Moite Suomelle tilaustyönä

Olet selkeästi oikeassa.
YK:n komitean moitteen pitäisi palvella nyt erityisesti Suomen Korkeimman oikeuden KKO:n ylivaltaa, koska moite on suunnattu vain lainsäätäjiä, eli ministereitä ja kansanedustajia suuntaviitalla osoittaen.

Niin kuin uutisessa todetaan, yksityiskohtia ei ole esitetty. Näin ollen Suomen rajojen ulkopuolelta tulevaa painostusta, eli nootteja ei noteerattu.

Suomen oikeusjärjestelmän riippumattomuuteen on historian saatossa puututtu ent. Neuvostoliiton taholta. Nyt ilmansuunta on lännestä päin; USA valvoo "NATO-kumppanuusvaltioiden" lainkäyttöä kansainvälisten sopimusten osalta tiukasti. Varsinkin jos osapuolena on amerikkalainen. Olkoon "kumppanuusvaltion" sisäinen lainsäädäntö millä mallilla tahansa.

Päivänpolttava kiista on ns. Haagin lapsikaappaussopimuksen sitovuus Suomen sisäisessä lainkäytössä. Käytännössä nootit tulevat oikeusministeriöön, joka ohjaa ne, tässä tapauksessa, KKO:n presidentille; sillä seurauksella, että kotimaiset poliitikot voidaan haukkua oraviksi oksalle, mutta Amerikan Yhdysvaltojen lait ja tuomiot menevät Suomen prustuslainkin ylitse.

Tasavallassa kaiiki hyvin, vain lapsi itkee...

Liitän mukaan yhden todistuksen vuodelta 1998.

NOTE - No. 010
The Embassy of the United States of America presents its compliments to the Ministry fo Foreing Affairs and wishes to express the United States Government's consern regarding the case of the minor U.S. citizen children, Jonathan and Alexander Campoy., which was heard in the Finnish court pursuant to the Hague Convention on the civil aspects of international child abduction,
On 10 September 1997, the Finnish Supreme court upheld the order to return the children to the United States. Before the order could be executed, however, the mother of the children, Kirsten Campoy, went into hiding with them. She subsequently took her case to the media in Finland at the same time that she defied a Finnish court oder. Then, on 7 January 1998, a lower court in Vaasa suspended the Hague order to return, pending a review of the case.
The United States Government wishes to express its strong consern at these results. Reopening a Hague Convention case that has already been heard by the highest court calls into question the ability of the Government on Finland to meet its obligations under the Convention,
The United States Government is also conserned that reopening final Hague Convention orders will encourage parents, whose children have been taken to Finland, to use extra-legal methods such as reabduction toresolve their case. This is precisely the situation that the Convention was created to avoid.
The United States Government would like the Ministry to ask the Ministry of Justice to request that the local court expedite the review of this case. Further, the United States Government request a report on measures taken by the Ministry of Justice and the Finnish Central Authority to inform the local court in this case about Finland´s obligations under the Hague Convention.
Lastly, the United States Government request the Ministry´s intercession in obtaining consular access to the Campoy children,
The Embassy of the United States of America avails itself of this opportunity to renew to the Ministry for Foreing Affairs of the Republic of Finland the asuurance of its highest consideration.
The Stamp of the,
Embassy on the United States of America,
Helsinki, February 4, 1998

Demokraattisessa yhteiskunnassa ei saa olla kontrolloimatonta julkista valtaa.

Perustuslaissa määrätään:

2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

3 §
Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.
Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.
Oikeuspolitiikan ja lainkäytön ongelmat ovat siinä, että suri määrä Suomen lakeja on harmonisoimatta EU:n direktiiveihin ja uuteen perustuslakiin, joka astui voimaan 1.3.2000.

Joka tapauksessa selvää on ettei Venäjä eikä Yhdysvallat voi määrätä Suomen kansalaisten perusoikeuksista, jos Suomessa olisi todella riippumaton ja puolueeton tuomiovalta.

Ihmisoikeustohtori Martin Scheinin on oikea henkilö vastaamaan, mitkä seikat tosiasiassa vaikuttivat moitteen sanoihin lainsäätäjiä kohtaan? Mutta tätä lausuntoa tuskin tullaan julkisuudessa näkemään!