Ja raamatun mukaan sellainen kirkko tallataan jalkoihin.
Tältähän se nykyään vaikuttaa.
Kirkko on kuin kertakäyttökondoomi. Käytä ja heitä pois
Tältähän se nykyään vaikuttaa.
Kirkko on kuin kertakäyttökondoomi. Käytä ja heitä pois
Kirkolta puuttuu suola
hitto soikoon
65115
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Kertoisitko tarkemmin, mitä on se suola mitä kaipaisit?
Vilppu H.
pappi
Taitaa olla se toive että saarnastuolista tulisi enemmän tulta ja tulikiveä?
Olen usein miettinyt että mikä siinä niin viehättää – saarnata synnintuntoa toinen toisilleen, katua ja sitten.. no, siitä ei sitten enää kerrotakaan. Kai hankitaan uusia syitä kokea synnintuntoa?
No kertoisiko Vilppu, mitä se raamatussa tarkoittaa. Sinähän se pappi olet !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Mikset avaa Raamattua ja tutki sitä? Siihenhän meitä luterilaisia kannustetaan.
Jeesus kertoo vertauksen Raamatussa suolasta, joka menettää makunsa. Ja sellainen suolahan on kelvoton.
Kirkolta puuttuu myös Henki ja Raamatun tuntemus.
Matt. 5:13
Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.
Mark. 9:50
Suola on hyvä; mutta jos suola käy suolattomaksi, millä te sen maustatte? Olkoon teillä suola itsessänne, ja pitäkää keskenänne rauha."
Luuk. 14:34
Suola on hyvä; mutta jos suolakin käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi?
Tätä se on, joten kirkon todella pitäsisi olla uskon säilyttäjä, eikä repijä. Nyt tuntuu siltä, että kristikansa hajoaa osiin, monenlaisiin osiin. Olisi parempi, että liityttäisiin yhteiseen taisteluun syntiä vastaan. Synti on laittomuus, joten se pitäisi tietää jokaisen kansalaisen.
Saarnataanko siitä? Sitä on tuli ja tulikivi, kun kirkossa kuulee Raamatun totuuden, sen jota Kristus itsekin saarnasi. Hän ei todellakaan hempeillyt, vaan sanoi suorat sanat, koska hän oli totuus itsessään. Totuutta me odotamme salatuimpaan saakka kuullaksemme.
Jumala antaa Pyhän Henkensä vaikuttaa, kun pysytään Raamatun totuudessa. Jumala on luvannut pyhittää kansansa, joten meidän tulee sallia, että hän tekee sen. Pakolla hän ei sitä voi tehdä.
Vai olisiko niin että se on jo liian suolaista? Kun moni karkuun juoksee?
Liberalismi peittää ja hyväksyy kaikki synnit mutta silti ihmiset juoksee karkuun...
Niin.
Ei ole liberaalius tuonut kirkkoon onnea ja siunausta.
Päinvastoin. Väki pyyhkii kirkolla persettään ja poistuu
Kuten mummomuori sanoi, usein suolasta puhuttaessa taustalla on toive, että saarnastuolista tulisi enemmän tulta ja tulikiveä. Mutta jäin miettimään mikä tulikiven tarkoitus lopulta on. Jos perimmäinen tarkoitus on se, että ihmiset kääntyisivät Jumalan puoleen, en usko että tulikivi on tähän kovin tehokas ratkaisu. Ennemminkin se vain saa usein ihmiset sulkemaan korvansa. Se on aivan normaali torjuntareaktio. Tätä voi jokainen testata sen kautta, että miettii tilannetta kun on itse ollut arvosteltavana. Aika paljon helpompaa siinä tilanteessa lähteä miettimään minkä takia arvostelija on väärässä, kuin kuunnella mitä arvostelija todella sanoo.
Toinen tulikiven merkitys puolestaan on siinä, että se auttaa erottelemaan ketkä ovat samanmielisiä. Tulikivi piirtää selvät rajat meihin ja muihin. Veikkaan, että monet oikeastaan kaipaisivat tätä. Mutta rajojen piirtäminen ei ole tapa kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen. Ennemminkin se on tapa sanoa, että yhteys Jumalaan ei kuulu ryhmälle X (mistä ryhmästä sitten onkaan kysymys).
