Mitä rintamalla tapahtui talvisodan viimeisinä hetkinä ja rauhan voimaan astumisen (klo 11) jälkeen. Parissa paikassa sota vielä jatkui, kun viestiä ei oltu kyetty välittämään, mutta miten siis muualla?
Talvisodan loppuhetket ja rauha?
Hankipora
20243
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Rintama kesti.
Miehet pysyi pääosin asemissaan, oli kielletty nousemasta, koska epäiltiin venäläisten petkuttavan, kuten tekivät Romanian kanssa.
Romaniaa petkutettiin kesällä -44. Maaliskuussa -40 ei ollut sotaa sen kanssa.
Olet verraton höpöttäjä.
Romania menetti Bes-arabian ennen talvisotaa.
Perehdy edes perusasioihin.
Tunnetun historian mukaan NL miehitti Bessarabian kesäkuussa 1940.
Soviet occupation of Bessarabia and Northern Bukovina - Wikipedia, the free encyclopedia
Tuo "sanon vaan" on kyllä ihan pitämätön.
Se pystyy kirjottamaan pötyä on aihe mikä tahansa.
Rauhaa edeltäneen viimeisen puolituntisen ajan ryssat ainakin Kannaksella ja Kollaalla ampuivat tykistökeskitystä suomalaisten asemiin. Luultavasti joko sadistisuuttaan tai sitten pelkkää laiskuuttaan, että olisi vähemmän kranuja pois lastattaviksi.
Tuon viimeisen puolituntisen seurauksena kaatui tai katosi noin 300 suomalaista.
Kuusisen hallituksella oli Terijoella oma valiokaarti, joka ei ollut mukana taisteluissa, sitä säästettiin sodan jälkeen järjestettävään voiton paraatiin.
Sillä oli ihan omat univormut ja liput jne... olihan se sosialistisen Suomen armeija.
Kun rauhansopimus sitten päätettiin, niin viimesinä päivinä se armeija marssitettiin rintamalle ja tapatettiin tyystin.
Ns. Kuusisen armeijasta oli rintamalla vain pieni osa.
Sodan loputtua se liitettiin puna-armeijaan.
"... Sillä oli ihan omat univormut ja liput jne... "
Ei ollut "omia" vaan Puolan armeijalta varastettuja, vain arvomerkit oli muutettu.
Kyllä talvi-sota kannatti 24000 kaatunutta,Karjala meni,jos olisi suostuttu Stalinin tarjoukseen Repolan ja Porajärven vaidoista kaikki tämä olisi voitettu (katso Goolesta Repolan historia)
tarjous oli Suomen sosialistinen tasavalta NL:n osavaltiona.
Talvisoat kyllä kannatti.
Ei ole olemassa mitään tietoa siitä, mitä suostuminen aluevaihtoihin olisi merkinnyt Suomelle. On arvailtu, että Suomelle olisi käynyt kuten Baltian maille, mutta sekin on vain arvelua, siitä ei ole todisteita.
Suomen kautta ei olisi voinut mennä Saksan-Neuvostoliiton tulevalle rintamalle, Baltian kautta kylläkin. Neuvostoliiton pelko Suomen käyttämisestä hyökkäysalustana on perusteltua. Sen on sittemmin historia osoittanut mahdolliseksi.
Suomenlahden saarten vuokraus ja rajan veto Kannaksella tuntuisi aivan järkevältä vaihtoehdolta ja varsinkin siksi, että mantereelta ei olisi vaadittu tukikohtaa. Mannerheim olisi suostunut näihin aluevaihtoihin, mutta poliittinen johto ei.
Tuntuu siltä, että neuvottelut katkaistiin liian aikaisin.
Jokaikiseen maailman valtioon on mahdollista hyökätä sen naapurivaltioiden kautta. Silti useimmat valtiot eivät tällä perusteella hyökkäile naapuriin järjestämään "kansanäänestyksiä" ja alueliitoksia. Alalla ovat kunnostautuneet lähinnä Hitlerin Saksa, Stalinin Neuvostoliitto ja Putinin venäjä.
"Kyllä talvi-sota kannatti 24000 kaatunutta,Karjala meni,jos olisi suostuttu Stalinin tarjoukseen Repolan ja Porajärven vaidoista kaikki tämä olisi voitettu"
Oikeasti Suomi olisi joutunut luovuttamaan n. 60 km Kannaksen länsirannikkoa Neuvostoliitolle. Viimeisimmässä NL vaatimuksessa olisi NL:lle jäänyt koko Koiviston kauppalan, Kaukjärven pohjoispään ja Lipolan linjan länsipuolinen alue. Tämä olisi merkinnyt sitä että pääpuolustusaseman läntinen reuna olisi jäänyt Neuvostoliiton haltuun.
