Kyllä nyt kelpaa kantaa kameraa luontoretkillä.

Tästä sen näkee.

Olympus on paras!

Kukin tarpeen mukaan. Itse on tullut siihen tulokseen että kinokoon peilikamera on paras vaihtoehto mulle.

Mainosmiesten mölinä, näköjään.
Varmaan sinne tyhjään päähän painui hyvin kun siellä ei omia ajatuksia ollut tiellä.

Trolliltahan tuo vaikuttaa, mutta vastataan silti.

Eläinkuvaaja ei tuota vielä tee, koska micro 4/3 eikä Fuji pysty vielä tarjoamaan kunnollista f/2.8 300 mm teleä. Toisaalta Fujin X T1:n tai Olyn OM D E‑M1:n tarkennus ei ole riittävän nopea esimerkiksi suomalaisten suosimaan lintukuvaukseen.

Sen sijaan maisemakuvaaja voisi vaihtaakin pienempään. SIlloin Fujin X100T on käytännössä lyömätön.

Välineillä puuhastelu on kivaa touhua. On myös sellainen olo kuin olisi oikein pätevä kun on painavat ja kalliit apparaatit matkassa. On pitkää putkea ja jalustaa raahattavaksi. Onko paras hetki se, kun tuntematon tulee vastaan ja huomioi varustuksen? Luulee ehkä siinä olevan ammattimiehen eläimiä kuvaamassa kun on vehjettä jos toista mukana?
Eläinkuvaaja? Moniko oikeasti kuvaa (=pääsee kuvaamaan) metsässä eläimiä? Jos joku niitä kuvaa, pitää olla taitoa muuallakin kuin kameran käsittelyssä. Muuten niitä ei kuvata muuta kuin piilokojusta oravia ja variksia lukuun ottamatta.

Lintukuvaus on oma lajinsa ja lintuja riittää. Niihin vaaditaan oma kuvauskalusto raskaasta ja kallista päästä. Kompaktilla siinä on vaikea pärjätä.

Tavallinen luonnosta nautiskelija tyytyy kuvaamaan maisemia tai vaikka yhtä puun lehteä, sammalta kivellä, hämähäkin seittiä kosteuspisaroineen tietyssä valossa jos ne sattuvat matkalla mukavasti kuvattavaksi tuon maagisen syvyysterävyyden huomioiden. Ei siihen tarvita kummempaakaan isoa kalustoa. Kompakti riittää. Jalusta saattaa olla asialinen matkalla.
Näyttäviä ja komeita halutunlaisia ja tarkkoja kuvia saa järkkärillä sekä kompaktilla.
Pääasia on, että luontoretkeltä saa virkistystä ja samalla siihen mukavaa pikku puuhaa mukaan kameran avulla.

Nautimme varmaan kaikki sekä pitkistä päiväretkistä sekä kameralla "leikkimisestä". Valot ja varjot ovat kuvaajan "välineet" eivätkä ne tarvitse isoa kalustoa.
Moni raahaa repullista kiloja mukanaan ollakseen "oikean" valokuvaajan oloinen. Moniko saa näillä kalliilla ja painavilla välineillään edes itseään tyydyttävää jälkeä? Ovatko sijoitukset menneet hukkaan?
Kompakti on vakavasti otettava vaihtoehto nykyisin.
Minäkin olen siirtynyt sellaiseen keveyden ja hyvän kuvanlaadun vuoksi.

Miksi vähättelette pienen kätsyn kameran omistajia? Kummallakin on kiva kuvata ja saa hyvää jälkeä eikä kaverit tiedä kummalla otos on otettu.
Liika raahaaminen on liikaa vaikka rahtina olisi laatutavaraa. Painoa on yksinkertaisesti liikaa ainakin minulle jolla on usein koirakin mukana metsäpoluilla.
Omistan kyllä digijärkkärin ja siihen pari linssiä. Ne ovat silloin mukanani kun menen yksin omia polkuja. Keväällä menen teerensoitimelle jossa järkkäri on se paras. Muutoin kompakti on kätevyydessä ykkönen.