Maailmasta tuskin koskaan tulee puuttumaan syntiä eri muodoissaan. Mutta en usko, että ihmisiä tuomitsemalla synnin tekeminen lopulta vähenisi. Sen sijaan luulen, että jos ihmisiä voi rohkaista kääntymään Jumalan puoleen ja tukea ihmisiä heidän kasvussaan kohti Jumalaa, se vähentää syntiä. Mitä lähemmäs ihminen kasvaa Jumalaa, sitä vähemmän hän tekee syntiä ja sitä täydellisemmäksi hän kasvaa rakkaudessa.
Kun tässä on suolasta ollut puhe, niin täytyy vielä mainita arkkipiispan tämänpäiväinen kirkolliskokouksen aloituspuhe, jossa hän aika selkeästi arvostelee nykyään vallalla olevaa ahneutta. Aika sopivasti samana päivänä kun taas on taivasteltu ihmisten viimevuotisia tuloja.
Arkkipiispan puhe:
http://www.arkkipiispa.fi/kirkko-homo-economicuksen-kulttuurissa-avauspuhe-kirkolliskokouksessa-3-11-2014/
Tuskin on ihmistä kehen nykyinen talousjärjestelmä sekä siihen liittyvä ahneus ei vaikuttaisi. Tästä synnistä ei täällä kuitenkaan juuri kuule. Miksi?
Vilppu H.
pappi
Suolaa käytettiin tuona aikana säilyttämään ruoka pilaantumattomana. Tässä yksi merkitys vertaukselle.
No ahneudesta puheen ollen. Mikäs on palkkasi turhanpäiväinen pappi. Puhumattakaan siitä mainitsemastasi turhanpäiväisestä piipasta. Turha puhua jos itse on ahne.
Ehkä tämä on sitten jopa liian suolaista joillekin?
”…vertaus rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta. Se muistuttaa, että Jumalan tahto ei toteudu siten, että lisätään eväitä rikkaan miehen pöydälle, jotta Lasarukselle putoaisi enemmän. On kyse oikeudenmukaisuudesta, ei almuista. Kirkkona istumme itse rikkaan miehen pöydässä.”
Tässä on paljon sellaista, minkä tulisi pysäyttää uskovia katsomaan itseään peilistä:
Homo economicus on ihminen, joka pyrkii välittömään ja tunnistettavaan hyötyyn. Hyöty voidaan parhaiten saavuttaa kilpailun avulla. ”
Nyt kun kilpaillaan ihmisten sieluista, kenen näkemykset ne niitä parhaimpia ovatkaan, ei tulisi langeta tähän:
”Kuluttajan oletetaan poimivan markkinoilta sen, mikä tuottaa mielihyvää tai hyötyä juuri nyt, ja viskaavan pois sen, mikä ei sitä tee.”
Miten monessa paikkaa markkinoidaan uskoa sillä että saat heti ja nopeasti aivan kaiken ihmeiden kautta. Elämäsi on yhtä onnea sen jälkeen kun vain otat oppimme vastaan?
Tämä lienee se liian ärhäkästi suolattu sanoma?
”Talouden lait eivät ole luonnonlakeja, niitä muokkaavat arvot, ihmiskäsitykset, asenteet ja ihmisten päätökset. Kultainen sääntö etiikan ja hyvän elämän perustana pätee myös talouselämässä. Ei voida ajatella, että ahneus olisi muualla elämässä eettisesti väärin, mutta talouden alueella sallittua ja jopa toivottavaa. ”
”Luottamus ja anteeksianto eivät ole kaupattavissa. Suhde Jumalaan ei ole markkinasuhde.”
http://www.arkkipiispa.fi/kirkko-homo-economicuksen-kulttuurissa-avauspuhe-kirkolliskokouksessa-3-11-2014/#sthash.GBnYI5QQ.dpuf
Ei viitsi edes avata tuota linkkiä....
