Olen tutkinut asiaa ja tullut siihen tulokseen, että feministiset liikkeet ovat hyvin hajallaan ja jakautuneet mielipiteiden suhteen. Näen että feministit voidaan jakaa kolmeen eri pääryhmään.
1. Uusi feministit
Uusi feministit, jotka sanovat kannattavansa miesten sekä naisten välistä tasa-arvoa, eivät oikeastaan ole feministejä, vaan egalitarismeja. Egalitarismi on aate, joka tavoittelee tasa-arvoa kaikille sukupuolille.
Uusi feministit ovat lähinnä 2000-luvulla femisteiksi alkaneita, jotka eivät enään noudata feminismin alkuperäistä aatetta, joka alunperin pyrki parantamaan vain naisten yhteiskunnallista asemaa ja ei ota kantaa miesten asemaan yhteiskunnassa. Täten heitä ei voi kutsua edes feministeiksi, sillä he eivät noudata sen aatetta, vaan ovat egalitarismeja.
Useimmiten kohdan 2. ja 3. feministit piiloutuvat uusi feminismin alle, kun heidät ajetaan argumenteilla umpikujaan. Toki on myös uusia sinisilmäisiä feministejä, jotka eivät ole täysin perehtyneet feministen aatteeseen, ja näin antavat tukea feminismille, jota luulevat egalitarismiksi.
2. Alkuperäiset feministit
Alkuperäiset feministit noudattavat feminismin aate linjaa joka alkoi 1884. Heidän tavoite on parantaa naisten asemaa yhteyskunnassa. He eivät varsinaisesti ota kantaa tai auta miesten yhteiskunnallisiin ongelmiin ja epäkohtiin, vaan ajavat pelkästään naisten tasa-arvoa.
Lähinnä lansimaissa alkuperäiset feministi liikkeen ideaa noudattavien hyöty on jo kulunut pois, ja juurikaan ei ole tasa-arvoa tavoitettavissa miesten ja naisten välillä, jossa vain naiset hyötyvät. Muualla maailmassa olisi toki paljon asioita jota feministi liikkeille (tai egetarismi liikellä) voitaisiin parantaa kuten Lähi-idässä. Se että marssitaan Helsinkin kaduilla ei juuri auttaisi yhtä paljon, kuin että marssittaisiin vaihka Bagdadin kaduilla, siellä missä naisten ongelmat oikeasti ovat. Myös pakoittain Aasian maissa on parannettavaa.
3. Radikaali feminismit
Radikaali feministit ovat niitä pahimpia miesvihaaja, jotka eivät ole tyytyväisiä vain naisten tasa-arvoon, vaan vaativat parempia oikeuksia kuin miehet. Olisi se sitten historialliselta näkökulma kosto tai ihan vain omien etujen tavoitelua, he eivät juurikaan tavoittele tasa-arvoa, vaan näkevät miehet toisen luokan kansalaisina.
Näihin kuuluu esimerkiksi Ruotsin "Feministinen aloite" puolue, joka ehdotti ruotsissa jotain vuosia sitten miesveroa. Miesvero tarkoittaa veroa, jotka vain miehet joutuvat maksamaan. Kyseinen puolue on myös sanonut muun muassa sanottiin väittäneen miesten kanssa seksiä harrastavia naisia sukupuolipettureiksi.
Useimmiten radikaali feministit tekevät vääristyneitä tutkimuksia tasa-arvosta, joilla he yrittävät parantaa naisten asemaa. "Naisten euro on 80 senttia" lienee heidän suurin saavutuksensa Suomessa. Se perustuu tilastekeskuksen palkka vertailuun, jossa verrataan miesten ja naisten välistä ANSIOTASOINDEKSITILASTOA. Ansiotasoindeksitilasto ei kuvaa tehdyn työajan ansiota vaan tehdyn ja ei-tehdyn työajan ansiota. Palkkatiedoissa ei ole tietoa, onko palkkaa maksettu myös palkalliselta vapaalta, sairasajalta, äitiys- tai vanhempainvapaalta. Tehdyn työajan ansiosta puhuminen on propagandaa, jolla on tarkoitus harhauttaa lukijaa. Oikeastaan miesten ja naisten välinen ero on oikeasti 0-3 %. Tämän voidaan selittää tasa-arvo barometri 2012 tilaistoista. "Sukupuolten välillä suurin ero vaikuttaisi olevan nuorimmassa, alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa miehet ovat aktiivisempia pyytämään palkankorotusta: miehistä palkankorotusta on hakenut 49 %, mutta naisista näin oli tehnyt vain 29 %."