Lisäksi Suomen olisi pitänyt hävittää pitkä pätkä Kannakselle tekemänsä linnoitetta, koska ne olisivat nyt liian lähellä "uutta rajaa". Ei Suomi tällaiseen voinut suostua.
Suomi oli valmis Kannaksella oikaisemaan Kuokkalan mutkaa n. 15-20 km.
Mitä Suomi olisi tehnyt Repolalla ja Porajärvellä sillä Kannas oli puolustuksen kannalta uhanalaisin alue.
Täällä tavalla NL pisti Suomen seinää vasten sellaisilla ehdoilla, joihin ei voinut suostua ja antoi NL:lle tekemällä tehdyn lisä syyn hyökkäykselle. Jopa jotkut Venäläiset tutkija Jeltsinin aikana olivat sitä mieltä, että alueluovutukset olivat vain Stalinin teatteria.
Miksi kaikissa tällä saitilla olevissa NL:n puolustuspuheissa aina vähätellään/valehdellaan Neuvostoliiton vaatimuksia ja liioitellaan Suomen hyötyjä?
Olisi joka tapauksessa hyökännyt ,tarkoitus oli avata liittouman pohjoinen rintama Saksaa vastaan. Talvisota päättyi Saksan vaatimukseen ,että NL lopettaisi vihollisuudet suomea vastaan.
"Olisi joka tapauksessa hyökännyt ,tarkoitus oli avata liittouman pohjoinen rintama Saksaa vastaan. "
Minkä liittouman?
Aseiden vaiettua rintamilta alkoi vetäytyminen. Aikataulu oli tiukka, venäläiset ahdistelivat suomalaisia jälkijoukkoja ja evakuointia. Vielä tässä vaiheessa tuli tappioita. Jostain kumman syystä näistä ei kirjoitella. Esim. Sortavalassa evakuoinnissa oli tragedia, täysi kaaos, viinakaupan ryöstäminen yms.
Alueiden luovutuksessa oli sovittu suomalaisten vetäytyvän tietyn kilometrimäärän päivittäin. Suomalaiset tulkitsivat sen kirjaimellisesti marssin pituutena, kun taas venäläiset mittasivat matkat kartalta linnuntienä.
Ryssaan voi aina luottaa, se toimii mahdollisimman inhottavalla tavalla.
"Ryssaan voi aina luottaa, se toimii mahdollisimman inhottavalla tavalla."
Tästä on hyvä esimerkki Enson kohtalo.
Pian rauhantulon jälkeen alkoi kiistely siitä, kenelle Enso lopulta kuului. Joukkojen siirtäminenkin oli vielä kesken.
Aluksi suomalaiset esittivät neuvostoliittolaisille oman ehdotuksensa rajankulusta. Koska karttojen rajalinjaksi merkitty tussiviiva kulki Enson ylitse, niin periaatteessa alue saattoi kuulua kummalle tahansa.
Mutta koska paikkakuntia ei kuitenkaan haluttu jakaa kahtia suomalainen asiantuntija majuri V. V. Ursin ehdotti harppimittausta vesistöjä ja tienhaaroja apuna käyttäen. Samalla rajaviiva siirrettäisiin vanhasta rauhanneuvotteluissa käytetystä 1:100000 kartasta, johon rajalinja oli merkitty paksulla tussiviivalla, uudenaikaiseen 1:10000 topografikarttaan. Näin saataisiin mittauksin selville se, kenelle Enso tosiasiassa kuuluu. Neuvostoliittolaiset hyväksyivät aluksi suomalaisten ehdotuksen, mutta muuttivat mieltään huomattuaan, että tällä tavoin he häviäisivät kiistan.
Lopulta neuvostoliittolaiset ilmoittivat, että ylemmältä tulleen tiedon mukaan Enson oli tarkoitus tulla Neuvostoliitolle ja että he ottaisivat sen vaikka väkisin. Asia oli sillä selvä. Suomi sai kompensaationa vastaavan maa-alueen pohjoisempaa mutta menetti merkittävän teollisuusalueen.
NL rohmusi arvokkaita alueita itselleen.