Onko hei mitään sääntöjä siitä, millä tavalla evankeliumi pitää laulaa. Tänään Henrikissä isä Marino lauloi sen jollakin kummalla melodialla, vähän kuin oltais oltu jossakin lastennäytelmässä... Eikö melodialle ole mitään sääntöjä.
No, onneksi loistava saarna korjasi menetetyn tunnelman.
No, onneksi loistava saarna korjasi menetetyn tunnelman.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Olen kuullut, että neokatekumenaaleilla on omanlaisensa liturgian muoto, joka poikkeaa katolisen kirkon perinteestä. Eräs Oulun seurakunnasta radioitua messua kuunnellut sanoi sitä kummalliseksi ja sekavaksi. Kunhan dominikaanit alkavat pitää messuja, saattaa olla mahdollista, että heidän juhlavissa messuissaan voit kuulla perinteistä gregoriaanista evankeliuminkin laulamista. Ainakin isä Martti vaali sitä ja osallistui myös uudempien suomennosten tekoon.
Isä Marinon loistava saarna??? Tietääkseni isä Marino (niin kuin yleensä kaikki neokatkut) saarnaa pääosin (ja miltei ainoastaan) seksikielloista. Jos sinä olet onnistunut kuuntelemaan edes yhden Marinon saarnan, jossa seksistä ei puhuttu sanaakaan, olen iloinen olevani väärässä...
Harvoinpa käyt messussa. Kannattaisi sinunkin ehkä lisätä messussa käyntiä ja pestä korvat, että kuulet.
Kappas! löytyi kai yksi katkirkkolainen lisää. No, mitäs pahaa isä Marino on tehnyt muuta kuin että on pappina katolisessa kirkossa? Sehän teille luopioille on se villakoiran ydin, kun pitäs vain teidät päästää puhumaan ja sit kaikki muu on paskaa. Paskaa on vain katkirkkoluopiopoppoo.
Minä olen kuullut vain pienen osan isä Marinon saarnoja, joissa olisi saarnattu seksuaalietiikasta. Eikä siitäkään saarnaaminen ole paha asia.
Tiedustelisin, mikä Johannes kaksnelosta oikein mättää...
Isä Marinon saarna oli todellakin loistava, jos olisit itse ollut paikalla, joutuisit itsekin niin toteamaan.
Aiheena oli mm. Kristuksen uhri eukaristiassa ja kristillinen toivo, hyve, joka tänä päivänä on kovin kateissa, vaikka juuri se antaisi meille mahdollisuuden "maistaa" jo nyt jotakin, joka meille oikeasti on tarjolla vasta myöhemmin.
Kyllä, isä Marino viittasi tässä mm. esiaviolliseen seksiin, mutta voi että on kapeeta, jos sen perusteella pitää koko saarna ja saarnamies hylätä.
Ja muistaakseni juuri seksuaalimoraaliasiat kuuluvat kirkon paimenten opetuksen painopistealueisiin, tai itse asiassa ovat kuuluneet jo 70-luvulta alkaen (ainakin), jolloin yksi kaunis dokumentti julkaistiin, nimeltä Persona Humana (1975):
XII
... Living the Christian life by following in the footsteps of Christ requires that everyone should "deny himself and take up his cross daily,"[42] sustained by the hope of reward, for "if we have died with Him, we shall also reign with Him."[43] In accordance with these pressing exhortations, the faithful of the present time, and indeed today more than ever, must use the means which have always been recommended by the Church for living a chaste life. These means are: discipline of the senses and the mind, watchfulness and prudence in avoiding occasions of sin, the observance of modesty, moderation in recreation, wholesome pursuits, assiduous prayer and frequent reception of the Sacraments of Penance and the Eucharist. Young people especially should earnestly foster devotion to the Immaculate Mother of God, and take as examples the lives of saints and other faithful people, especially young ones, who excelled in the practice of chastity.