Ymmärrän. Se on ehkä liian suolaista? Tulee liikaa kohti?
"Kuten mummomuori sanoi, usein suolasta puhuttaessa taustalla on toive, että saarnastuolista tulisi enemmän tulta ja tulikiveä. Mutta jäin miettimään mikä tulikiven tarkoitus lopulta on. "
Ei mummot määrää mitä suolalla Raamatussa tarkoitetaan. Olet taas kerren VIlppu-pappi ihan hakoteillä.
Suola estää pilaantumasta ja tuo makua ruokaan. Eli Raamatussa suola tarkoittaa sitä, että saarnataan niin ettei ihmiset mene pilalle elämässään kuten nykyään tapahtuu. Toiseksi julistuksen tulee olla sekkaista että ihmiset tuntee Jumalan läsnäolon eikä saarnat ole pelkkää lässyn läsyn .. lässyn lässyä eli mautotanta.
Miksi muute nostat papin palkkaa vaikka et tiedä Jumalan Sanasta yhtään mitään?
Mikä mäkisen jutuissa tähän asti on olut suolaista. Pelkkää filosofointia ja pohdintaa jossa ei ole siteeksikään Jumalan sanaa.
Eipä tosiaan ole Mäkisen puheissa mitään suolaista. Ne ovat pikemminkin junan takaikkunasta katselevan neuvotonta ääneen pohdiskelua ja ihmettelyä määränpäästä ja aikataulusta. Selkeää sanomaa en siitä löytänyt. Kohti ei tule, kun suuntaa siinä ei oikein olekaan.
Siinä Mäkinen ihmettelee, että talous on välttämätöntä mutta talous on ahnetta ja ahne paha mutta talous kuitenkin periaatteessa hyvä...
Hän yrittää jotain maustecocktailia tässä: "Lapsi ei osta vanhemmiltaan kasvatuspalveluita. Kun hengitän, en ole ilmakehän asiakas. Elämänilolla ja mielekkyydellä ei ole markkinahintaa. Luottamus ja anteeksianto eivät ole kaupattavissa. Suhde Jumalaan ei ole markkinasuhde."
Se kuitenkin lätsähtää mutavelliksi. Kun Mäkinen hengittää, hän ei tosiaan ole ilmakehän asiakas, vaan ahneesti ryöstää haluamansa hengitysilman itselleen, kyselemättä haluaisiko joku muu ne happimolekyylit hänen puolestaan, eikä maksa nauttimastaan ilmasta kenellekään.Samasta on kyse kaikkien elämisessä elämisen tarpeiden tyydyttämisessä ja siitä muodostuvassa toimintojen verkostossa, jota taloudeksi kutsutaan. Kaikki me, ja muutkin eliöt tarvitsemme resursseja elääksemme. Hengitämme samaa ilmaa, jota toiset eliöt tuottavat ja syömme kaikki toisiamme, siis toisia eliöitä, itse elääksemme. Talousverkoston avulla ostamme, myymme ja vaihdamme resursseja joita elämiseemme tarvitaan. Ne resurssit eivät silloin aina tasan mene, ja toisia vaihtokaupoissa onnistaa paremmin kuin toisia, mikä tosin hyödyttää pian välillisesti myös muita.
Mihin vedämme ahneuden hyvän ja pahan rajat? KAIKKI mitä kulutamme, on joltain muulta pois. Onko se siis ahnetta? Vai onko ahneuden raja siinä, että itsestä ei ahneus tunnu pahalta? Vai pitääkö kokonaan lopettaa ahnehtiminen ja poistua kuluttajien kirjoista? Jumaluskoisellehan tuo luulisi olevan luonteva vaihtoehto, mutta e siltii suosittu kuitenkaan.
Sanoma on ahneus. Synti johon me kaikki syyllistymme, mutta emme sitä syntinä pidä. Raamatussa on varsin selkeä kehotus tyytyä vain tarpeelliseen.
Saarna näemmä herätteli sinuakin pohtimaan juuri oikeaa asiaa. Se sattuu kun pitää ruotia itseään ja omaa suhdetta materiaan sekä omana ahneuteen.
