Tasa-arvon ja yksilönvapauden ohella Herne kelpuuttaa myös ihmisarvoon vetoamisen päteväksi julkiseksi perusteluksi yhteiskunnallisessa keskustelussa. Epäselväksi jää, mihin sekulaarin humanistinen – useimmiten myös ateistisen materialistinen ja ”uskonnoton” – vasemmistoliberaali perustaa näkemyksensä yleismaailmallisen sitovasta ja velvoittavasta ihmisarvosta ja tästä kumpuavista tasa-arvosta ja yksilönvapaudesta, kun atomien liikkeistä ja molekyyleistä ei voine arvoarvostelmia eikä eettisiä johtopäätöksiä vetää? Tai mikäli ihmisarvo on vain sopimuspohjainen relativistinen konstruktio, joka on voimassa vain niin kauan kuin jokin riittäväksi enemmistöksi tulkittu ihmisjoukko on motivoitunut tällaisen rakennelman mukaisesti käyttäytymistään normittamaan, muuttuu ihmisarvon yhteisesti sitova status julkisena normina heti kun riittävän moni päättää hylätä tämän normin jonkun kokonaan toisen normirakennelman hyväksi.
Herne päättää kirjoituksensa seuraavasti, jääden kyselemään julkista perustelua perinteisen avioliiton lainsäädännöllisen säilyttämisen puolesta ja ”tasa-arvoisen” avioliittolain säätämistä vastaan:
”Ihanneyhteiskunnassa avioliittolaki ei voi kohdella eri tavoin eri kansalaisia, jos tälle kohtelulle ei löydy julkista, kansalaisten yhteiseen arvopohjaan nojaavaa perustelua. On vaikea kuvitella, mikä tällainen perustelu voisi olla.”
Mutta koska Kaisa Herne hyväksyy ihmisarvon, tasa-arvon ja yksilönvapauden käsitteet ja arvot julkisen sekulaarin yhteiskunnallisen päätöksenteon perusteiksi, löytyy hänen kyselyynsä selkeä vastaus eli julkinen ja yhteisesti hyväksyttyyn ”ei-uskonnolliseen” arvopohjaan nojaava perustelu sille, miksi avioliittolainsäädäntö tulee säilyttää perinteisen avioliittokäsityksen mukaisena.
http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/634/julkinen_perustelu_perinteisen_avioliiton_puolesta
Herne päättää kirjoituksensa seuraavasti, jääden kyselemään julkista perustelua perinteisen avioliiton lainsäädännöllisen säilyttämisen puolesta ja ”tasa-arvoisen” avioliittolain säätämistä vastaan:
”Ihanneyhteiskunnassa avioliittolaki ei voi kohdella eri tavoin eri kansalaisia, jos tälle kohtelulle ei löydy julkista, kansalaisten yhteiseen arvopohjaan nojaavaa perustelua. On vaikea kuvitella, mikä tällainen perustelu voisi olla.”
Mutta koska Kaisa Herne hyväksyy ihmisarvon, tasa-arvon ja yksilönvapauden käsitteet ja arvot julkisen sekulaarin yhteiskunnallisen päätöksenteon perusteiksi, löytyy hänen kyselyynsä selkeä vastaus eli julkinen ja yhteisesti hyväksyttyyn ”ei-uskonnolliseen” arvopohjaan nojaava perustelu sille, miksi avioliittolainsäädäntö tulee säilyttää perinteisen avioliittokäsityksen mukaisena.
http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/634/julkinen_perustelu_perinteisen_avioliiton_puolesta
Vastaukset 2
Vanhimmat
Otatko tuosta selvän?
Vaikeaa tekstiä on.