It is important in particular that everyone should have a high esteem for the virtue of chastity, its beauty and its power of attraction. This virtue increases the human person's dignity and enables him to love truly, disinterestedly, unselfishly and with respect for others.
XIII
It is up to the Bishops to instruct the faithful in the moral teaching concerning sexual morality, however great may be the difficulties in carrying out this work in the face of ideas and practices generally prevailing today. This traditional doctrine must be studied more deeply. It must be handed on in a way capable of properly enlightening the consciences of those confronted with new situations and it must be enriched with a discernment of all the elements that can truthfully and usefully be brought forward about the meaning and value of human sexuality. But the principles and norms of moral living reaffirmed in this Declaration must be faithfully held and taught. It will especially be necessary to bring the faithful to understand that the Church holds these principles not as old and inviolable superstitions, nor out of some Manichaean prejudice, as is often alleged, but rather because she knows with certainty that they are in complete harmony with the Divine order of creation and with the spirit of Christ, and therefore also with human dignity.
It is likewise the Bishops' mission to see that a sound doctrine enlightened by faith and directed by the Magisterium of the Church is taught in faculties of theology and in seminaries. Bishops must also ensure that confessors enlighten people's consciences and that catechetical instruction is given in perfect fidelity to Catholic doctrine.
It rests with the Bishops, the priests and their collaborators to alert the faithful against the erroneous opinions often expressed in books, reviews and public meetings.
Parents, in the first place, and also teachers of the young must endeavor to lead their children and their pupils, by way of a complete education, to the psychological, emotional and moral maturity befitting their age. They will therefore prudently give them information suited to their age; and they will assiduously form their wills in accordance with Christian morals, not only by advice but above all by the example of their own lives, relying on God's help, which they will obtain in prayer. They will likewise protect the young from the many dangers of which they are quite unaware.
Artists, writers and all those who use the means of social communication should exercise their profession in accordance with their Christian faith and with a clear awareness of the enormous influence which they can have. They should remember that "the primacy of the objective moral order must be regarded as absolute by all,"[44] and that it is wrong for them to give priority above it to any so-called aesthetic purpose, or to material advantage or to success. Whether it be a question of artistic or literary works, public entertainment or providing information, each individual in his or her own domain must show tact, discretion, moderation and a true sense of values. In this way, far from adding to the growing permissiveness of behavior, each individual will contribute towards controlling it and even towards making the moral climate of society more wholesome.
All lay people, for their part, by virtue of their rights and duties in the work of the apostolate, should endeavor to act in the same way.
Kysymykseni Paulukselle oli:
"Jos sinä olet onnistunut kuuntelemaan edes yhden Marinon saarnan, jossa seksistä ei puhuttu sanaakaan, olen iloinen olevani väärässä..."
Vastaukset tulivat fundamentalistien laumasta tällä tavalla:
"Harvoinpa käyt messussa. Kannattaisi sinunkin ehkä lisätä messussa käyntiä ja pestä korvat, että kuulet". (Manteli)
" Kappas! löytyi kai yksi katkirkkolainen lisää. No, mitäs pahaa isä Marino on tehnyt muuta kuin että on pappina katolisessa kirkossa? Sehän teille luopioille on se villakoiran ydin, kun pitäs vain teidät päästää puhumaan ja sit kaikki muu on paskaa. Paskaa on vain katkirkkoluopiopoppoo". (3nity)(Naurettavaa, että 3nityn mukaan kaikki, jotka eivät ole hänen kanssaan samaa mieltä, ovat luopioita!)
"Minä olen kuullut vain pienen osan isä Marinon saarnoja, joissa olisi saarnattu seksuaalietiikasta. Eikä siitäkään saarnaaminen ole paha asia". (Rousku) (Rouskulle toistan kysymykseni: "onko edes yksi Marinon saarna, jossa seksistä ei puhuttu sanaakaan"?)