Mistä sinä tiedät sanoa KAIKKIEN puolesta, ettei ahneutta syntinä pidetä? Jos et sinä osaa lukea Raamattua, älä projisoi osaamatomuttasi kuitenkaan kaikkiin uskoviin.
Milloin sinut herättelisi keskustelutyylistäsi huomauttelu, että alkaisit miettimään, mitä kirjoittaa ja päästää näppikseltään.
Minua ei satu yhtään oma suhteeni materiaan ja sen pohdiskelu. En ole koskaan elämässäni ollut materian perään enkä omaisuutta kartuttanut, edes ennen uskoon tuloani.
Tuumaanko tähän nyt samoin kuin usein näihin kommentoidaan – tuliko sana liikaa kohti? Alatkin arvioimaan minua sen sijaan että pohtisit aihetta vaikka Raamatun valossa.
Niin, näin se käy tämä asioiden kääntäminen. Mitään mikä oikeasti kohdistuu itseen, ei oteta vastaan. Vain sellainen minkä voi kääntää ”muihin”, on sitä ”suolaista” sanaa?
Väität että kaikki syyllistymme ahneuteen. Tuo on väärän todistuksen antamista eikä pidä paikkaansa. Et sinä tiedä kaikkien sisäisiä tuntoja vai kaikkitietäväksikö havittelet? Sitä on lupa kritisoida ilman että se kääntyy mihinkään.
Varmaan olet seurannut kaikkitietävänä minunkin elämää aina lapsuudesta asti, vai kuis on?
Mummolla on jokin psyykkinen kuvio joka panee hänen panemaan toistuvasti omia juttujaan muiden kontolle. Tällaista psyykettä en ole koskaan ennen kohdannut.
Tekeekö noin kipeää tämä aihe? Onko oikeasti niin vaikeaa tutkia itseään ja olla rehellinen?
Eivät kaikki ole jatkuvasti ahneita, mutta tuo synti vaanii koko ajan. Eikä se aina näy niin suoraan vaan hiipii ajan kanssa meihin.
Ja nyt tuo mummo on jo psykologikin. Vähän outo psykologi onkin. Ensin kuvittelee toiselle ongelmat ja sitten yrittää ratkaista niitä :) Taitais olla tuottoisaa puuhaa, että itse keksii sairauden ja sitten aloittaa hoidon.
mäkisen hömppää
Mitä se Jumalan sana sinusta on, samojen Raamatunlauseiden loputonta toistamistako kokouksissa?
Eikö Jumalan sanan pitäisi innoittaa ja johtaa johonkin toimintaan esim. vaikka yhteikunnallisiin epäkohtiin puuttumiseen. Siellä Jumalan sanassa siitä ahneuden synnistä puhutaan, eli mitä meidän pitäis konreettisesti tuolle asialle tehdä ihmiskuntana, eikö kerrassaan mitään?
Kymmenen käskyä.
Ja minun mielestäni kyse ei ole tulikivestä vaan suolasta.
Jokainen tietää mikä suplan tarkoitus on.Jos makkarasopassa ei ole suolaa on se aika mautonta ja saattaapi jäädä syömäti.No kun laittaa suolaa joka maistuu.Jumalan puhekkin voi olla suolalla-häystettyä niin kuin se sanassa on ja se maistuu.Samalla tavalla jollekkin täytyy juottaa maitoa kun ei kestä vahvaa sanaa,itse tykkää rouhevasta ja viljapitoisesta sanasta jota saa oikein rousksuttaa mutta sellainen ruoka ei joka pojalle sovi.
Suola säilyttää sen minkä Jumalan sana opettaa,pitää syömäkelpoisena.ja suolaa tulee olla "höysteenä" mitä jakaa.Ihmisen tulee olla se suolan jakaja,ja kun jakaa niin itseenkin tulee suolan maku.-ja omaan elämään.
Toinen on se ettei kannata antaa helmiä sijoille,etteivät ne tulisi ja repisi teitä.Tämä on taas se että sanaa ei kannata jakaa pilkkajille ja niille jotka ovat syvällä turmion kuopassa omalla valinnallaan.
