS, MOTO KUUTIOI JOKA RUNGON AIVAN YKSITTÄIN, JOTEN TURHA TULLA KOULUTTAMATTOMAN PELLEN ÄNKYTTÄMÄÄN MOTO MIEHILLE VASTAAN. - sivusilmällä
mitä seuraavaksi??? kirjoitti:
Koita ahtaa siihen puu päähäsi, ettei ensiharvennuksella ole 2400 runkoa joiden tilavuus on 110 litraa kappaleelta, jos otat harvennus listan todella hyvin taimi vaiheessa peratusta - hoidetusta, ensi harvennus metsästä, poistettavien runkojen joissa on aina ajo-urista johtuen suuremmatki puut mukana, keski litra määrä/ runko noin 50 litraa, ja korosta HYVÄSSÄ ENSIHARVENNUKSESSA.
JA PUU PAAVO PESU SIENELLE VIELLÄ LISÄYS, MOTO KUUTIOI JOKA RUNGON AIVAN YKSITTÄIN, JOTEN TURHA TULLA KOULUTTAMATTOMAN PELLEN ÄNKYTTÄMÄÄN MOTO MIEHILLE VASTAAN.Kyllä se näin on, jos ensiharvennus tehdään oikein eli alaharvennuksena.
Muutama susipuu poistaen metsänlaatua parantaen. Ajourilta joutuu ottamaan tietysti joku mielellään kasvamaan jätettävä runko.
Silloin poistettavien puitten keskikoko lähempänä 50 litraa kuin 100.aa .
Toisessa harvennuksessa päästään jo poistettavien asalta 110 litraan ja reilusti ylikin.
Monesti ensiharvennuksessa lähtökin alle 2000 runkoa / ha - Risu-ukko
mitä seuraavaksi??? kirjoitti:
Koita ahtaa siihen puu päähäsi, ettei ensiharvennuksella ole 2400 runkoa joiden tilavuus on 110 litraa kappaleelta, jos otat harvennus listan todella hyvin taimi vaiheessa peratusta - hoidetusta, ensi harvennus metsästä, poistettavien runkojen joissa on aina ajo-urista johtuen suuremmatki puut mukana, keski litra määrä/ runko noin 50 litraa, ja korosta HYVÄSSÄ ENSIHARVENNUKSESSA.
JA PUU PAAVO PESU SIENELLE VIELLÄ LISÄYS, MOTO KUUTIOI JOKA RUNGON AIVAN YKSITTÄIN, JOTEN TURHA TULLA KOULUTTAMATTOMAN PELLEN ÄNKYTTÄMÄÄN MOTO MIEHILLE VASTAAN.Nyt on motomiehillä runkoluku, puustopinta-ala ja vähän muutkin käsitteet aika lahjakkaasti sekaisin. Kun käsitteet on menneet yli ymmärryksen ei pysty enää muuta kuin haistattelemaan ja mikä pahinta puhutaan lopuksi itsensä niin sanotusti pussiin.
Mainitaan nyt ensin se, että tuo edellä antamani esimerkki on todellakin oikea ensiharvennuskohde. Puusto on mitattu pari kuukautta sitten ja se on tarkoitus harventaa tulevana talvena.
Laitetaan nyt vielä kerran tuon puustomittausen tulokset. Ppa 29m2/ha, keskipituus 14 m ja keskiläpimitta14 cm. Kokonaiskuutiomääräksi tulee hehtaarille noin 205 m3. Ensiharvennuksessa poistuva ppa 9 m2/ha joka tekee hehtaarille noin 64 m3. Ja kyllä runkoluku siellä todellakin on tasan tuo 2400 kpl/ha koska se on taimikonhoidossa tähän asentoon harvennettu.
Hoidetun nuoren metsän tavoitetiheys on 1000-1200 kpl/ha. Jotta tähän päästään on motomiehen poistettava 1400-1200 kpl/ha. Motomies tuossa kertoi että keski litramäärä/runko on noin 50 litraa. Jos tuo poistuva litramäärä muutetaan runkoluvusta kuutioiksi saadaan 70-60 m3/ha.
Kertokaapa nyt ihan rehellisesti motomiehet (ja muutkin) että mitä te ette tässä nyt ymärrä. - Suuret sanat halkoo
Risu-ukko kirjoitti:
Nyt on motomiehillä runkoluku, puustopinta-ala ja vähän muutkin käsitteet aika lahjakkaasti sekaisin. Kun käsitteet on menneet yli ymmärryksen ei pysty enää muuta kuin haistattelemaan ja mikä pahinta puhutaan lopuksi itsensä niin sanotusti pussiin.
Mainitaan nyt ensin se, että tuo edellä antamani esimerkki on todellakin oikea ensiharvennuskohde. Puusto on mitattu pari kuukautta sitten ja se on tarkoitus harventaa tulevana talvena.
Laitetaan nyt vielä kerran tuon puustomittausen tulokset. Ppa 29m2/ha, keskipituus 14 m ja keskiläpimitta14 cm. Kokonaiskuutiomääräksi tulee hehtaarille noin 205 m3. Ensiharvennuksessa poistuva ppa 9 m2/ha joka tekee hehtaarille noin 64 m3. Ja kyllä runkoluku siellä todellakin on tasan tuo 2400 kpl/ha koska se on taimikonhoidossa tähän asentoon harvennettu.
