Alexander Stubb lupaa kansalle

Painukoon helevettiin

Uurastusta voikukanjuuria syömällä ja lisää mamuja tähän kaameaan työvoimapulaan.

Turha on puhua edes , narsisti ei tunne niitä asioita . Talous ei kasva lainaa ottamalla ja ns. korkotulot eri maille annetuista lainoista on aivan silmällään . On se kumma kun ei des yritetä säästää ja maksaa lainoja , ehkä se ei kuulu valtiontalouteen .

Mutta yksityiskohtaisempi tarkastelu osoittaa muutakin. Jostakin kumman syystä yleensä puhutaan vain valtioiden bruttoveloista mainitsematta lainkaan, että valtioilla on myös paljon saatavia.

Suomen valtio on muun muassa merkittävä lainanantaja ja sillä on kymmenien miljardien finanssiomaisuus.

Valtion lainasaatavat ja osakesalkku arvioidaan noin 60 miljardiksi euroksi, joten nettovelka nousee ensi vuonna 36 miljardiin euroon.

Korkotuloja, osinkoja, osakkeiden myyntituloja ja muita voittojen tuloutuksia lasketaan kertyvän ensi vuonna lähes 1,87 miljardia euroa. Summa on liki sama kuin korkomenot.

Valtion ja kuntien velat nousevat ensi vuonna yhteensä noin 110 miljardiin euroon. Velka pysyy euromaiden yhteisesti sopimissa rajoissa eli alle 60 prosentissa bruttokansantuotteesta.

Suomen valtiontalous on edelleenkin kestävällä pohjalla, eikä veloistaan huolehtivan maan maine ole vaarassa.

Suomi lyhensi sotavuosinakin velkaa Yhdysvalloille. Lyhennykset olivat suurvallalle täysin merkityksetön asia. Suomi tekin asiasta suuren numeron ja sai mainetta velkansa maksavana maana Yhdysvalloissa ja muuallakin maailmassa. Toivottiin, että siitä olisi hyötyä ulkopolitiikassa sodanjälkeisinä vuosina. Tunnollisuus velanmaksajana ei silti merkinnyt mitään Pariisin rauhankonferenssissa 1946–1947.

Sotamenot maksoi Suomen kansa itse muun muassa ostamalla sotaobligaatioita. Niitä ei maksettu takaisin, sillä inflaatio mitätöi obligaatioiden arvon.

Suomen valtiolla oli 1990-luvulle saakka hyvin vähän velkaa. 1990-luvun alun laman vuosina ongelma ei ollut velan määrä vaan velkaantumisen nopeus.

Lamaa seuranneena, vuoteen 2008 saakka jatkuneena kasvuvaiheena velka painui noin 34 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se väheni absoluuttisestikin, kun velkaa lyhennettiin valtion omaisuuden myyntituloilla.

Kreikan tapaus on osoittanut, että valtion velka voi viedä yhteiskunnan lähelle katastrofia. Umpikujan syynä ei ole kuitenkaan pelkkä velkaantuminen, vaan myös Kreikan valtion kyvyttömyys verojen keräämisessä.

Kreikka on mennyt kansanomaisesti sanottuna konkurssiin eli velkojien on ollut pakko luopua saatavistaan. Muut euromaat ovat asettautuneet takaajiksi.

Mutta onko valtio velallisena samassa asemassa kuin yksityinen kansalainen?

Ei ole.

Valtiot eivät yleensä pyri velattomiksi. Erääntyvät lainat maksetaan ottamalla uutta velkaa. Se on sikäli johdonmukaista, sillä valtiohan on periaatteessa ikuinen. Kansalainen joutuu sen sijaan ottamaan huomioon aikansa rajallisuuden. Asunto- ja muut velat olisi hyvä maksaa ennen eläkeikää, etteivät jäisi perillisten riesaksi.

Niitäkin maita on, jotka ovat maksaneet velkansa. Yksi esimerkki on Romania Nicolae Ceaușescun aikaan 1965–1989. Velat maksettiin, mutta kansa pidettiin vilussa ja nälässä. Siinä kävi lopulta huonosti. Ceaușescukin menetti henkensä.

http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/valtiolla-on-velkaa-ja-saatavia/1233779

Niinpä niin..

Tämä on se Kokoomuksen mainostama paremminvointi valtio.. tosiaan!

Kokoomuksen ex-pääministeri Katainen teki kaikkensa romuttaakseen suomalaisen hyvinvointivaltion, ja tilalle tuli keitysmaa-Suomi, eli paremminvointivaltio.

Tosiaan kiitos äänestäjille!