Tv7 tulee suola-pala ohjelma siiittä varman on kyse...
Mitä tarkoittaa Matt 5:13: "Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi."
Mitä se suola on? Tulta ja tulikiveä? Ei sunkaan. Mummolle ja papille opetusta:
http://liisarantasaari.wordpress.com/2014/02/20/mauton-suola/
Kirjoittajasta:
http://liisarantasaari.wordpress.com/about/
No, kyllä tulta löytyi hyvääkin ”opetusta” eli mielipiteitä. Enkä ymmärrä miksi papin sanomana tämä on pahaa mutta tämän henkilön kirjoittamana hyvää?
”Ole kehottaessasi hellä, lempeä ja sävyisä, kavahda kaikkea kovuutta ja sopimatonta käytöstä käsitellessäsi niin arkaa asiaa kuin ihmisten itsetunto.”
”Uskon voimaa ja vakavuutta emme osoita ainoastaan tunnustuksella ja lempeällä veljellisellä kehotuksella, vaan koko elämällämme.”
”Näin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät isäänne, joka on taivaissa.”
http://liisarantasaari.wordpress.com/2014/02/20/mauton-suola/
Niin, ei kannata tehdä liian suolaista kaikesta, sillä se tekee syömäkelvottomaksi ruuan. Myös hengellisessä mielessä.
Missä pappi sanoi samaa? Pappihan puhui suolasta tulena ja tulikivenä sekä rajojen piirtämisenä, jota suola ei tarkoita.
Linkin laitoin kun en viitsinyt alkaa kirjoittamaan, pääsin vähemmällä.
Sinulta on tullut omaa mielipidettä, joka ei pohjaa Raamattuun. Linkin teksti sen sijaan on raamatullista.
"Olen usein miettinyt että mikä siinä niin viehättää – saarnata synnintuntoa toinen toisilleen, katua ja sitten.. no, siitä ei sitten enää kerrotakaan. Kai hankitaan uusia syitä kokea synnintuntoa?"
Taidat miettiä omia luulojasi vailla konkretiaa todellisuuteen...
Tarkoitin asiaa yleensä. Eikö etenkin naispappeja ole moitittu siitä että he ovat liian lempeitä?
Omaa mielipidettä se tuokin kirjoitus oli, kuten sinunkin kirjoituksesi. Ellet sitten ole kopioinut jonkun toisen sanoja suoraan.
Tuota, jos vain tuollaisia saarnoja pitää olla, niin eikö se lopulta käy niin että viikosta toiseen ja vuodesta toiseen ollaan kuulemassa synnintuntoon saattamista? Jos ei mitään muuta saa saarnata.
Sinulla on tiukassa tuo omien luulojen asettaminen toisten suuhun, aina se vaan tulee esiin: "Enkä ymmärrä miksi papin sanomana tämä on pahaa mutta tämän henkilön kirjoittamana hyvää? " En ole antanut mitään viitettä tuonkaltaisen johtopäätöksen tekoon. Ja miksi pitää tässä nyt vetää jollekin yleiselle tasolle kun puhutaan konkreettisesta suola-näkemyksestä.
Jos naispapit saarnaisivat niin, että suola eli Pyhän Hengen vaikutus olisi esillä, niin eihän se mitään pahaa ole (naispappeus nyt ohittaen), mutta kun naispappien puheet on sitä mautonta, suolatonta, lempeää hempeilyä. Ei tarvita mitään vihassa huudettua tulikiveä vaan ihan normaalia Raamatun sanaa. Miksi aina vedät överiksi ja liioittelet?
Kuka on vaatinut, että joka kerran pitää saarnata synnintuntoa? Onhan seurakunnissa Raamatun opetustakin. Eihän uskoontullut kasva pelkästä evankelioinnin kuulemisesta, hänhän n jo evankelioitu.
Nuo ovat vain johtopäätöksiä sekä väärinkäsitysten oikaisuja.