Hoidetun nuoren metsän tavoitetiheys on 1000-1200 kpl/ha. Jotta tähän päästään on motomiehen poistettava 1400-1200 kpl/ha. Motomies tuossa kertoi että keski litramäärä/runko on noin 50 litraa. Jos tuo poistuva litramäärä muutetaan runkoluvusta kuutioiksi saadaan 70-60 m3/ha.
Kertokaapa nyt ihan rehellisesti motomiehet (ja muutkin) että mitä te ette tässä nyt ymärrä.Olisipa minullakin tuollaisia ensiharvennuskohteita. En kehuskele ammattipätevyydelläni mutta kyllä ppa 29 m2 useimmissa kohteissa on vain kaunista unta. Katsoin v 2008 tehdyn metsätaloussuunnitelman, eikä yhdelläkään ensihakkuuta ehdotetulla kuviolla ollut tuollaisia lukemia. Metsiäni on hoidettu aktiivisesti. Eh-kohteista on yleensä lähtenyt 35 - 40 m3. Tilani sijaitsee Kainuussa. Jotenkin tuntuu että joidenkin tahojen päämääränä on hoputtaa omistajia töihin. Sukupolvenvaihdoksissa ylimitoitetuista arvioista on pelkkää haittaa.
- milloin kupla poks?
Suuret sanat halkoo kirjoitti:
Olisipa minullakin tuollaisia ensiharvennuskohteita. En kehuskele ammattipätevyydelläni mutta kyllä ppa 29 m2 useimmissa kohteissa on vain kaunista unta. Katsoin v 2008 tehdyn metsätaloussuunnitelman, eikä yhdelläkään ensihakkuuta ehdotetulla kuviolla ollut tuollaisia lukemia. Metsiäni on hoidettu aktiivisesti. Eh-kohteista on yleensä lähtenyt 35 - 40 m3. Tilani sijaitsee Kainuussa. Jotenkin tuntuu että joidenkin tahojen päämääränä on hoputtaa omistajia töihin. Sukupolvenvaihdoksissa ylimitoitetuista arvioista on pelkkää haittaa.
Totta, tuotto ja verotus arvo on erityneet täysin 15 vuodessa.
- Nyt kiinnostaa
Risu-ukko kirjoitti:
Nyt on motomiehillä runkoluku, puustopinta-ala ja vähän muutkin käsitteet aika lahjakkaasti sekaisin. Kun käsitteet on menneet yli ymmärryksen ei pysty enää muuta kuin haistattelemaan ja mikä pahinta puhutaan lopuksi itsensä niin sanotusti pussiin.
Mainitaan nyt ensin se, että tuo edellä antamani esimerkki on todellakin oikea ensiharvennuskohde. Puusto on mitattu pari kuukautta sitten ja se on tarkoitus harventaa tulevana talvena.
Laitetaan nyt vielä kerran tuon puustomittausen tulokset. Ppa 29m2/ha, keskipituus 14 m ja keskiläpimitta14 cm. Kokonaiskuutiomääräksi tulee hehtaarille noin 205 m3. Ensiharvennuksessa poistuva ppa 9 m2/ha joka tekee hehtaarille noin 64 m3. Ja kyllä runkoluku siellä todellakin on tasan tuo 2400 kpl/ha koska se on taimikonhoidossa tähän asentoon harvennettu.
Hoidetun nuoren metsän tavoitetiheys on 1000-1200 kpl/ha. Jotta tähän päästään on motomiehen poistettava 1400-1200 kpl/ha. Motomies tuossa kertoi että keski litramäärä/runko on noin 50 litraa. Jos tuo poistuva litramäärä muutetaan runkoluvusta kuutioiksi saadaan 70-60 m3/ha.
Kertokaapa nyt ihan rehellisesti motomiehet (ja muutkin) että mitä te ette tässä nyt ymärrä.Kerros risu-ukko metsäkuviosi ikä? mikä puulaji/lajit?
miten perustettu?? - lisäsys
Nyt kiinnostaa kirjoitti:
Kerros risu-ukko metsäkuviosi ikä? mikä puulaji/lajit?
miten perustettu??Ja miten mittaat ppa:n???
- Risu-ukko
Suuret sanat halkoo kirjoitti:
Olisipa minullakin tuollaisia ensiharvennuskohteita. En kehuskele ammattipätevyydelläni mutta kyllä ppa 29 m2 useimmissa kohteissa on vain kaunista unta. Katsoin v 2008 tehdyn metsätaloussuunnitelman, eikä yhdelläkään ensihakkuuta ehdotetulla kuviolla ollut tuollaisia lukemia. Metsiäni on hoidettu aktiivisesti. Eh-kohteista on yleensä lähtenyt 35 - 40 m3. Tilani sijaitsee Kainuussa. Jotenkin tuntuu että joidenkin tahojen päämääränä on hoputtaa omistajia töihin. Sukupolvenvaihdoksissa ylimitoitetuista arvioista on pelkkää haittaa.
No eipä ollut metsäsuunnitelmassa tuossakaan kohteessa ppa 29 vaan aika paljon alle. Silmä ja maastomittaus kertoi kuitenkin aivan jotain muuta. Ensiharvennusehdotuskin oli vielä useita vuosia tulevaisuudessa. En minä missään vaiheessa ole väittänyt että tuolta kohteelta lähtisi 64 m3/ha. Motomiehen syvällä rintaäänellä antaman keski litramäärään perusteella se on yli tai alle. Hakkuun jälkeen ollaan taas viisaampia.
