Kiihdytys

Mukava havaita, että edes joku käyttää keskustelussa järkiperusteita sen sijaan, että vatkataan kymmeniä kirjoituksia tuloksetonta eipäs-juupas-keskustelua.

kiihdytä maltilla kirjoitti:

Mukava havaita, että edes joku käyttää keskustelussa järkiperusteita sen sijaan, että vatkataan kymmeniä kirjoituksia tuloksetonta eipäs-juupas-keskustelua.

ja "tämä prosessi on KAI ohjelmoitu laatikon elektroniikkaan ajatuksella, että kulutus olisi mahdollisimman vähäistä". Mutta kun ei ole, vaan edelleenkin reipas kiihdytys tavoitenopeuteen on se ainut ja oikea tapa. Vakkarilla ei pääse parhaaseen taloudellisuuteen.

säästökö tärkeintä? kirjoitti:

ja "tämä prosessi on KAI ohjelmoitu laatikon elektroniikkaan ajatuksella, että kulutus olisi mahdollisimman vähäistä". Mutta kun ei ole, vaan edelleenkin reipas kiihdytys tavoitenopeuteen on se ainut ja oikea tapa. Vakkarilla ei pääse parhaaseen taloudellisuuteen.

Lue lisää

Vakkarilla pääsee parhaaseen taloudellisuuteen, jos tavoitteena on saapua tietyssä ajassa perille / ajaa suunnilleen rajoituksen mukaista nopeutta.

Käsikaasulla ajavien säästö tulee alemmasta keskinopeudesta. Esim. ylämäki kontataan 80 km/h mittarissa (todellinen nopeus n. 75) ja alamäessä "otetaan vauhtia" eli lasketellaan 120 lasissa (todellinen nopeus 110-115 km/h). Essonvaarit luulee, että keskinopeus on tämän jälkeen (80 120)/2 = 100 km/h. Vaan ei ole, koska ylämäen konttaamiseen kuluu enemmän aikaa. 1 km nousu @ 75 km/h ottaa 48 s, mutta alamäki @112 km/h vain 32 s. Keskinopeudeksi tulee 90 km/h.

Hmm... tuli turhan optimistinen esimerkki. Satasen alueella käsikaasuttelijat etenee oikeasti 75-85 km/h keskinopeudella.

Tähän vaikuttaa myös ja erityisesti käsikaasuttelijoiden nopeuden jatkuva pumppaus väh. 15 km/h haarukassa.

Käsikaasuttelija luulee ajavansa koko ajan esim. 90 km/h (perinteinen essonvaarien 80 "mittarivirhe päälle"), mutta todellisuudessa (GPS:llä mitattu) nopeus hiipuu hiljalleen 85...80...75...70...70...70. Tätä alinta nopeutta körötellään minuutti, pari, sitten käsikaasuttelija herää päiväuniltaan, vilkaisee mittaria ja kiihdyttää nopeasti taas siihen 85 nopeuteen tai vähän ylikin (90-95 mittarin mukaan) mitä ajoi omasta mielestään koko ajan.

Sanomattakin on selvää, että em. herääminen tapahtuu aina ja poikkeuksetta myös silloin, kun a) käsikaasuttelija huomaa jonkun lähteneen ohittamaan b) saavutaan ohituskaistan kohdalle.

10-15 km/h ero kuvitellun ja todellisen keskinopeuden välillä selittää mainiosti 0,3-0,5 l/100 km eron kulutuksessa.

Toki näillä on muitakin säästöniksejä. Yleisin on se, ettei piitata nopeusrajoituksista eikä paljoa muistakaan säännöistä. Eli se sama 80/90 (70…85 todellista) on taulussa täysin riippumatta siitä, lukeeko tolpassa 100, 80 vai 60 (esim. risteysalueet/taajamien liepeet). Kehä I:llä lasketellaan surutta em. nopeuksilla kuudenkympin alueella (Mestarintunnelin kohdalla), mutta tunnelista ulos tultaessa on ylämäki ja siinä kohtaa ei ole kiire …. todellinen nopeus on n. 50 km/h!

Ja kaupungissa nää papat vetelee 45-55 km/h yhtälailla 30 kuin 60 -rajoituksilla, paikoin jopa 70 alueillakin (Vihdintie Konalan kohdalla). Tämä toimii – taloudellisin ajonopeus on 50-60 km/h ja alle 40 nopeuksissa kulutus kasvaa rajusti. Joten kannattaa ehdottomasti ajaa 50 km/h kolmenkympin alueella. Kyllä päälle ajetun lapsen vanhemmatkin ymmärtävät näin hyvän perustelun!

