Me elämme maailmassa johon olemme syntyneet, ja joka on meille varsin tuntematon ja suuri arvoitus, tänkin aikana. Emme käsitä tästä omasta maailmastammekaan vielä - kuin lähestulkoon pintapuolisesti sen tarjoaman "kuvakielen" inhimmillisin tuntein, inhimmillisin aistien antaman vastauksen kautta. Mutta sitten aikaa myöten kun opimme ajattelemaan sekä ymmärtämään, kaikkea ulkpuolella ympärillämme olevaa elämää, joka herättää "meissä sisäisenkin tutkijamme"tunteen ja hartaan mielen ilmaisijan tunteen,jonka se paljastaa tuon salaisen käsittämättömän "MYSTEERIN" olemassaoloa. Sehän vaikuttaa lähestulkoon kaikkiin ajatteviin ihmisiin jotka, jakavat sisäisen minänsä luonnon kauniin ja sopusointuisen olemuksen kanssa, silloin kun hän kohtaa tämän puolen luonnosta, niin silloin hän on tuossa hetkessä tuonut sisäisen paremman minänsä esille, aivan kuten luontokin?
Ja siksi ihminen haluaa tutkia jopa luonnon ylivoimaisia meille ihmisille arvoitukseksi jääviä mysterioita sentähden, että pääsisimme selvyyteen, siitä mikä on osamme ja tulevaisuutemme maailmankaikkeudessa, senkiertokulussa, niinpä tietysti tämä koskee ennenkaikkea omaa "tellustamme". Onko meillä jokin erityisasema olemassaoloomme; onko meillä syytä olettaa, että todella olemme saapuneet tieteessä; lopultakin sen lähteelle, joka on "vain muutaman askeleen etäisyydellä, siitä päämäärästä johon ihmisen järki hänet tahtoo ohjata, ja jossa perimmäinen kysymys saa tieteellisen vastauksen ja ratkaisun.
Tiede ja tegnologia sekä astrologian tutkijat, on pyrkinyt ratkaisemaan kysymystä IHMISESTÄ: Että kuka minä olen. Ihminen joka kenties etsiikin vastausta mysteerioista. Mutta tiede ja tegnologia tutkii ja pyrkii ratkaisemaan niitä kysymyksiä, jotka ovat mysteerioita ihmisille, joka etsii vastausta kenties "Mysteerioista". Mutta tieteen antama vastaus ei kylläkään tyydytä ihmisiä jotka jotka etsii vastausta olemassaolonsa tarkoitukseen: siis vastauksen miksi; hän on syntynyt tähän vaaralliseen ja kylmään maailmaan? - Eli ihminen haluaa ymmärtää olemassaolonsa tarkoituksen.
Eli ihminen kaikesta äärettömistä tieteellisistä ratkaisuista huolimatta on vielä toistaiseksi jäänyt lopullista ratkaisua, vaikka tekniissa on tapahtunut nykyaikana - valtavaa etenemistä kohti viimeistä "huippua".Näin ollen tieteenkin tutkijat voivat vielä joutua odottamaan vastausta joitakin aikoja, joka saattaa olla hyvikin "lyhyt tai pitempi, kuin osataa odottaa, siksi ihminen tuntee it6sensä turvattomaksi. jatkuu
Ja siksi ihminen haluaa tutkia jopa luonnon ylivoimaisia meille ihmisille arvoitukseksi jääviä mysterioita sentähden, että pääsisimme selvyyteen, siitä mikä on osamme ja tulevaisuutemme maailmankaikkeudessa, senkiertokulussa, niinpä tietysti tämä koskee ennenkaikkea omaa "tellustamme". Onko meillä jokin erityisasema olemassaoloomme; onko meillä syytä olettaa, että todella olemme saapuneet tieteessä; lopultakin sen lähteelle, joka on "vain muutaman askeleen etäisyydellä, siitä päämäärästä johon ihmisen järki hänet tahtoo ohjata, ja jossa perimmäinen kysymys saa tieteellisen vastauksen ja ratkaisun.
Tiede ja tegnologia sekä astrologian tutkijat, on pyrkinyt ratkaisemaan kysymystä IHMISESTÄ: Että kuka minä olen. Ihminen joka kenties etsiikin vastausta mysteerioista. Mutta tiede ja tegnologia tutkii ja pyrkii ratkaisemaan niitä kysymyksiä, jotka ovat mysteerioita ihmisille, joka etsii vastausta kenties "Mysteerioista". Mutta tieteen antama vastaus ei kylläkään tyydytä ihmisiä jotka jotka etsii vastausta olemassaolonsa tarkoitukseen: siis vastauksen miksi; hän on syntynyt tähän vaaralliseen ja kylmään maailmaan? - Eli ihminen haluaa ymmärtää olemassaolonsa tarkoituksen.