Jos niputat kaikkien naispappien puheet noin, olet varmaankin käynyt heitä kaikkia kuuntelemassa? Mies pappien puheet niputat samoin. Eivätkö nämä ole mielipiteitä? Jos yksi nainen kirjoittaa blogissaan varsin miellyttävään ja lempeään sävyyn (joka on oikeastaan poikkeus ja hyvin kirjoitettu) ei hänkään edusta kaikkia niitä, jotka suolattomuudesta puhuvat.
Tuossa olen samoilla linjoilla, kyllä saarnassa saa olla muutakin kuin synnintuntoa.
Pappien puheet on helppo niputtaa koska ne ovat samanlaisia kaikkialla. Varsinkin naispapit tunnollisesti puhuu mitä ylemmältä taholta ohjeistetaan.
Kristityt puhuu mitä saavat ko. päivänä Jumalalta ja silloin ei kuule suolaa puutu. Niin railakas Jeesuskin oli puheissaan. Jeesus ei lässyttänyt mukavia ... :)
mummomuori,
En nyt ymmärrä, mitkä ovat johtopäätöksiä ja väärinkäsitysten oikaisuja.
Naispapit jo lähtökohtaisesti toimivat vastoin Raamatun sanaa (seurakunnan kaitsija). Tottahan miespapitkin voivat puhua vastoin Raamatun sanaa, siitähän nyt on esimerkkejä palstoillakin nähty. Ei se ei ole mielipidekysymys, koska jos Raamatussa lukee esim., että srk:n kaitsijan tukee olla mies, niin ei sitä naiseksi muuteta mielipiteellä.
Että eikö se nyt yksikin opetuslinkki kelpaa heille, joilla suola-termi on hukassa? Miksi hyvän opetuspuheen pitäisi edustaa mitään muuta kuin itseään?
Älä kerro siitä, mitä luulottelet minun tekevän vaan puhu omista mielipiteistäsi. Olisi selkeämpää kun ei jutut menisi joka kerran ketjujen turhaksi venyttämiseksi seli-seli-litanialla.
Nyt kyllä kirjoitat mutua naispappien kohdalta.Vai onko sulla todisteita?
No, sinulla on ennakkoluulosi joista pidät kiinni.
Ehkä ymmärrämme tuon ”opetuspuheen” aika tavalla toisin. Minulle ne ovat vain jonkun henkilön käsityksiä eli mielipiteitä.
On - naispappien puheet ja kirjoitukset.
MItkä ovat nyt niitä ennakkoluulojani?
Sinäkö et sitten pidä kiinni omistasi?
Linkissäni on opetusta tästä Jeesuksen sanasta: ”Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.” Matt. 5:13.
Tätä sanankohtaa opetus koskee ja avaa, mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Ei siinä ole omista mielipiteistä kyse kuten väität. Jos et tiedä, mitä suola tarkoittaa, kuinka voit tietää, mikä on oikea tulkinta siitä, jos pidät vain kiinni omasta, monen henkilön toimesta vääriksi osoitetusta tulikivi-näkemyksestä?
Tuosta suolasta voi kirjoittaa hieman eri näkökulmasta ja silti ne ovat asiasisällöltään raamatullisia. Ei itse asia ole muuttunut miksikään mielipiteeksi ilmaisemalla se hieman eri tavalla:
http://www.ooa.fi/Uutiskirjeet/Me-olemme-maailman-suola-Kisu-kirjoittaa.html
http://www.kotipetripaavola.com/suolat.html
http://juhaniahola.wordpress.com/2014/03/09/15-suola/
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor2-20.html
Viisastelevien viisaudesta tulee vielä loppu, ja ymmärtäväisten ymmärrys sekin tulee pian loppumaan, ja silloin myös piispojen rikkiviisaat filosofiset viisastelut havaitaan ja tullaan punnitsemaan kevyiksi eväiksi elämään.
Minusta se suolana oleminen on sitä että uskaltaa sanoa asioita niin kuin ne ovat.