Onpa ilo havaita, että oikeatkin valokuvauksen harrastajat arvostavat pientä kameraa. Kameran tärkein ominaisuushan on, että se sopii taskuun ja on siten mukana. Itselläni on reilun vuoden ollut taskukamera, jonka valovoima on 1.4-2.3. Aivan eriomaista jälkeä hämärässäkin, katuvaloissa yms. A4-laatu loistavaa. Samalla tulee kelvollista teräväpiirtovideotakin. Ominaisuuksia on kamerassa paljon yli omien tarpeitteni. Jo ennen digiaikaa luovuin järjestelmäkamerasta. Tässä välissä on ollut muutamia kameroita, joiden kuvalaatua voi kehua vain hyvässä valossa. Mutta muistokuvia on saatu, toki paljon on jäänyt saamattakin. Mutta jos olisi ollut vain järjestelmäkamera, niin vielä vähemmän olisi tullut kuvia. On jotenkin säälittävää, kun monet kuljettvat lomareissuillakin painavia järjestelmäkameroita ja useita putkiakin. Muutamien tällaisten tuttavien saavutuksia olen seuraillut ja valitettavan huonoja ovat. Ei se järjestelmäkamera hyviä kuvia tee, pitää olla näkemystä kuvien ottamiseenkin. Mutta nostaahan se (ehkä) kummasti itsetuntoa, kun noita vempeleitä raahaa mukanaan ja monet luulee, että tuossa on oikea valokuva-alan asiantuntija. Jotain hyötyä on siis tästä tekniikan hirveän nopeasta kehityksestä ollut. Mutta tieto ei saavuta kaikkia. Monen satunnaisen kuvailijan käsitys on edelleen, että vain järjestekäkameralla saa hyviä kuvia. Ja kyllä alan kauppiaat edelleen tuota käsitystä yrittävät vahvistaa, kokemusta on. Parempi katehan se tulee, kun paljon myy välineistöä.

Niin pientä kameraa ei olekkaan että vois aina pitää mukana.
Kännykkä on hyvä vaihtoehto, ja sitten tuleekin järkkäri.

Kuten edellä jo totesin, olen todella ihastunut tähän uuteen Ixus-kameraani. Se on todella kevyt.

Sitä millä kuva on otettu, järkkäri tai kompakti, ei A4 koossa tai isosta HD-ruudusta katsottuna pysty sanomaan. Tämäkin riippuu kohteesta. Jos kyseessä on lentävä lintu, kuvaus on kuva otettu isolla ja painavalla järkällä. Kaikki tietävät, että tässä on ollut asialla järkkäri. Etäisyys määrää, että vain isolla koneella saa kohteesta lähikuvan.

Jos kuva on 5n metrin päässä lammessa olevasta sorsasta, eroa laadussa ei ole. Kummankin kuvanlaatu on sama. Oli sitten valoisaa tai hämärää.
Sama koskee maisemakuvausta. Eroa ei ole.
Lähikuvauksessa kompakti pärjää mainiosti. Sentin päästä saa mainioita kuvia.
Lapsikuvauksessa kumpikin on mainio. Kummallakin autom.tarkennus toimii ja pysyy kohteessa. Eroa ei tiedä kumpika kone on asialla.

Kun aletaan oikein kuvaamaan harkiten ja päämääränä on laadukkaat, sävykkäät kuvat syvyysterävyyksineen sun muineen, on iso järkkis ehdoton. Vika vain on siinä, että mukana on kannettava painavaa kalustoa erilaisine objektiiveineen ja jalustoineen. Eli kamaa on mukana iso määrä.
Turistimatkalle ei tuota arsenaalia kannata ottaa.