Eli ihminen kaikesta äärettömistä tieteellisistä ratkaisuista huolimatta on vielä toistaiseksi jäänyt lopullista ratkaisua, vaikka tekniissa on tapahtunut nykyaikana - valtavaa etenemistä kohti viimeistä "huippua".Näin ollen tieteenkin tutkijat voivat vielä joutua odottamaan vastausta joitakin aikoja, joka saattaa olla hyvikin "lyhyt tai pitempi, kuin osataa odottaa, siksi ihminen tuntee it6sensä turvattomaksi. jatkuu
Vastaukset 11
Vanhimmat
Aloituksesta saa kuvan oman tiensä valinneen etsivän ihmisen hapuilusta hänelle tuntemattomassa todellisuudessa .. jota hän ei näe , jolle hän ei osaa antaa sen enempää nimeä kuin olemusta tai tunnistaa sen ominaisuuksia ..
Jos aletaan vakavasti keskustelemaan elämän tarkoituksesta - sílloin on hyvä alkaa "elämän arvoista" - siis elämän todellisia arvoista (ehkä ei niinkään omista) - sellaisista kuin oikeudenmukaisuus, rakkaus, epäitsekkyys, ja että ihmisen ei tarvitse tuntea pelkoa sitä kohtaan mitä ei tunne. Ne eivät ole arvoituksia ..
Pelko nimittäin estää ... ja elämää on vaikea ymmärtää uhan alla ... ja halun tietää ja oppisen täytyy (minun mielestäni) aina mennä käsi kädessä oikeiden "korkeiden" elämän arvojen kanssa - muussa tapauksessa on riski uskomattoman suuri, että meistä tulee eräänlaisia "pikku hitlereitä" ja me tuhoamme muita ja siten myös itseämme.
alex
Ihminen etsii tieteen valossa, vastausta tuohon kaikkein kipeämpään kysymykseen ken voi antaa vastauksen tähän kipeään ihmismieltä askarruttavaan kysymykseen - eli olemassaolo tarkoitukseen? Maailmassa on ihmisiä, jotka ovat antautuneet tieteelle, sen tutkiminen on saanut valtavat määrät ihmisiä koskeviin ongelmiin, sairauksiin ja taloudellisiin ahdinkoihin ja hätätilanteisiin suuria helpotuksia,sekä yksityisesti, että kansallisessa köyhyydessä. Mutta kuitenkin, vaikka Tiedemiesten ja muiden tutkijoiden löytöjen ja uudelleen sovellusten ansiosta heidä keksintönsä on luonut turvalliaia ympäristöjä ja paljon muuta mukavuutta, jotka varjelevat meitä luonnossa tapahtuvilta vaaroilta ja kolhuilta.
Mutta silti maailmassa on ihmisiä jotka nousevat vastustamaan tiedettä, joka edistää heidän jokapäiväistä elämäänsä kohentamalla heidän hyvinvointiaan ja mukavuuttaan, ja näiden vastustajien etupäässä kulkevat aivan selvästi kirkkoyhteisöjen eliitti, eli johtoporras piispat ja papit, jotka paimentavat kansaansa, yhä julmemmin seuraamaan johtajiensa esimerkkiä mitätöimään, ja niin alas kuin vain olisi mahdollista syöstä Tieteen harrastajat h....ttiin.Tä toive istuu äärettömän lujasti "hitsattuna" ainakin adventismin etunojamiehessä ("pyhhissä").Hän 'palaa' siinä aatteessaan kuin Moosekselle näytetty "palava pensas" erämaassa?!
Eremith32:lle
Ei tieteessä ole mitään vikaa vaan sen nimissä valehtelemisessä.
Jumala itse on Luoja ja kaikkeuden tiedemies. Ei sekoiteta toisiinsa tiedettä joka on todellista ja valheellisia selityksiä joita tehdään tieteen nimissä ja joita käytetään omien valheellisten pyrkimysten tueksi.
K uka tieteen-tutkija on sinulle käynyt valehtelemassa? - Todllinen tiedemies, oli Hän sitten minkäalan tutkija tahansa: Ei hänellä todellakaan ole varaa valehdella! Eikä sellainen "tiedemies" jolla on varaa valehdella ole suinkaan mitään tieteellisen tutkijan tausttaa/koulutusta. Onko niillä ihmisillä- kent'ties jotain yhteyttä minkään alan tieteeseen; sillä tuohon kirjoittamaasi en todellakaan jaksa uskoa! Sillä oikea tiedemies/tutkija, miltä tieteelliseltä alalta tahansa ei todellakaan valehtele! Tieteen kohdalta, sitä harrastavat kirkolliset yhteisöt, sillä he pelkäävät jo sanaakin "Tiede":
Adventtikirkolla on tapana suhtautua Tieteeseen kiihkomielisen tavoin suvaitsemattomasti - vihamielisesti Tieteellistä työtä kohtaan. Tämä kaikki tulee ilmi niin räikeällä tavalla edenkin adventistien räikeä-suisen "pyhhin" kielenkäytöstä, toivottavasti eivät kaikki sentään käytä tuollaista tapaa ilmaista tunteensa ja suhtautumisessaan Tieteeseen.