Varmaan osa on tästä antamastani esimerkistä huomannut sen että "oppikirjojen" mukaan ensiharvennus olisi pitänyt jo tehdä. Jos tuo kohde olisi harvennettu juuri ajallaan niin poistuma olisi silloin aika lähellä tuota 40 m3/ha. Ppa ei myöskään silloin olisi ollut 29.
Metsäsuunnitelman puustotietoihin ei kannata sokeasti luottaa. Ne ovat vain suuntaa antavia ja todellisuus selviää maastossa mittaamalla. Sen verran on omaa kokemusta asian tiimoilta jo ehtinyt kertyä. - Risu-ukko
lisäsys kirjoitti:
Ja miten mittaat ppa:n???
24 v, kuusi, mänty ja rauduskoivu, luontainen/täydennysistutus.
Relaskoopilla. - luoja varjele
Risu-ukko kirjoitti:
24 v, kuusi, mänty ja rauduskoivu, luontainen/täydennysistutus.
Relaskoopilla.Vuoden vitsi.
Viime talvena harvensin 8 vuotiaan kuusen taimikon, mittasin relaskoopilla ppa:n 30 ja tänä vuonna jo harvennushakkuussa lähtee 200 kiintoa :)
Lippis- pään parhaat tällä palstalla. - mrölli
Risu-ukko kirjoitti:
No eipä ollut metsäsuunnitelmassa tuossakaan kohteessa ppa 29 vaan aika paljon alle. Silmä ja maastomittaus kertoi kuitenkin aivan jotain muuta. Ensiharvennusehdotuskin oli vielä useita vuosia tulevaisuudessa. En minä missään vaiheessa ole väittänyt että tuolta kohteelta lähtisi 64 m3/ha. Motomiehen syvällä rintaäänellä antaman keski litramäärään perusteella se on yli tai alle. Hakkuun jälkeen ollaan taas viisaampia.
Varmaan osa on tästä antamastani esimerkistä huomannut sen että "oppikirjojen" mukaan ensiharvennus olisi pitänyt jo tehdä. Jos tuo kohde olisi harvennettu juuri ajallaan niin poistuma olisi silloin aika lähellä tuota 40 m3/ha. Ppa ei myöskään silloin olisi ollut 29.
Metsäsuunnitelman puustotietoihin ei kannata sokeasti luottaa. Ne ovat vain suuntaa antavia ja todellisuus selviää maastossa mittaamalla. Sen verran on omaa kokemusta asian tiimoilta jo ehtinyt kertyä.Tuon esimerkkikohteen tiedoissa on virhe. Joko mittausvirhe tai sitten
jokin muu.Tuore Kangas ei kasva tuota
vauhtia missään Suomen korkeudella.
Sitten olisi mahdollista,jos ikä olisi
lähempänä 50:ä ,kuin 25:ttä.
Maastomittauksessa virhe voi tulla helposti varsinkin epätasaisissa seka-
puustoissa. - sanon vaan
mrölli kirjoitti:
Tuon esimerkkikohteen tiedoissa on virhe. Joko mittausvirhe tai sitten
jokin muu.Tuore Kangas ei kasva tuota
vauhtia missään Suomen korkeudella.
Sitten olisi mahdollista,jos ikä olisi
lähempänä 50:ä ,kuin 25:ttä.
Maastomittauksessa virhe voi tulla helposti varsinkin epätasaisissa seka-
puustoissa.Noh, eipä ollut yllätys että oli, ja risu- äijä vaan jaksoi väittää vastaan, no onneksi tajusi lopulta.
- sanon vaan
Risu-ukko kirjoitti:
No eipä ollut metsäsuunnitelmassa tuossakaan kohteessa ppa 29 vaan aika paljon alle. Silmä ja maastomittaus kertoi kuitenkin aivan jotain muuta. Ensiharvennusehdotuskin oli vielä useita vuosia tulevaisuudessa. En minä missään vaiheessa ole väittänyt että tuolta kohteelta lähtisi 64 m3/ha. Motomiehen syvällä rintaäänellä antaman keski litramäärään perusteella se on yli tai alle. Hakkuun jälkeen ollaan taas viisaampia.
Varmaan osa on tästä antamastani esimerkistä huomannut sen että "oppikirjojen" mukaan ensiharvennus olisi pitänyt jo tehdä. Jos tuo kohde olisi harvennettu juuri ajallaan niin poistuma olisi silloin aika lähellä tuota 40 m3/ha. Ppa ei myöskään silloin olisi ollut 29.
Metsäsuunnitelman puustotietoihin ei kannata sokeasti luottaa. Ne ovat vain suuntaa antavia ja todellisuus selviää maastossa mittaamalla. Sen verran on omaa kokemusta asian tiimoilta jo ehtinyt kertyä.Kannattaisi varmaan uskoa sitä suunnitelman tekijää ja ammattilaisia, huomaa kyllä, kun sinne menee " ammattilainen" mittailemaan ja luet metsäsuunnitelmaa sen oikeilla mittaus arvoilla niin jo järkevälle.
