Pääoma pakenee Suomesta. Sijoittajat eivät usko vakaaseen Suomeen.
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettu raha laski 82,5 miljardiin euroon. Rahastopääoma supistui jo toista kuukautta peräkkäin.
Se alkoi supistua rajummin kun Niinistö solmi sotaan valmistavan NATOn Isäntämaasopimuksen.
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettu raha laski 82,5 miljardiin euroon. Rahastopääoma supistui jo toista kuukautta peräkkäin.
Se alkoi supistua rajummin kun Niinistö solmi sotaan valmistavan NATOn Isäntämaasopimuksen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen lukenut uutiset huolimattomasti.
Ongelmat ovat Ryssälässä!
Mielisairaan paviaanin ilmeet muuttuvat jo tuskaisiksi.
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2014/11/10/putin-ruplan-heilahtelulle-koittaa-pian-loppu/201415579/170
Suomeen ei uskota niin Suomeen ei sijoiteta.
Yksi syy on Niinistö ja hänen Nato-juonittelunsa.
Olet erehtynyt. Nuo uutiset koskevat Venäjää.
Venäjän talouden nykytilaa seuraaville on päivänselvää, että Venäjän valtion virallinen näkemys pakotteiden vähäisestä vaikutuksesta ei pidä paikkaansa.
Venäjän suuryritykset hakevat taloudellista apua valtiolta. Rupla syöksyy. Keskuspankki joutuu tukemaan sitä ostoillaan. Korot nousevat. Inflaatio kiihtyy. Ulkomainen ja kotimainen raha karkaavat. Maastamuutto kiihtyy. Palvelusektori ja teollisuus hyytyvät.
Kaikki tämä voisi olla suurten raha- ja tuotantovarantojen Venäjälle vielä kestettävissä, jos maan talouden pitkän aikavälin näkymät olisivat kunnossa.
Näin ei kuitenkaan ole. Pitkän ja lyhyen aikavälin suunta on yhtenevä – alaspäin.
Venäjän keskuspankki ilmoitti torstaina, että se rajoittaa ruplan tukiostot 280 miljoonaan euroon päivässä. Samalla pankki laajensi haarukkaa, jossa valuutan arvon tulisi olla.
Tämä voidaan tulkita niin, että ruplasta tuli käytännössä kelluva valuutta. Keskuspankki tunnusti, ettei se pysty estämään ruplan halpenemista eikä enää yritäkään.
Kelluva valuutta päätyy lopulta siihen asemaan, johon se markkinoilla tehdyn talouden suorituskykymittauksen perusteella kuuluu. Jossain on sen vakautumiskohta – todennäköisesti runsaasti alempana kuin kurssi, johon venäläiset ovat tottuneet. Rupla halpeni keskuspankin päätöksen jälkeen edelleen suhteessa dollariin.
Perinteisen tulkinnan mukaan valuutan halpeneminen auttaa: se johtaa viennin kilpailukyvyn kohentumiseen. Venäjästä puhuttaessa tämä tulkinta ei ihan osu maaliinsa. Venäjä vie käytännössä vain energiaa, jonka hinta etenee samaan suuntaan kuin ruplan kurssi – alaspäin.
Ne yritykset, jotka vievät jotain muuta, törmäävät finanssisektorin pakotteisiin ja pakotteista seuraavaan rahoituksen kallistumiseen, mikä syö kurssiedun.
Monet Venäjän taloutta lyhyellä aikavälillä painavat seikat todistavat sen puolesta, että suurten keskinäisriippuvuuksien ja vapaan liikkuvuuden markkinataloudessa valtiolliset sääntely-yritykset vuotavat.
Venäjä ei pysty säätelemään öljyn hintaa, ruplan arvoa eikä investointien virtoja. Se ei myöskään pysty estämään aivovuotoa.