Kiitos ja anteeksi lauantai päivän fakta vuodatuksesta.
1. Uusi feministit
Uusi feministit, jotka sanovat kannattavansa miesten sekä naisten välistä tasa-arvoa, eivät oikeastaan ole feministejä, vaan egalitarismeja. Egalitarismi on aate, joka tavoittelee tasa-arvoa kaikille sukupuolille.
Uusi feministit ovat lähinnä 2000-luvulla femisteiksi alkaneita, jotka eivät enään noudata feminismin alkuperäistä aatetta, joka alunperin pyrki parantamaan vain naisten yhteiskunnallista asemaa ja ei ota kantaa miesten asemaan yhteiskunnassa. Täten heitä ei voi kutsua edes feministeiksi, sillä he eivät noudata sen aatetta, vaan ovat egalitarismeja.
Useimmiten kohdan 2. ja 3. feministit piiloutuvat uusi feminismin alle, kun heidät ajetaan argumenteilla umpikujaan. Toki on myös uusia sinisilmäisiä feministejä, jotka eivät ole täysin perehtyneet feministen aatteeseen, ja näin antavat tukea feminismille, jota luulevat egalitarismiksi.
2. Alkuperäiset feministit
Alkuperäiset feministit noudattavat feminismin aate linjaa joka alkoi 1884. Heidän tavoite on parantaa naisten asemaa yhteyskunnassa. He eivät varsinaisesti ota kantaa tai auta miesten yhteiskunnallisiin ongelmiin ja epäkohtiin, vaan ajavat pelkästään naisten tasa-arvoa.
Lähinnä lansimaissa alkuperäiset feministi liikkeen ideaa noudattavien hyöty on jo kulunut pois, ja juurikaan ei ole tasa-arvoa tavoitettavissa miesten ja naisten välillä, jossa vain naiset hyötyvät. Muualla maailmassa olisi toki paljon asioita jota feministi liikkeille (tai egetarismi liikellä) voitaisiin parantaa kuten Lähi-idässä. Se että marssitaan Helsinkin kaduilla ei juuri auttaisi yhtä paljon, kuin että marssittaisiin vaihka Bagdadin kaduilla, siellä missä naisten ongelmat oikeasti ovat. Myös pakoittain Aasian maissa on parannettavaa.
3. Radikaali feminismit
Radikaali feministit ovat niitä pahimpia miesvihaaja, jotka eivät ole tyytyväisiä vain naisten tasa-arvoon, vaan vaativat parempia oikeuksia kuin miehet. Olisi se sitten historialliselta näkökulma kosto tai ihan vain omien etujen tavoitelua, he eivät juurikaan tavoittele tasa-arvoa, vaan näkevät miehet toisen luokan kansalaisina.
Näihin kuuluu esimerkiksi Ruotsin "Feministinen aloite" puolue, joka ehdotti ruotsissa jotain vuosia sitten miesveroa. Miesvero tarkoittaa veroa, jotka vain miehet joutuvat maksamaan. Kyseinen puolue on myös sanonut muun muassa sanottiin väittäneen miesten kanssa seksiä harrastavia naisia sukupuolipettureiksi.
Useimmiten radikaali feministit tekevät vääristyneitä tutkimuksia tasa-arvosta, joilla he yrittävät parantaa naisten asemaa. "Naisten euro on 80 senttia" lienee heidän suurin saavutuksensa Suomessa. Se perustuu tilastekeskuksen palkka vertailuun, jossa verrataan miesten ja naisten välistä ANSIOTASOINDEKSITILASTOA. Ansiotasoindeksitilasto ei kuvaa tehdyn työajan ansiota vaan tehdyn ja ei-tehdyn työajan ansiota. Palkkatiedoissa ei ole tietoa, onko palkkaa maksettu myös palkalliselta vapaalta, sairasajalta, äitiys- tai vanhempainvapaalta. Tehdyn työajan ansiosta puhuminen on propagandaa, jolla on tarkoitus harhauttaa lukijaa. Oikeastaan miesten ja naisten välinen ero on oikeasti 0-3 %. Tämän voidaan selittää tasa-arvo barometri 2012 tilaistoista. "Sukupuolten välillä suurin ero vaikuttaisi olevan nuorimmassa, alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa miehet ovat aktiivisempia pyytämään palkankorotusta: miehistä palkankorotusta on hakenut 49 %, mutta naisista näin oli tehnyt vain 29 %."
Kiitos ja anteeksi lauantai päivän fakta vuodatuksesta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Täyttä asiaa puhut! Tämä täytyisi tiedottaa kaikille kansalaisille!