Hyvällä ja kalliilla uudella älykännykällä (600 € ) otetut kuvat yllättävät terävyydellään. Ainakin mitä minä olen nähnyt ovat kuvat näyttäviä. Mutta ne laitteet ovat näppäilyyn. Kuvat ovat laatikkokameramaiseen tapaa teräviä koko alueelta. Tämä ei tyydytä oikeaa kuvaajaa.
Siksi minulla on iso järkkäri ja monta linssiä sekä yleiskamerana laadukas valovoimainen komppis. Viimeksi mainittu on yleensä mukana luontoretkillä kun en viitsi kantaa isoa kameraa.
Mainittakoon, että en korjaile kuviani mitenkään, vaan tulos on synnyttävä sitä kotona muljaamatta.
Filmiaikana tämä harkiten kuvaaminen oli välttämätöntä. Vieläkin se on hyve.

Kun jotain tosissaan harrastaa, ei silloin raha ole esteenä. Isoja summia sijoittaa toisen mielestä typerästi. Tosiharrastaja haluaa kunnon laitteet ja ne maksavat. Valitettavasti myös painavat...
Peilikamera on paras mutta se vaatii muutaman valovoimaisen objektiivin jotta laatua tulisi kaikissa tilanteissa. Tämä taas aiheuttaa monien kilojen painon. Olkapäällä niitä ei kanneta. Pieni rinkka on oltava.
Toinenkin harmi tästä on. Kenno pölyyntyy takuusti kun laseja vaihdellaan.
Kannattaa siis hankkia kaksi runkoa usein käytetyille laseille. Taakka ei paljoa enää lisäänny ja pääsee siitä kennon pölyyntymisestä.
Selvää on sekin, että tätä määrää ei aina viitsi ottaa mukaan. Silloin tyydyn pieneen hyvälaatuista kuvaa antavaan, valovoimaiseen Fujiini. Sen tuottamat kuvat ovat mainioita A4 koossakin.

Oikein hyviä kommentteja keventäjiltä. Tärkeintä lienee saada laadukaita kuvia joten eipä taida olla väliä millä niitä saa aikaan. Eiköhän esim v2014 zoomikännykkä lie jo melkoinen kamera verrattuna vaikkapa v.2004 varsinaisiin kameroihin?

Itse kuvaan urheilua kropirungolla jossa Sigman lasi ja saan "ammattilaisilta" hymähdyksiä varusteistani. Onneksi kuvat kelpaavat vaikka kuvattu väärillä vehkeillä :-)

Miklä on -kropirunko-?

Kävin tänään täyspilvisessä metsässä kahden kameran kanssa. Mukana oli Nikon d7000 ja siinä pikkuzoomi. Toisena oli Olyn stylus xz2.
Matkalla eroa oli kantamisessa. Nikon heilui välillä kummallakin olkapäällä ja kaulassakin. Kantaminen oli ikävää puuhaa. Pieni Oly oli kaulassa ja siinä aivan huomaamaton. Jopa kotimatkalla unohdin sen olevan edelleen kaulassani kioskilla poiketessani....
Kuvasin samaa aihetta monella otoksella kummallakin kameralla. Valoisuus, kontrasti ja tarkkuus olivat kohdallaan.Tervyysaluettakin kokeilin eikä eroa ollut.
Tuollaisiin näppäilykuviin kelpaa hyvin pikkukamera. Myös Nikon jos viitsii sitä kantaa.
Tiedän jo vastineenne, että tuossa Nikonissa on pikkukenno ja linssi ei maksa monia satasia. Kuitenkin kuvanlaatu on hyvä. Tähdennän, että en suurempia kuvia kaipaakaan kuin A4 tai 48" TV-ruutu.
Pienellä paperilla postikorttikoossa kummallakin saa loistotuloksia.

Nikonia käyttelenkin kun menen oikeasti kuvaamaan jotain tiettyä aihetta. Silloin on kamaa mukana jalustasta lähtien. Pikkukamera on mukana aina ellen nyt ihan juoksulenkillä ole.
Kumpikin on hyvä kamera.