- no niin
mrölli kirjoitti:
Tuon esimerkkikohteen tiedoissa on virhe. Joko mittausvirhe tai sitten
jokin muu.Tuore Kangas ei kasva tuota
vauhtia missään Suomen korkeudella.
Sitten olisi mahdollista,jos ikä olisi
lähempänä 50:ä ,kuin 25:ttä.
Maastomittauksessa virhe voi tulla helposti varsinkin epätasaisissa seka-
puustoissa.totta turajat, no sille se kuulosti jo alku metreilläkin. Ja relaskoopin käyttökin vaatii harjaantumista, lisäksi siihen liittyy myös sääntöjä sen hahlon täyttävien puiden suhteen, muuten ollaan äkkiä liian suurissa ppa:loissa.
- sivusilmällä
luoja varjele kirjoitti:
Vuoden vitsi.
Viime talvena harvensin 8 vuotiaan kuusen taimikon, mittasin relaskoopilla ppa:n 30 ja tänä vuonna jo harvennushakkuussa lähtee 200 kiintoa :)
Lippis- pään parhaat tällä palstalla.205m3/ha 25 vuoteen ..ilmankos Metsä Grouppi olkoi suunnitellä Äänekoskelle jättimäistä sellutehdasta ,niikuin kilpailijat Etelä-Ameriikkaan eukalyptys-alueelle
- niinpä niin
sivusilmällä kirjoitti:
205m3/ha 25 vuoteen ..ilmankos Metsä Grouppi olkoi suunnitellä Äänekoskelle jättimäistä sellutehdasta ,niikuin kilpailijat Etelä-Ameriikkaan eukalyptys-alueelle
Risu-ukko, kun alkaa mittaa niin eukalyptys kasvussa puolta hitaampaa.
- joo,
l u kirjoitti:
Voi olla ko.tilalla,mutta "nyrkkisäännöksi" ei
siitä ole,koska kaikkien eh-kuvioiden
pitäisi olla keskimääräistä parempia
maapohjaltaan,viljeltyjä ja harventaa
suht. myöhään.
Keskimääräinen vuotuinen tuotto on
Suomessa n.80€/ha/v. Melko lähelle
sitä olisi ap:n laskelmakin sitä päässyt
ilman laskuvirhettä avohakkuun tuoton
laskennassa.Tähä asti luin ketjua. Kommentoimatta muita lukuja 2-4 % per vuosi pitkässä juoksussa bruttona kuulostaa metsän tuotolta normina eli aloittajaa peesaan.
- Jagdpanzer
Tekee hommat ite niin saa aika paljon omaan suuntaan. Sais vaan itekki aikaseksi...
- työt jää ja aikaapal
kyllä siinä ei kovin kummoinen tunti palkka jää.
- Jagdpanzer
työt jää ja aikaapal kirjoitti:
kyllä siinä ei kovin kummoinen tunti palkka jää.
Se on kyllä totta...
- JÄÄ SIITÄ
Jagdpanzer kirjoitti:
Se on kyllä totta...
Laadukas oman käden jälki.
- Mutkat suoriksi
Kiitoksia vaan sekä asiallisista että asiattomista kommenteista! Ajattelin vielä korjata joitakin kommenteissa esiintyneitä tietoja.
Ensiharvennus oli kovasti esillä, ihme kyllä. Ensiharvennuksen hakkuukertymä 70 m3 1.4 ha alueelta vastaa tyypillistä kertymää ja samoin sen tulo 1000 euroa. Omalla tilallani Itä-Suomessa sain tänä vuonna eh-harvennushakkuusta puulajista riippuen 14.50-15 euroa/m3. Jotkut kirjoittajat eivät suostuneet uskomaan, että laskelmassani oli verotus 30% huomioitu, vaikka se oli sinne ihan selvästi merkitty.
Laskelmassa oli Riikilän artikkelin pohjalta mukana ammattimetsurin veloitus seuraavista esimerkkitilan töistä: uudistusalan raivaus, istutus, varhaisperkaus, taimikonhoito ja ennakkoraivaus.
Minulla on noin 100 ha metsätila Itä-Suomessa. Otin laskelmassa huomioon omat käytännön kokemukseni. Olin tarkoituksella varovainen arvioissani. Parempaankin kuin 100 euroa/ha nettotulokseen on täysin mahdollista päästä Pohjois-Suomea lukuunottamatta.
Metsäntutkimuslaitoksen tilaston mukaan yksityismetsätalouden liiketulos vuonna 2013 oli koko maassa keskimäärin 99 euroa/ha. Pohjois-Suomessa tulos oli reilusti alle 50 euroa/ha, mutta muualla reilusti yli 100 euroa/ha.
Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan metsätalouden pitkän aikavälin tuotto on 4%-5%. Metsä antaa sijoitusmielessä hyvän suojan inflaatiolle, mutta ei lupaile mitään parhaiden pörssiosakkeiden tuottoja.
Omalla laskelmallani halusin osoittaa, että varsin luotettavan arvion metsätalouden tuloksesta voi laskea yksinkertaisesti itsekin arvioimalla tilan perusominaisuuksia. Tämä ei ole rakettitiedettä, eikä lillukanvarsiin kannata takertua. Kovin pienellä tilalla, esim. alle 20 ha tilalla, arviointi on vaikeampaa, koska sekä kuluja että tuloja syntyy kovin harvoin.- l u
Liiketulos on tulos ennen veroja.
