Wikipediasta:
"DDR:n tunnustamiskomitea
Saksan demokraattisen tasavallan vaakuna.
Suomen komitea DDR:n tunnustamiseksi (saks. Das finnische Komitee zur Anerkennung der DDR) oli Suomi-DDR-Seuran piiristä koottu kansalaisjärjestö, joka ehdotti tammikuussa 1970, että Suomi tunnustaisi Saksan demokraattisen tasavallan diplomaattisesti. Komitea ajoi myös Saksan liittotasavallan tunnustamista.
Itä-Saksa oli 1960-luvun lopulla turhautunut diplomaattiseen paitsioonsa länsimaissa. Kun Länsi-Saksan uusi liittokansleri Willy Brandt aloitti sovinnollisen idänpolitiikkansa 1969, DDR aloitti diplomaattisen painostuksen saadakseen tunnustuksia. Tärkeimpiä kohteita oli Suomi, joka arvioitiin Itä-Berliinissä lännen heikoimmaksi lenkiksi. DDR:n edustusto kovisteli Helsingissä ulkoministeriötä, ja DDR:n tunnustamisliike teki uutteraa työtä Suomen kansan parissa.[1]
Ajatus uuden yhdistyksen perustamisesta kirjattiin Suomi-DDR-Seuran kokouksessa 18. lokakuuta 1969. Komitean perustamiskokous pidettiin kolme kuukautta myöhemmin, ja yhdistyksen nimeksi tuli Suomen komitea DDR:n tunnustamiseksi. Tunnustamiskomitean sihteerinä toimi SKP:n enemmistöön lukeutunut Jorma Sunell. Sunell valittiin sihteeriksi, koska hän oli opiskellut insinööriksi Leipzigissa ja oli siten perillä DDR:n oloista. Hänen mukaansa komitean perustaminen oli itäsaksalaisten idea. Länsimaiden DDR-ystävät olivat kokoontuneet Helsingissä jo vuotta aikaisemmin ja perustaneet Pysyvän kansainvälisen komitean DDR:n tunnustamiseksi. Kansainvälinen komitea piti päämajaansa Ruotsissa ja sitä johti vasemmistososiaalidemokraatti Stellan Arwidsson. Kansallisia komiteoita perustettiin vuoden 1969 aikana useimpiin Länsi-Euroopan maihin.[1]
Suomen komiteaan DDR:n tunnustamiseksi kuului jäseniä kaikista puolueista, niin Keskustasta, liberaaleista kuin kokoomuksestakin vasemmistopuolueiden lisäksi.[2]. Tunnustamiskomiteaan kuuluneiden kansalaisjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä oli yli 1,5 miljoonaa suomalaista[3]. Välillisesti siihen siis kuului yli 20% suomalaisista[4].
Komitean puheenjohtajaksi valittiin SKDL:n kansanedustaja, enemmistökommunisteihin lukeutunut urheilumies ja presidentti Kekkosen hyvä tuttava Kuuno Honkonen. Hän johti komiteaa sen kolmevuotisen urakan ajan ja sai myöhemmin palkinnoksi nimityksen Suomen suurlähettilääksi Itä-Berliiniin. Komitean sihteeri Jorma Sunell oli sen varsinainen moottori. Hän seurasi ulkoministeriön ja YK-liiton toimintaa ja kirjoitti aina sopivalla hetkellä päättäjille kirjeitä, joissa muistutettiin DDR:n asiasta. Sunellin toimintaa helpotti se, että hänen vaimonsa työskenteli DDR:n kulttuurikeskuksessa (saks. DDR Kulturzentrum) Helsingin Hakaniemessä[1].
Suomi tunnusti sekä Saksan liittotasavallan että Saksan demokraattisen tasavallan samaan aikaan 21. joulukuuta 1972 solmitun sopimuksen jälkeen. Diplomaattisuhteet molempiin Saksoihin solmittiin 7. tammikuuta 1973. Tunnustamiskomitea lakkautti itsensä tämän jälkeen.
Komitean hallitus
Kuuno Honkonen, puheenjohtaja, SKDL
Tarja Halonen, SAK
Jaakko Laajava, SYL
Ontro Virtanen, Suomi-DDR-Seura
Ilkka-Christian Björklund, Suomen sosialidemokraattisen puolueen Saksan-kysymyksen työryhmä (erosi työryhmästä 1972)[1]
"
"DDR:n tunnustamiskomitea
Saksan demokraattisen tasavallan vaakuna.