Monet meistä ihmisistä ovat kärsimättömiä. Onhan ihmisen elämä loppuyjen lopuksi varsin lyhyt, ja siksi haluaisimme päästä elmästämme tämän lyhyen elämän aikana nattimaan mahdollisimman paljon, ja siten saamaan irti nautintoa ja tyydytystä. Viimeisten vuosikymmenten kuluessa on tieteen valtava kehitys antanut meille suurta toivoa ja optimismia, että tehtävämme/roolimme saattaisi sittenkin olla hiukan tärkeämpi mihin tämä tämä "pieni kehomme viittaa. "Ja siksi ainoa tekijä puolellamme on henkemme". Ei siis älymme, vaan ymmärryksemme"!
Se ei suinkaan ole pieni arvo: tai vähäinen tekijä! Sillä ihminen on ainoa maan päällä elävä laji,että on saanut/pystynyt kehittämään kielen ja kirjoitustaidon ja mahdollistanut esi-isiemme käytännöllisen taidon ja viisauden, joka "pulppuaa" esiin nyky -ihmisen valtavana henkisenä voimavarana ja viisautena on sovellettu tekniikan käyttöön. Tähän, ja moneen muuhun ihmisille välttämättömän hyvinvoinnin lisäämisen tarpeisiin, kaikilla aloilla maailmassa. Etenkin jos me kiinnitämme huomiomme ihmisen ajattelutoimintaan, koska se on lisännyt meille mahdollisuuden tutkia syvällisemmin omaa-ajattelutoimintaa:
Tähän on siis johtanut ieteellinen vallankumous, joka on tehnyt meistä planeettamme hallitsevan lajin, ja siten se on mahdollistanut oman itsemme tarkemman tutkimuksen. Törmäämmekö tässä, nyt sitten vieläkin paketoituun uskonnollisiin oppi ja mysteerikaapuihin? Mitä ovat ajattelumme ja mielemme? ovatko ne jonkun jumalan lahjoittama jonkinlainen arvo joita koskaan emme tule ymmärtämään? Tai voimmeko ehkä sittenkin pystyä siihen, että rakennamme "koneita" joilla voimme sanoa olevan myöskin mielen, - tai jopa pitää itseämme noiden koneiden kaltaisena ja siten voisimme parantaa noita koneita edelleen.
Milloin tämän uskonnon ja tieteen välinen kinastelu oikeastaan päättyy? Luultavasti silloin, kun viimeinenkin vaihe on käynyt kehityksensä läpi? Aikoinaan "Oxfordin piispa Wilberforeen teki Darvinin väitteet ja "mielestään naurettaviksi"- Päättäen keskustelunsa tiedustelemalla hieman sarkastisesti Darvinin opin puoltajalta T.H Huxleyltä, että katsoiko hän periytyvänsä apinasta isä-vai äidin puolelta? Mutta ("Huxley esitti kuitenkin vastalauseena ja aivan huikeanmoisen katsauksen ja vastauksen kehityksen puolesta puhuvaan todistusaineistoon. Ja Huxley päätti esityksensä sanomalla, että hän pitää isänään mieluummin apinaa kuin piispan kaltaista älyllistä 'prostitoitua'- Jonka kanssa Lady Brewster saavutti kuolemattomuuden pyörtymällä ja sitten hänet kannettiin ulos talosta).
"K uka tieteen-tutkija on sinulle käynyt valehtelemassa?"
Valehtelemassa tai ei niin tieteen "saavutukset" muuttuvat kaiken aikaa - se mikä eilen oli totuus ei tänään olekaan sitä. Tai etkö ole ajatellut tätä ? ja turha sinun on minulle puhua adventtikirkosta, minä puhun yksilönä enkä minään kirkkona.
Niin, tuotanoin:"Totuus valhe". Sepä siinä tieteessä ja sen tutkijoissa, niin valtavasti määrätyn lailla kiinnostaakin ja ymmärrystä tyydyttää, koska se joka aika ja jopa joka päivä löytää uusia vastauksia tieteellisiin kysymyksiin, joihin mikään; ei raamattuun nojautuva uskonnollinen järjestelmä tai lahko ymmärtäisi tieteen ääretöntä merkitystä fysikaallisten tapahtumien pohjalta Mutta jokatapauksessa optimistisesti ajatteleva tutkija/fyysikko määrittelee monimutkaisessa elimessä tapahtuvien fysikaallisten muutosten tapahtumien pohjalta.
uskonnollinen lahkojärjestelmä, sitä vastoin torjuu lähes kaiken tieteellisesti tutkitun totuus-määritelmän. Joka taqpauksessa ihminen voi ottaa sen kannan, että aivot ovat avain mielen ratkaisuun?
