Väittelyssä jää joskus nalkkiin. Kun tajuat sen ja vastauksen antaminen inhottaa, niin silloin voit:
- vastata johonkin toiseen kysymykseen
- laittaa asian leikiksi
- väittää jo vastanneensa
- pilkata kysymyksen esittäjää
- kääntää selkänsä ja mennä pois
- kehoittaa kysymään/etsimään vastausta muualta
- toimia, kuin ei olisi kysymystä kuullutkaan
- esittää vastakysymyksen
- muokata kysymys uuteen muotoon johon on helpompi vastata
- antaa pitkä vastaus aiheen ympäriltä mutta itse kysymykseen vataamatta
- ruveta ylimieliseksi ja kieltää kysymyksen oikeutus
- jne
Vaan jos vastapuolesi on hereillä, mikään ei onnistu. Kysyjä vain katsoo sinua, uhriaan, Edgar Allan Poen korpin lailla:
Turhaan pyydän armahdusta,
järkkymättä korppi musta
istuu päässä veistokuvan,
hievahda ei paikaltaan.
------------------------
J.K. Onko kukaan tajunnut, miksi minä jakelen näitä ”ohjeitani”? Täsmennettäköön, että pienen ihmisen tarve oman egon pönkittämiseen ei (yksin) riitä.
- vastata johonkin toiseen kysymykseen
- laittaa asian leikiksi
- väittää jo vastanneensa
- pilkata kysymyksen esittäjää
- kääntää selkänsä ja mennä pois
- kehoittaa kysymään/etsimään vastausta muualta
- toimia, kuin ei olisi kysymystä kuullutkaan
- esittää vastakysymyksen
- muokata kysymys uuteen muotoon johon on helpompi vastata
- antaa pitkä vastaus aiheen ympäriltä mutta itse kysymykseen vataamatta
- ruveta ylimieliseksi ja kieltää kysymyksen oikeutus
- jne
Vaan jos vastapuolesi on hereillä, mikään ei onnistu. Kysyjä vain katsoo sinua, uhriaan, Edgar Allan Poen korpin lailla:
Turhaan pyydän armahdusta,
järkkymättä korppi musta
istuu päässä veistokuvan,
hievahda ei paikaltaan.
------------------------
J.K. Onko kukaan tajunnut, miksi minä jakelen näitä ”ohjeitani”? Täsmennettäköön, että pienen ihmisen tarve oman egon pönkittämiseen ei (yksin) riitä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
...on kello josta välillä loppuu veto
ja jolle täytyy antaa energiaa hyvillä,
ihanilla ajatuksilla.
Joka päivä saamme kokea ja
joudumme kokemaan negatiivisia ajatuksia ja asenteita.
Mukavia ajatuksia ja ideoita jää syntymättä,
uuden innostuksen kipinät eivät kohtaa minkäänlaista sytykettä.
Tuhlaamme vain valtavan energian syyllisten etsimiseen.
Jakelemme kaikenlaisia rangaistuksia,
pudottelemme toisiamme milloin mihinkin maanrakoon,
kankkulan kaivoon ja ties minne.
Ja kun itsetuntomme on taas palautettu, huomaamme,
ettemme ole saaneet mitään uutta aikaiseksi. Ei yhtikäs mitään.
Aloitamme taas kaiken alusta ja
huomaamme sen ajan,
uuteen käyttämämme ajan menneen
emmekä saa sitä enää takaisin.
Lähtölava on laskettu alas ja
lasku eikun vain jatkuu.
Kaikissa negatiivisissa vastoinkäymisissä on mahdollisuus,
meidän itsemme kokoinen.
Emme antaisi negatiivisuuden laueta itsessämme, vaan huomaisimme myönteiset,
onnistuneet asiat ja puhumaan niistä rakentavasti.
Sillä meidän pitäisi synnyttää myönteisyyttä,
mitä ilman yhtään ainoata oivallusta ja onnistumista ei vielä koskaan ole synnytetty.
Pieni hajatelma loppuun:
Elämä on suora lähetys,
eikä mitään uusintoja.
*olen ymmärtänyt* :D
Sinä se sitten osaat esittää asiasi runollisesti. Ettei vaan ollut kohdan "antaa pitkä vastaus aiheen ympäriltä mutta itse kysymykseen vastaamatta" mukaan...
No, sovitaan, että minä ymmärsin vastauksesi.
...oppinut väistämisen taidon.:DD