Riippuu hakkuumääristä-ja puunhinnoista.
Viim.10 v. aikana keskim.liiketulos on vaihdellut 53-136 €/ha (-verot).
Olit aivan oikein laskenut myös verot,
mutta kun ei tullut silti oikea lopputulos, kun olit arvioinut ah:n tulon liian korkeaksi ja sitten kerroit,
että ei vaikuta lopputulokseen(?). - puu paavo
l u kirjoitti:
Liiketulos on tulos ennen veroja.
Riippuu hakkuumääristä-ja puunhinnoista.
Viim.10 v. aikana keskim.liiketulos on vaihdellut 53-136 €/ha (-verot).
Olit aivan oikein laskenut myös verot,
mutta kun ei tullut silti oikea lopputulos, kun olit arvioinut ah:n tulon liian korkeaksi ja sitten kerroit,
että ei vaikuta lopputulokseen(?).Mitä jos lukisit vielä kerran tuon aloittajan ensimmäisen viestin. Jos silloin poistuisi tuo sulkeissa oleva kysymysmerkki viimeisestä lauseestasi.
- no respeckt
puu paavo kirjoitti:
Mitä jos lukisit vielä kerran tuon aloittajan ensimmäisen viestin. Jos silloin poistuisi tuo sulkeissa oleva kysymysmerkki viimeisestä lauseestasi.
Ja mihin vit--tuun se aloittaja on laskenut tilan hankinta olettaman????
vai sataako niitä saa--tana taivaasta???
paljonko maksat perintöveroa ja muita hankkimis kuluja???
kyllä puupäille pitäisi opettaa ensin edes yhteen ja vähennys lasku, ennen kuin päästetään prosentteihin.
ja varsin tällä urpolla ei 100 hehtaarin tilaa ole, sen kertoo jo sekin ettei kirja pohjalta olisi laskenut edes ensimmäistä laskuaan, jos jotain oikeasti metsäsn hoidosta tajuaa. - korko sulaa,,,
no respeckt kirjoitti:
Ja mihin vit--tuun se aloittaja on laskenut tilan hankinta olettaman????
vai sataako niitä saa--tana taivaasta???
paljonko maksat perintöveroa ja muita hankkimis kuluja???
kyllä puupäille pitäisi opettaa ensin edes yhteen ja vähennys lasku, ennen kuin päästetään prosentteihin.
ja varsin tällä urpolla ei 100 hehtaarin tilaa ole, sen kertoo jo sekin ettei kirja pohjalta olisi laskenut edes ensimmäistä laskuaan, jos jotain oikeasti metsäsn hoidosta tajuaa.Ja onhan tuolta unohtunut myös entinen mhy maksut, sekä tiemaksut.
harva metsä taitaa ilman ojitustakaan kasvaa? - Mutkat suoriksi
no respeckt kirjoitti:
Ja mihin vit--tuun se aloittaja on laskenut tilan hankinta olettaman????
vai sataako niitä saa--tana taivaasta???
paljonko maksat perintöveroa ja muita hankkimis kuluja???
kyllä puupäille pitäisi opettaa ensin edes yhteen ja vähennys lasku, ennen kuin päästetään prosentteihin.
ja varsin tällä urpolla ei 100 hehtaarin tilaa ole, sen kertoo jo sekin ettei kirja pohjalta olisi laskenut edes ensimmäistä laskuaan, jos jotain oikeasti metsäsn hoidosta tajuaa.Hyvä "no respeckt" ja "korko sulaa", kirjoituksistanne näkyy millaisia metsäalan asiantuntijoita olette, joten kiitoksia vinkeistä. Sieltä kirosanojen välistä taisin sen asiankin nyt pyhäinpäivänä löytää :)
Metsätalouden kannattavuutta mitataan tuloksella, joka saadaan vähentämällä tuotoista ja kustannukset. Tulomittareita on eri tilanteita varten monenlaisia. Metsätalouden liiketulos saadaan vähentämällä varsinaisen toiminnan tuotoista varsinaisen toiminnan kustannukset. Siinä ei oteta huomioon verotusta eikä esim. tilan hankinnan rahoituskustannuksia. Esimerkiksi Metsäntutkimuslaitos käyttää mittarina nimenomaan liiketulosta. Se antaa parhaan kuvan varsinaisesta toiminnasta.
Minun laskelmassani liiketulos on tulojen (18000 euroa) ja menojen (3000 euroa) erotus eli 15000 euroa. Siis 150 euroa/ha. Tästä vähensin veron 4500 euroa, koska lähes kaikki joutuvat maksamaan sen 30% veron täysimääräisesti. Näin jää jäljelle metsätalouden tuloksi 10500 euroa eli pyöreästi 100 euroa/ha.
Rahoituskustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti niin paljon (osto/periminen/sukupolvenvaihdos, korkokanta, kuoletusaika jne), että jätin ne tarkoituksella pois, koska halusin esittää yksinkertaisen laskentatavan kannattavuudesta, joka pätisi sellaisenaan hyvin monelle.