Ei siten, että pyörittelee sanoja niin, ettei kukaan loukkaantuisi. Jeesukseenkin monesti loukkaannuttiin, kun Hän paljasti ihmisen sisimmän. Mutta sitä ei tule peljätä, että sinuun loukkaannutaan. "Totuutta minä tahdon salatuimpaan saakka." Ne ihmisten salatuimmatkin asiat Jeesus kyllä tiesi, mitä ihminen halusi pitää salassa, aivan kuin Jumalakaan ei niitä tuntisi.
Sen tähden sen sanoman tulee olla sellaista, että se koskettaa ihmistä, aivan sitä sisintä ja salatuinpaakin asiaa, että jokin siellä ihmisen sisimmässä liikahtaisi, ja ihminen alkaisi ajattelemaan sen syntyjä syviä.
Miten sellainen puhe, mikä ei kosketa ketään, saa siellä ihmisen sisimmässä mitään liikahtamaan. Tyhjänä tulet kirkkoon ja entistä tyhjempänä tulet ulos, kun et täältäkään mitään saanut. Tässä välinpitämättömässä maailmassa ihminen haluaisi tulla huomatuksi, eikä olevansa pelkkää harmaata massaa. Kun se puhe on sellaista että sinut on huomataan, tunnet että juuri sinulle puhutaan, olet olemassa, sinunkin elämällä on merkitys, se avaa ihmisen sisimmän ottamaan vastaan sen Sanan, mitä ristin sanoma voi parhaimmillaan antaa.
Tässä suhteessa olemme samaa mieltä. Kenties vain on niin, että meitä puhuttelevat eri asiat?
Loukkaaminen ei saa olla itsetarkoitus. On osattava erottaa se, että joitakin loukkaa jo se että on eri mieltä, joitakin ilkeästi asetetut sanat. Ei koskettavuus synny loukkaamisella. Sanat voivat olla lempeitäkin, toisinaan niissä onkin enemmän voimaa.
Sinun kirjoitukseesi evita- yhdyn täysin. Eivät papit enää saarnaa parannusta vaan korvasyyhyyn.
Eikös sekin ole korvasyyhyyn saarnaamista jos haluat kuulla vain sitä mikä sinusta tuntuu hyvältä?
Tätä ei tarkoitettu ollenkaan. Älä pane kuvitelmiasi toisen kontolle.
Kyse on siitä että saarnataan Jumalan Sanaa tyyliin Jeesus Kristus eikä ihmisten korvasyyhyyn sitä mitä ihmiset haluaa kuulla.
Papit julistaa korvasyyhyyn, että ei hätää - armo kantaa, mutta Jeesus julistaa tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi. Tässä on tietty ero. Papin puheesta ihmistä tykkää, mutta Jeesuksen puheesta he raivostuvat silmittömästi.
Joten sinäkin mieluummin kuuntelet sellaista saarnaa joka on vastenmielistä sinulle kuunnella? Eikö ole parempi ensin miettiä rehellisesti sitä, miten itse asian kokee? Aika kaksinaismoralistista on vaatia muilta sellaista mitä ei itsekään tee.
Eli sinäkin todennäköisesti raivostuisit Jeesuksen puheista.
En halua kuulla sitä mikä tuntuu hyvältä vaan sitä mikä on välttämätöntä.
Samoin.
Äläs taas pane omaa sappeasi muiden kontolle. Kanna vihasi itse.
Jumala on aina oikeassa ja Jeesuksen sanat ovat balsamia uskovien sielulle.
Ei pidä paikkaansa. Jos mielestäsi Raamattu joka lauseeltaan on oikeassa olevaa Jumalan sanaa jota pitää noudatta niin vaikeuksissa olet. Ja Jeesuksenkaan sanat eivät taida olla balsamia joka kohdin. Oletko esim. lahjoittanut kaiken omaisuutesi köyhille? Epäilen.
Ei minulla ole mitään sappea tai vihaa. Kummastelen vain sitä, että miksi se mikä on balsamia sinulle onkin korvasyyhyä muille.
Niin, se on helppoa ajatella että enhän se minä mutta kun nuo toiset. Kuvitellaan että itselle on niin helppoa kaikki.