"William Blake"), kirjoitti lähes 200v-sitten, että energia on koko äärettömän olemassaolon ,ja myös meidän tällä' telluksella olevan elämän ja sen olemassa olon lähde josta kaukki ikuinen elämä persoonallisessa muodossa on olemassa elollisana osina kokonaista kosmista osaa. "Energia on ainoa elämä, ja se on lähtöisin ruumiista; ja Ajatus on on Energian side tai ulkoinen kehä: Mutta Energia on ikuinen Valo".
"Fyysisen Maailman Kemiallinen alue! Tämä jaotus ei suinkaan ole mielijohteesta, tai mielivaltaisesta keinosta irroitettu näkökohta, vaan se on välttämätön, josta kunkin ainetta hallitseva laki erottuisi omaksi laikseen. Eli. 1-nen on Kaikkeuden olon, eli "Jumainen- hengen", siis epäjärjestyksen kaaos- maailma siis kaikkiin energian muotoihin liittyy epäjärjestys/entropia. 2. Eli Neitseellinen maailma ( 3) Elämän hengen maailma. (4). Elämän hengen sielullinen maailma. (5). Ajatuksen heräämisen maailma. (6). Tunne maailma ja lopuksi (7-mäs Fyysillinen maailma.
Tunnemaailmakin jakautuu 7,mään alitasoon, sillä tunnemaailmaa pitävät yllä kosmiset-voimat, sillä nehän meissä ihmisissä aiheuttavat meissä kiihoittumisen joka on meidän Henkiselle kasvulle välttämätön vaikuttaja ja "voima". Ajatusmaailmamme jakautuu myöskin-7,mään alueeseen, siis kongreettinen abstraktinen "maailma", joka käsittää kolmen hienoimman Aineolemuksen alueet sekä neljää kongreettisen kiinteätä alitasoa.
Eli näin ollen "Jumala" on meidän sisäinen olemuksemme - eli hän on meidän sielumme. Hän on se voima, joka läpäisee tämän persoonallisen eli ruumiimme olemuksellaan. Ja tämä sama Elämän Henki myöskin olemuksellaan pitää olemuksellaan ja elämällään koko maailman kaikkeden. Siis elollisruumis on rakentunut neljästä eetteriaineesta ja siksi kuuluu Fyysilliseen aineseen, mutta ei kuitenkaan liharuumista voi sekoittaa eikä niin voi tehdäkkään! Jatkuu myöhemmin!
"Usko ja tieto ovat kulkeneet tiedon kanssa käsikädessä, ja siksi niitä ei voi erottaa siltä korkealta tasoltaan mikään. Siis emme todellakaan voi sivuuttaa tätä sanaa - Usko, eli usko on yhtä kuin tieto, joka "Profaanisessa kreikan kielessäkin sana "pistis" merkitsee tietoa, mutta eihän switä kirkolliset oppisuunnat myönnä, tai hyväksy sen syyn tähden, että swe paljastaisi heidän oppinsa valheeksi. Siksi usko onkin hyvin epämääräinen käsite teologeille ja yleensäkin kirkkouskovaiselle "kristityille". Heidän uskon ytimensä on siinä, että jotkun opinkohdad ja kappaleet
pidetään pyhinä ja tieto saastutetaan noilla opeilla!
Jos me huomaamme, että sellainen ihminen, joka sanoo olevansa uskovainen ja kristitty ihminen, mutta kuitenkin on valmis muita oppisuuntia, ja ei uskovaisia kohtaan ahdasmielinen ja ankara tuomitsija ja katsoo muita epäilevästi ja halveksittavasti, ja valmis moittimaan ja käyttämään rivoa kieltään aina: vallankin hänen "ahdistavassa" tilassaan joutuessaan puolustamansa opin tähden pahasti alakynteen, niin hän valitsee - mielensä pahasti häiriintyneenä kaikkein alaarvoisimmat ilmaisut-muodot yrittäessään puolustautua häikäilettömällä menettelyllään oikeamielisiä vastaan. Emmehän; häneltä "pyhpyhpyhhiltä" tietysti kovin paljon voikkaan odottaa hän sanoo vain että on uskovainen kristitty, mutta ei tajua sen enempää, että sisältääkö kristitty ajatus lause sen enempää kuin ne 28 opinkohtaa, jotka on toistettu ehkä satoja kertoja hänen heikkoon tajuntaansa. Näin se vain on!!