Tiemaksut, mhy-jäsenmaksut jne ovat sellaisia pieniä lillukanvarsia, joihin ei kannata laskelmassa takertua. Muuten ei nähdä metsää puilta. Jos joku kokee, että ojitus on hänelle hyvin merkittävä vuotuinen kustannus tai että kemera-tuet tai metsästysoikeuksien vuokraus ovat merkittäviä tuloja, ne voi helposti laskea omaan laskelmaan. - Risu-ukko
Mutkat suoriksi kirjoitti:
Hyvä "no respeckt" ja "korko sulaa", kirjoituksistanne näkyy millaisia metsäalan asiantuntijoita olette, joten kiitoksia vinkeistä. Sieltä kirosanojen välistä taisin sen asiankin nyt pyhäinpäivänä löytää :)
Metsätalouden kannattavuutta mitataan tuloksella, joka saadaan vähentämällä tuotoista ja kustannukset. Tulomittareita on eri tilanteita varten monenlaisia. Metsätalouden liiketulos saadaan vähentämällä varsinaisen toiminnan tuotoista varsinaisen toiminnan kustannukset. Siinä ei oteta huomioon verotusta eikä esim. tilan hankinnan rahoituskustannuksia. Esimerkiksi Metsäntutkimuslaitos käyttää mittarina nimenomaan liiketulosta. Se antaa parhaan kuvan varsinaisesta toiminnasta.
Minun laskelmassani liiketulos on tulojen (18000 euroa) ja menojen (3000 euroa) erotus eli 15000 euroa. Siis 150 euroa/ha. Tästä vähensin veron 4500 euroa, koska lähes kaikki joutuvat maksamaan sen 30% veron täysimääräisesti. Näin jää jäljelle metsätalouden tuloksi 10500 euroa eli pyöreästi 100 euroa/ha.
Rahoituskustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti niin paljon (osto/periminen/sukupolvenvaihdos, korkokanta, kuoletusaika jne), että jätin ne tarkoituksella pois, koska halusin esittää yksinkertaisen laskentatavan kannattavuudesta, joka pätisi sellaisenaan hyvin monelle.
Tiemaksut, mhy-jäsenmaksut jne ovat sellaisia pieniä lillukanvarsia, joihin ei kannata laskelmassa takertua. Muuten ei nähdä metsää puilta. Jos joku kokee, että ojitus on hänelle hyvin merkittävä vuotuinen kustannus tai että kemera-tuet tai metsästysoikeuksien vuokraus ovat merkittäviä tuloja, ne voi helposti laskea omaan laskelmaan.Taitaa noiden kahden mainitsemasi nimimerkin kohdalla pitää sanonta "tyhjät tynnyrit kolisevat eniten" aika hyvin paikkansa :)
- hupinsa kullakin
Risu-ukko kirjoitti:
Taitaa noiden kahden mainitsemasi nimimerkin kohdalla pitää sanonta "tyhjät tynnyrit kolisevat eniten" aika hyvin paikkansa :)
Aivan, ei pikku asioihin kannata sotkeentua, joten mennään perse edellä puuhun ja huudetaan kun on munat suossa. Tuollaisilla laskelmilla ei tee yhtään mitään, jos ne eivät kerro toiminan realiteetteja, siis kerätään vaan paperille tulot ja unohdetaan ikävät VEROT, tms sellaiset.
- mrölli
Mutkat suoriksi kirjoitti:
Hyvä "no respeckt" ja "korko sulaa", kirjoituksistanne näkyy millaisia metsäalan asiantuntijoita olette, joten kiitoksia vinkeistä. Sieltä kirosanojen välistä taisin sen asiankin nyt pyhäinpäivänä löytää :)
Metsätalouden kannattavuutta mitataan tuloksella, joka saadaan vähentämällä tuotoista ja kustannukset. Tulomittareita on eri tilanteita varten monenlaisia. Metsätalouden liiketulos saadaan vähentämällä varsinaisen toiminnan tuotoista varsinaisen toiminnan kustannukset. Siinä ei oteta huomioon verotusta eikä esim. tilan hankinnan rahoituskustannuksia. Esimerkiksi Metsäntutkimuslaitos käyttää mittarina nimenomaan liiketulosta. Se antaa parhaan kuvan varsinaisesta toiminnasta.
Minun laskelmassani liiketulos on tulojen (18000 euroa) ja menojen (3000 euroa) erotus eli 15000 euroa. Siis 150 euroa/ha. Tästä vähensin veron 4500 euroa, koska lähes kaikki joutuvat maksamaan sen 30% veron täysimääräisesti. Näin jää jäljelle metsätalouden tuloksi 10500 euroa eli pyöreästi 100 euroa/ha.
Rahoituskustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti niin paljon (osto/periminen/sukupolvenvaihdos, korkokanta, kuoletusaika jne), että jätin ne tarkoituksella pois, koska halusin esittää yksinkertaisen laskentatavan kannattavuudesta, joka pätisi sellaisenaan hyvin monelle.
Tiemaksut, mhy-jäsenmaksut jne ovat sellaisia pieniä lillukanvarsia, joihin ei kannata laskelmassa takertua. Muuten ei nähdä metsää puilta. Jos joku kokee, että ojitus on hänelle hyvin merkittävä vuotuinen kustannus tai että kemera-tuet tai metsästysoikeuksien vuokraus ovat merkittäviä tuloja, ne voi helposti laskea omaan laskelmaan.Erilaisilla oletuksilla voi laskea monenlaisia lopputuloksia, mutta
yleispätevää nyrkkisääntöä ei siitä saa.
