Sillä koska tiede edellyttää täydellistä neutraaliutta, ei sen pidä erityisesti suosia uskontoa, muttei myöskään erityisesti poissulkea sitä.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tiede lähtee siitä, että jos väitetään että lampussa asuu lampun henki, pitää tuo väite pystyä todistamaa. Jos ei pystytä todistamaan niin väite katsotaan vääräksi.
Tiede ei voi lähteä siitä, että oletettaisiin että jokaisessa lampussa on 50% todennäköisyydellä lampunhenki ellei muuta osoiteta.
Sama koskee jumalaa. Ihmiskunta on keksinyt väittää eri jumalien olemassaolon puolesta jo tuhansien eri jumalien kohdalla. Yhdestäkään ei vaan ole saatu ainoatakaan todistetta. On vain ihmisten kirjoittamia kirjoja joissa tehdään uskomattomia väitteitä.
Uskonto sulkee itse itsensä pois. Uskonto väittää maailmankaikkeuden tilan tietynlaiseksi. Tiede vain kertoo että uskonnon väitteet eivät ole totta.
Entä jos tieteen työkalut Jumalan todistamiseen ovat yksinkertaisesti väärät?
Et näköjään ymmärrä tieteestä, sen oletuksista ja olettamattomuuksista mitään. Et näköjään ymmärrä myöskään sitä, että ei ole niin, että jos ei oleteta tekijää x, niin oletaan samalla 50% todennäköisyys tekijän x olemassaololle. Se ei tosiaan ole niin.
"Tiede vain kertoo että uskonnon väitteet eivät ole totta."
Missä? Todisteet pöytään.
>>Tieteen luonne on agnostinen, ei ateistinen>>
On aivan totta, että tiede itsessään ei ole sen enempää ateistista kuin uskonnollistakaan. Tiede pyrkii vain saamaan selville, miten asiat ovat eli miten prosessit toimivat ilmiöiden takana. Jokainen on vapaa sitten vetämään omat johtopäätöksensä tunnetuista faktoista.
>>Entä jos tieteen työkalut Jumalan todistamiseen ovat yksinkertaisesti väärät?>>
Kun katselet ympärillesi, näet paljon tieteen metodeilla tuotettuja toimivia rakenteita. Jos tieteen työkalut ja periaatteet eivät toimisi, ei olisi kantavia siltoja, pinnalla pysyviä laivoja eikä ilmassa pysyviä lentokoneita. Ei olisi pitkälle edistynyttä lääketiedettä, ei toimivia internet-yhteyksiä eikä monia muitakaan palveluja, joita sinäkin käytät säännöllisesti.
On siis olemassa lukemattomia esimerkkejä siitä, että tieteellinen metodi toimii. Mitä sitten tulee jumalan olemassaolon todistamiseen, niin se ongelma taitaa johtua toisesta päästä, nimittäin siitä, että jumalien olemassaolosta ei yksinkertaisesti ole olemassa näyttöjä. - Tuskin sinäkään pitäisit tieteen vikana sitä, ettei Zeuksesta tai keijukaisista saada objektiivisia näyttöjä?
Tiede on uskonvastainen sellaisissa kohdissa kun uskonto esittää todellisuutta koskevia vääräksi osoitettuja väittämiä. Se on sitten jokaisen valinta uskooko todisteita vai valitseeko uskonnon perusteella jonkun todisteiden vastaisen näkökulman.
Uskonvastainen monissa kohden - kyllä. Esim. mitä kreationismiin tulee.
Uskonnonvastainen yleensä - ei. Tiede ei tee sellaisia yleisiä oletuksia.
Raamatun tarinoista monet ovat vääriksi osoitettuja myös historian ja arkeologian kautta. Ahkerat uskontobisneksestä elantonsa tienaavat tai fanaatikot tehtailevat väärennöksiä ja löytöjä Raamatun historiallisuudesta jotka eivät ole totta.
https://www.youtube.com/watch?v=ZxEJHO8KIXY
Tiede ei ole ihminen, muttei myöskään uskonto. Se on asia, käsite, prosessi. Asialla, käsitteellä tai prosessilla ei välttämättä ole vakaumusta uskonnon suhteen, toisin kuin subjektiivisella ihmisellä, joka ajattelee.
Aidolla tieteellä ei pitäisi olla uskonnollista vakaumusta, tai vakaumusta sitä vastaan suuntaan tai toiseen, sillä aito tiede on objektiivinen. Tosin tiedän että kaikella mihin ihminen koskee, objektiivisuuden säilyttäminen on haaste sillä ihminen pyrkii alitajuisesti tuomaan subjektiivisuutensa kaikkeen, mitä tekee.
Subjektiivinen ihminen se uskonnon kieltää, ei objektiivinen tiede, tosin tieteelliseen prosessiin ihmisen tuoma subjektiivisuus on nyt vain sattunut olemaan ateistivaltaista.
Vaikka neutraaliutta ollaan yritetty pitää yllä, subjektiivisuus puskee silti läpi.
Subjektiivisuudesta tieteen tekemisessä on todiste mm. se, että suuri osa teorioista - etenoiin maailman synnyn teorioista - perustuu oletukseen.
Sen huomaa jo kieliasussa big bangin ja evoluutioteorian alueella: "on ehkä ollut", "suurin piirtein", "oletettavasti"... ja niiden oletukset muuttuvat sen lisäksi jatkuvasti.
Tiedemisten mukaan tieto tai sen kieliasu ei ole aidosti tieteellistä, ELLEI SIITÄ OLE YLEISMAAILMALLISTA VARMUUTTA.
Aidon tieteen määritelmän mukaan big bang ja evoluutioteoria ovat yhä joiltakin osin pseudotiedettä, koska niissä on yhä liikaa yhä muuttuvia oletuksia. Ja siksi niitä yhä kutsutaankin teorioiksi, ja ovat olleet sitä lukemattomien vuosien ajan.
Tarkistatko ihan omaksi ilokseksi, mitä tarkoittavat sanat hypoteesi, teoria ja laki tieteessä -ihan vain ennenkuin nolaat itseäsi enempää...
On olemassa asioita, joita ei pystytä tutkimaan tieteen keinoin. Niihin tiede ei myöskään ota kantaa.
Tieteen tarkoitus ei missään tapauksessa ole toimia sen enempää uskontoja vastaan kuin niiden puolestakaan. Ja erityisesti korostan sitä, että tieteellinen tieto muuttuu ja kehittyy koko ajan. Tiede ei julista lopullisia totuuksia.