Minusta on hieman eri asia jos ihminen tahallaan loukkaa, kuin se että Jumalan Sana loukkaa. Sanotaan, että Jumalan Sana satuttaa silloin kun se tulee kohti. Silloin se panee siellä ihmisen sisimmässä jotain liikkeelle. Ehkä silloin olisi alku ja parannuksen paikka jossakin asiassa ihmisessä itsessään.
En tiedä loukkaako Raamatun sanat? Ne kyllä pysäyttävät, herättävät, innostavat ja lohduttavat. Muutoksen tekeminen ei aina helppoa ole. Niihin tarvitaan tukea, ei loukkauksia.
Loukkaus voi aiheuttaa juuri päinvastaista, se satuttaa mutta väärällä tapaa. Se jumiuttaa ja halvaannuttaa, herättää suuttumusta ja saa aikaan pahaa. Tuskin siis Jumalan tarkoitus on tuo?
Joten, turhaa on silloin mennä Raamatun sanan taakse, jos loukkaaminen on ollutkin se pääasia.
Tarkoitin lähinnä sitä, mitä Sana itsessään tekee, meistä ihmisistä riippumatta. Vai etkö usko että Jumalan Sanalla olisi tällainen voima?
"Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili" (Hebr. 4:12,13).
Kyllä näin. Jos ihminen loukkaantuu Raamatun sanasta on korkea aika tutkia itseään sen sanan valossa. Tuntuu usein, että näissä tilanteissa ihminen suojautuu ja kääntää katseensa itsestään "loukkaajaan".
"Joten, turhaa on silloin mennä Raamatun sanan taakse, jos loukkaaminen on ollutkin se pääasia."
Kristityn tulee aina mennä Raamatun Sanan taakse sillä vain sieltä löytyy parantava vaikutus ihmisten elämään. Kun puheessa on tarpeeksi suolaa, niin ihmisten elämä ei mene pilalle kuten nykyään tapahtuu kun papit vain lässyttää.
Tämä pätee hyvin moneen ihmiseen nykypäivänä.
Jaa, käytä sinä Raamattua kuten tahdot. Oman mielesi jatkeena. Jos vain löydät jostain kohdan joka antaa siihen luvan. Eli missä kohtaa Raamatussa ilmaistaan että sitä saa käyttää muiden loukkaamiseen, suututtamiseen tai oman mielen tilan purkamiseen?
"Enhän se minä vaan kun se Raamattu..." aikamoista omantunnon pesemistä omista teoistaan...
Tässä olen samaa mieltä. Tiedän että kuitenkin tarkoitamme varmaan vähän erilaisia asioita?
http://www.kotisatama.net/fi/raamattujasana/viikonsana/sana.php?paivays=2008-07-30
Tässä aiheesta saarna/opetus
Kyllä kirkossa on suolapurkkeja! Mutta keskustelupalstaa on turha pitää kirkon mittana! Harvat kirkonjäsenet puolustavat keskustelupalstoilla kirkkoaan,eli monet kirjoittelijat ovat tuollaisa korppikotkia, jotka istuskelevst kirkon katolla väijymässä heikokuntoisia uskovia!
Kirkko heikko - uskova vahva!
Miten aloittajan mainitsema vertaus kirkon suolan puuttumisesta ja käytetystä kondomista oikein kuuluu sivistyneeseen luterilaisuuteen? Minusta ei mitenkään. Minusta se on vaan näitä inhoittavia iskuja nykykirkkoa kohtaan joita täällä sallitaan toisin kuin näiden iskijöiden motiivien ja uskomisien arvostelua.
Tarkoittaneeko aloittaja että tarttis suolaa enemmän haavoille, vai miten?
Väärässä paikassa se kirvelee ja tekee olon tukalaksi, mutta taitavasti käyteltynä se tuo herkulliset maut paremmin esiin.
Vanha konsti tämä.. :)
eli myös desinfioi esim. kipeää kurkkua kurlatessa - ja siten edesauttaa hyvää..mutta liika on liika ja kääntyy lopulta itseään vastaan.