Metsät kun on hyvin monimuotoisia.
Harvoin on esim. kehitysluokkajakauma sellainen kuin ap:n laskelmassa.
- pihkakoura
Metsää ei kannata edes periä, ellet tee klapeja vuotuisen kavun verran ja myymällä ne ohi kirjanpidon.
Metsän omistamiseen liittyy niin paljon tunneta ja vanhan ajan varallisuuden symbolikkaa, että se aiheuttaa harhaa metsän tuotosta.
Metsän omistaminen orjuuttaa. Olet kuin torppari isännälle ennen vanhaan. Metsän omistaja on torppari yhteiskunnan organisaatioille. Ely-Keskus, verottaja,
luonnonsuojeluorganisaatiot, Kaavoitus ym. tahot on ne kenen armoilla olet.
Puhumattakaan Karetelleista jotka raaka-ainetta ostavat.- totta turajat
Kerrankin joku joka tajuaa asian, eikä noita maattomia kirja apinoita.
- karetelli
Kyllä, kavun verran klapeja eikä välitetä karetelleista heheeheehee
- Ihmisten puheita
Sa..tana kun minä per..le erehdyin ostamaan metsää muutamalta kulanssin ky..vältä. Esitti pe...le muka jonkun sa..tanan asiantuntijan laskelman jonka mukaan palstalla olisi he...tin hyvää metsää. Minä jo vähän epäilin sen vi...tumaisen naaman nähdessäni, ettei tuo pe...kele ole rehellinen. No täys ky...pähän se sa..tana olikin. Oli oikein yhden sa..tanan mhy:n arvio he...tin vuosituotoista tuolta kitukasvuselta pas...kapalstalta. Hakkuutin pe...leen suunnitelman mukaisesti ja ensiharvennuksesta jäi vain rupia per...sieen. En sa..ta luota kenenkään laskelmiin tai taulukoihin. Niin per...leen saa....tanasti kustiin silmään pe..le (Ostaja ei ole kirjoittaja joka tosin on kuullut näinkin asioita ilmaistavan. )
- MO etelä-Suomi
Aika hyvin tuo kuutiomäärä on ainakin itsellä pitänyt paikkansa, hyvistä hoidetuista kohteista tulee Ha helposti ylikin tuo 50m3/ha, lisäksi yhdistelmällä kuitu karsittu ranka (= energiapuu) on rahallinen tuotto ollut vieläkin parempi. Lisäksi esimerkissä on tehty kaikki metsänhoitotyöt ajallaan niin puusto on päässyt kasvamaan ja järeytymään paremmin jo ennen eh:ta. Tämänpäivän trendin mukaisissa tiheissä hoitamattomissa pusikoissa ei kasva kuin ohuita pitkiä raippoja, joista ei paljon motteja kerry.
- kannattavaa
50 kiintoa tai yli ensiharvennukselta ja seuraavaa tiliä odotellaankin 20 vuotta.
- mrölli
kannattavaa kirjoitti:
50 kiintoa tai yli ensiharvennukselta ja seuraavaa tiliä odotellaankin 20 vuotta.
Metsätilalle tarkemman tuottoarvion saa nettonykyarvoja laskemalla, jolloin kaikki kiertoajan tulot ja menot muutetaan nykyhetkeä vastaaviksi.
Hankintakulut,hallintakulut,verot ja korko lasketaan mukaan. - 17+12
kannattavaa kirjoitti:
50 kiintoa tai yli ensiharvennukselta ja seuraavaa tiliä odotellaankin 20 vuotta.
Mutta motoyrittäjä ei tee tiliä , jos ei ota sitä 50m3 hehtaarilta.
Metsänomistaja saa puista 15 €/m3, miinus 30% verot ja koneyrittäjä 20€/m3 , jolla lyhentää koneen rahoitusta. - hyvät taksat teillä
17+12 kirjoitti:
Mutta motoyrittäjä ei tee tiliä , jos ei ota sitä 50m3 hehtaarilta.
Metsänomistaja saa puista 15 €/m3, miinus 30% verot ja koneyrittäjä 20€/m3 , jolla lyhentää koneen rahoitusta.no ei takuulla saa 20, jos hankinta hintakin laahaa alle 30e tienvarressa.
hakkuusta noin 10 kahtapuolen kuidulle ja ajo ilmaseksi. - 8+4
hyvät taksat teillä kirjoitti:
no ei takuulla saa 20, jos hankinta hintakin laahaa alle 30e tienvarressa.
hakkuusta noin 10 kahtapuolen kuidulle ja ajo ilmaseksi.Ei hankinnan tienvarsihinnoilla ole mitään tekemistä pystykauppojen hakkuukustannusten kanssa.
Alla oleva muutaman vuoden takainen esimerkki kustannuslaskelma löytyi netistä ja kuvaa hyvin keskustelussa olevaa ensiharvennusleimikkoa, paljonko sieltä puuta kertyy pinoon ja millä kustannuksilla.
Puuston ikäkin realistinen 36 v
Korjuutaksa 18,90 €/m3 v. 2010
Sivu 5
http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/sms/kevatsem2010/siren_08042010.pdf - suuri ero
8+4 kirjoitti:
Ei hankinnan tienvarsihinnoilla ole mitään tekemistä pystykauppojen hakkuukustannusten kanssa.