Ehdottomia niksejä on myös nämä
- moottoritielle liitytään max. 60 km/h nopeudella ja kiihdytys 85 marssivauhtiin kestää 2 km
- hidastaminen aloitetaan vastaavasti 2 km ennen erkanemiskaistaa ja viimeinen km körötellään 60-70 km/h
- liikennevaloista ylämäkeen kiihdytys sujuu hlöautolla hitaammin kuin rekoilla, 0-60 kiihdytys ottaa tasamaallakin minuutin (matkana 0,5 km/ pari korttelinväliä)

Jalankulkijoille EI anneta tietä ja risteyksiin PITÄÄ ajaa ”vanhoilla vihreillä”. Kolmion takaa saa ajaa eteen/kylkeen, jos tällä tavoin vältytään tarpeettomalta pysähtymiseltä tai kiihdyttämiseltä. Essonvaari säästää itse 0,01 litraa, mutta aiheuttaa härdellin, jossa 10 muuta autoa joutuu tekemään rajun jarrutuksen / kaistanvaihdon ja uuden kiihdytyksen = muiden kulutus kasvaa 10x0,02 litralla.

Huom. jarrutettaessa 100 -> 80 km/h liike-energian muutos on yhtä suuri kuin jarrutettaessa 60 -> 0 km/h. Eli se ”pieni nopeudenmuutos” mitä nysvääjä pakottaa liikennevirran tekemään ei olekaan ihan pieni, kun mietitään, paljonko palaa bensaa nopeuden palauttamiseen ennalleen.

Saman ilmiön aiheuttaa essonvaari myös kuhniessaan liikennevaloista lähdettäessä niin, ettei vaari perässään hinaamansa jono pysy mukana vihreässä aallossa, vaan 10 autoa jää seuraavaankin risteykseen käymään tyhmäkäyntiä 2 min ajaksi. Siinäkin puuhassa kuluu yht. 0,2 l tjsp polttoainetta (kaikilta yhteensä).

> Mutta taloudellisin kiihdytystapa on kaikista taloudellisen ajon opeista se vähiten merkitsevä, sillä taloudellisessa ajossa jarrutuksien, ja hidastamisen välttäminen on paljon tärkeämpää, ja monesti tämä nimenomaan tarkoittaa myös kiihdytyksien välttämistä.

Tämä pitää vielä korjata muotoon "taloudellisin ajotapa tarkoittaa jarrutuksien välttämistä". Hidastaminen moottorijarrutuksella on ihan OK (kun unohdetaan kaasutinpelit). Tällöinhän polttoaineensuihkutus on katkaistuna ts. ajotapa alkaa muistuttaa pisaralle pisimmälle kisoissa käytettävää pulse and glide tyyliä (kiihdytys lähes täydellä kaasulla = hyvällä hyötysuhteella ja sen perään moottori seis vapaalla rullausta, vauhdin hiivuttua taas kone käyntiin ja uusi kiihdytys).

Maantiellä tätä en itse kehtaa soveltaa ... vaikka käsikaasulla ajavat surutta seilaa tasamalla 70-85 ja mäkisessä maastossa 60-110...

BTW sellaisiakin väitteitä on näkynyt, että sopivasti kumpuilevassa maastossa kulutus on pienempi kuin tasamaalla. Syynä pitäisi olla juuri se, että tasanopeudella ajettaessa meno muuttuu pulse & glide tyyliseksi, kun ylämäessä konetta kuormitetaan kunnolla ja alamäet lasketellaan moottorijarrutuksella. Vrt. essonvaarien tyyli = poljin pultattuna paikalleen ja nopeus seilaa 60-110... Itse on tätä ilmiötä kylläkään ole onnistunut esiin houkuttelemaan.

Mutta kaupungissa pääsee välillä tyyliä soveltamaan siten, että reipas kiihdytys liikennevaloista (vaikka seuraavassa risteyksessä odottaa punaiset valot) koko loppumatka seuraavaan risteykseen rullataan moottorijarrutuksella. Jos temppu onnistuu oikein, ei tasanopeudella ajoa tule eikä jarruakaan tarvitse hipaista kuin ihan lopussa. Tuntuisi jopa toimivan...

Toki tämä onnistuu vain "paalupaikalla" oltaessa, koska essonvaarit toimii täysin päinvastoin = kiihdytetään mahdollisimman hitaasti -> ne seuraavan risteyksen valot saattaa ehtiä vaihtumaan vihreiksi ja takaisin punaisiksi = onkin (käytännössä) kiihdytetty punaisia päin! Plus niitäkin riittää, jotka juuri siinä seuraavan risteyksen edellä saavuttavat minut, koukkaavat eteen, jarruttavat .... ja sitten valo vaihtuu ja minä joudun kanssa pysähtymään, kun se essonvaari tutkii, mistä päin vaihdekaaviota 1. vaihde tänään löytyy.

Kaasua on syytä polkea reippaasti juurikin dieseleissä, että saa mm. turbon johtosiivet liikuntaa.

Pappatyylillä / tiiliskivi polkimen alla / pelkästään pintakaasulla hissutellessa saa paikat jumiin = pääsee jossain vaiheessa marmoritiskille rahastettavaksi.

no joka tapauksessa lutu pohjassa eikä se siltikään kiihdy mihinkään.