Suomen komitea DDR:n tunnustamiseksi (saks. Das finnische Komitee zur Anerkennung der DDR) oli Suomi-DDR-Seuran piiristä koottu kansalaisjärjestö, joka ehdotti tammikuussa 1970, että Suomi tunnustaisi Saksan demokraattisen tasavallan diplomaattisesti. Komitea ajoi myös Saksan liittotasavallan tunnustamista.
Itä-Saksa oli 1960-luvun lopulla turhautunut diplomaattiseen paitsioonsa länsimaissa. Kun Länsi-Saksan uusi liittokansleri Willy Brandt aloitti sovinnollisen idänpolitiikkansa 1969, DDR aloitti diplomaattisen painostuksen saadakseen tunnustuksia. Tärkeimpiä kohteita oli Suomi, joka arvioitiin Itä-Berliinissä lännen heikoimmaksi lenkiksi. DDR:n edustusto kovisteli Helsingissä ulkoministeriötä, ja DDR:n tunnustamisliike teki uutteraa työtä Suomen kansan parissa.[1]
Ajatus uuden yhdistyksen perustamisesta kirjattiin Suomi-DDR-Seuran kokouksessa 18. lokakuuta 1969. Komitean perustamiskokous pidettiin kolme kuukautta myöhemmin, ja yhdistyksen nimeksi tuli Suomen komitea DDR:n tunnustamiseksi. Tunnustamiskomitean sihteerinä toimi SKP:n enemmistöön lukeutunut Jorma Sunell. Sunell valittiin sihteeriksi, koska hän oli opiskellut insinööriksi Leipzigissa ja oli siten perillä DDR:n oloista. Hänen mukaansa komitean perustaminen oli itäsaksalaisten idea. Länsimaiden DDR-ystävät olivat kokoontuneet Helsingissä jo vuotta aikaisemmin ja perustaneet Pysyvän kansainvälisen komitean DDR:n tunnustamiseksi. Kansainvälinen komitea piti päämajaansa Ruotsissa ja sitä johti vasemmistososiaalidemokraatti Stellan Arwidsson. Kansallisia komiteoita perustettiin vuoden 1969 aikana useimpiin Länsi-Euroopan maihin.[1]
Suomen komiteaan DDR:n tunnustamiseksi kuului jäseniä kaikista puolueista, niin Keskustasta, liberaaleista kuin kokoomuksestakin vasemmistopuolueiden lisäksi.[2]. Tunnustamiskomiteaan kuuluneiden kansalaisjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä oli yli 1,5 miljoonaa suomalaista[3]. Välillisesti siihen siis kuului yli 20% suomalaisista[4].
Komitean puheenjohtajaksi valittiin SKDL:n kansanedustaja, enemmistökommunisteihin lukeutunut urheilumies ja presidentti Kekkosen hyvä tuttava Kuuno Honkonen. Hän johti komiteaa sen kolmevuotisen urakan ajan ja sai myöhemmin palkinnoksi nimityksen Suomen suurlähettilääksi Itä-Berliiniin. Komitean sihteeri Jorma Sunell oli sen varsinainen moottori. Hän seurasi ulkoministeriön ja YK-liiton toimintaa ja kirjoitti aina sopivalla hetkellä päättäjille kirjeitä, joissa muistutettiin DDR:n asiasta. Sunellin toimintaa helpotti se, että hänen vaimonsa työskenteli DDR:n kulttuurikeskuksessa (saks. DDR Kulturzentrum) Helsingin Hakaniemessä[1].
Suomi tunnusti sekä Saksan liittotasavallan että Saksan demokraattisen tasavallan samaan aikaan 21. joulukuuta 1972 solmitun sopimuksen jälkeen. Diplomaattisuhteet molempiin Saksoihin solmittiin 7. tammikuuta 1973. Tunnustamiskomitea lakkautti itsensä tämän jälkeen.
Komitean hallitus
Kuuno Honkonen, puheenjohtaja, SKDL
Tarja Halonen, SAK
Jaakko Laajava, SYL
Ontro Virtanen, Suomi-DDR-Seura
Ilkka-Christian Björklund, Suomen sosialidemokraattisen puolueen Saksan-kysymyksen työryhmä (erosi työryhmästä 1972)[1]
"
Vastaukset 1
Vanhimmat
ei kai sentään maksullinen mummo :)