Alla oleva muutaman vuoden takainen esimerkki kustannuslaskelma löytyi netistä ja kuvaa hyvin keskustelussa olevaa ensiharvennusleimikkoa, paljonko sieltä puuta kertyy pinoon ja millä kustannuksilla.
Puuston ikäkin realistinen 36 v
Korjuutaksa 18,90 €/m3 v. 2010
Sivu 5
http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/sms/kevatsem2010/siren_08042010.pdfKorjuu ketjut neuvottelevat taksat yhtiöiden kanssa, ja tuo taulukko ei kerro KORJUU TAKSOJA VAIN KUSTANNUKSIA.
- lisäys
suuri ero kirjoitti:
Korjuu ketjut neuvottelevat taksat yhtiöiden kanssa, ja tuo taulukko ei kerro KORJUU TAKSOJA VAIN KUSTANNUKSIA.
Ja kyseessä POIMINTA HAKKUU googleta jos ymmärrät miten se eroaa tavan omaisesta harvennuksesta.
- 8+9
lisäys kirjoitti:
Ja kyseessä POIMINTA HAKKUU googleta jos ymmärrät miten se eroaa tavan omaisesta harvennuksesta.
Jos hakataan tasakokoista ensiharvennusta ,miten poimintahakkuu eroaa tavanomaisesta ensiharvennushakkuusta.
Myöhemmät harvennukset sitten erisia ja eritaksalla
Omaan metsääni en laske sellaista motokuskia ,joka ei osaa valita mitkä puut poistetaan.
Paljon näkee sellaisia harvennuksia, joissa VT-tyypille jätetty koivut kasvamaan ja otettu helpommin kouran läpi menevät männyt pois. - eroja joka leimikoll
8+9 kirjoitti:
Jos hakataan tasakokoista ensiharvennusta ,miten poimintahakkuu eroaa tavanomaisesta ensiharvennushakkuusta.
Myöhemmät harvennukset sitten erisia ja eritaksalla
Omaan metsääni en laske sellaista motokuskia ,joka ei osaa valita mitkä puut poistetaan.
Paljon näkee sellaisia harvennuksia, joissa VT-tyypille jätetty koivut kasvamaan ja otettu helpommin kouran läpi menevät männyt pois.Poimintahakkuu - hakattavien puiden koko kompensoi hakkuun hidastumisen
aiheuttamaa aikahävikkiä --> korjuu n. 10 % kalliimpaa,kuin päätehakkuu
(riippuen siis hakkuukertymästä ja puiden koosta).
- Metsäsuunnitelmat
Joo niillä suunnitelmilla joita tehdään paljonko tuulee tavaräa tienvartee saa pyyhkiä pyllyä.Se on todellinen tulos vasta kun hakattu puutavara on tienvarressa ja mitattu.Silloin vasta tiedetään paljonko tulee tavaraa hakatulta määräalalta.
- Metsuri
Mitä jää?.Jos 5000 kpl/ha.Rinnankorkeus 14 pituus 14.Tupsuja latvaan.Oksillaan puu kasvaa ja tarvitsee tilaa.
- Lerikka
Mutta jos onkin vaikka 2500 kpl/ha. Kerropa Metsuri mitä silloin jää.
- Siitä puita ottamaan
Lerikka kirjoitti:
Mutta jos onkin vaikka 2500 kpl/ha. Kerropa Metsuri mitä silloin jää.
Silloin jää puita pystyyn. Sekaviin kysymyksiin selkeä vastaus
- Energiarangaksiko
Kyllä UPM:n hallituksen puheenjohtajan Wahlroosin kovasti ajama metsämaan kiinteistövero vie koko metsän kasvun tuoton nollaan ellei peräti negatiiviseksi ellei sellupuun kantohinta nouse edes 2000-luvun alun tasolle. Nythän ne ovat n 40 prosenttia alemmat. Vapaassa markkinataloudessahan tavara saadaan liikkumaan molempia osapuolia tyydyttävillä hinnoilla eikä valtiovallan säätämillä veroilla ja laeilla. Sellupuun kantohinta on vain 5-7 prosenttia lopputuotteen hinnasta, joten ei liene käytännön merkitystä metsäyhtiöiden talouteen, tuskin enempää kuin johtajien miljoonapalkoilla ja optioilla.
Sossuja ja vasureita lobataan kovasti kulissien takana ajamaan kiinteistöveroa, joten olkaa tarkkana vaaleissa arvoisat metsänomistajat.- hullujen hommaa
Mistä ne verot maksetaan jos ei kasva kuin taimikoita???
- kalikan pyöritystä
UPM möi heikosti tuottavat metsäpalstansa yksityisille ja sitten rummuttaa kiinteistöveron puolesta, ja lobbaa myös energiapuun hinnan pitämistä minimaalisena kuitupuukokoisen puun myyntikiellon avulla.
Energian tuottaminen uusiutuvasti ei kuitenkaan onnistu kunnolla ilman
oikeasti toimivia energiapuumarkkinoita. Siihen ei kuulu keinotekoiset
verot ja rajoitteet puunmyyjille.- korjaus
Siis... kuitupuukokoisen ja sitä suurempien puiden....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 494995
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233277Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281412Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei1811255- 75957
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna24878Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49857Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel215731Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35728Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt482707