Paulus vastasi inhimillisempi:
"Kyllä, isä Marino viittasi tässä mm. esiaviolliseen seksiin, mutta voi että on kapeeta, jos sen perusteella pitää koko saarna ja saarnamies hylätä".
Paulus, onko mielestäsi niin suurta/tärkeätä yhteyttä ehtoollinen - seksietiikka???
Heippä!
ihan turhaa yrität saada noiden funkkujen kanssa keskustelua aikaan- eihän niiltä irtoa kuin vänkytystä kuinka kaikki on katkirkkolaisia (tää on niiden uusi kirosana) Herran jestas sentään, kun aina pitää löytää joku syntipukiksi! Lapsellista!
Ja kuten huomasit, rakas Johannes, fundamentalistinarisijat joutuivat pitkän poraamisen jälkeen myöntämään, että kyllähän se marino seksista taas puhui! Näillä höppänöillä puheet on kuin muslimifundamentalisteilla, jotka odottaa paratiisiin pääsyä 70 neitsyen seuraan. Voi teitä, elämä on tässä ja nyt. Sääli, ettette sitä tajua, vaan elätte tyhjäkäynnillä odottaen jotain, mitä ei koskaan tule.
Kyllä on tärkeä yhteys, kuten edellisen viestini loppupuolella esittämäni dokumentti antaa sekin ymmärtää.
Kirkon opetus käsittää sekä uskon että moraalin, ja jos nyt jotakin meidän on tunnettava kirkon moraaliopetuksesta, niin tietysti kymmenen käskyä, ja kyllä ne käskyt yltävät aina sänkykamariin saakka, kuten kaikki tiedämme.
Jos teen tietoisena kirkon opetuksesta, vapaasta tahdostani ja tärkeässä asiassa (vrt. esim. kymmenen käskyä) rikkomuksen tuota opetusta vastaan, teen KUOLEMANSYNNIN. Silloin en saa osallistua ehtoolliselle ennen kuin olen saanut sakramentaalisen synninpäästön.
Eli Johannes-hyvä, kyllä mielestäni on todellakin selvä, suuri/tärkeä yhteys ehtoollisen ja seksuaalietiikan välillä. Sillä käskyissä määritellään: älä tee huorin; ja kirkko käsittää (apostolisella arvovallalla!), että kaikki ei-aviollinen seksi ja myös ehkäisty seksi avioliitossa kuuluu tämän käskyn keskeiseen sisältöön...
Isä Marinolla on, kun lähes joka sunnuntai niitä kuuntelen, myös saarnoja, joissa hän ei sanallakaan viittaa seksiasioihin. Tämä on faktaa.
ehtoolliskelpoisia katolisia olla kovinkaan paljon Suomessa ja Pohjoismaissa - noilla kriteereillä...
ja pysyttele ja räyhää siellä omalla palstallasi.
Koska minä olen Petrus, niin sinä et ole Petrus. Älä siis käytä samaa nimimerkkiä kuin joku toinen tällä samalla palstalla. Kiitos.
Olet Paul ihan oikeassa! Kun kuuntelee ihmisten juttuja ja saa samalla tietoonsa heidän "seksuaalietiikkansa" ulottuvuuksia, niin samalle kannalle on tultava = eipä taida kovin moni suomalainen tai pohjoismaalainen oikeasti olla kelvollinen osallistumaan kommuuniolle.
Kysymys kuuluu, miksi ihmiset silti käyvät kommuuniolla, vaikka elävät miten sattuu, ja toisaalta, miksi kirkon opetusta ei selitetä ja julisteta enempää.
Eli lisää navanalusjuttuja saarnoihin ja kommuuniokieltoja - tietysti diskreetisti henkilökohtaisten keskusteluiden kautta!
Olen muuten vahvasti sitä mieltä, että yksi kirkon suurimmista ongelmista on juuri tämä asia: ihmiset elävät täysin kirkon opetuksen vastaisesti (osaltaan tietämättä sitä edes) ja osallistuvat kommuuniolle - siis itse asiassa kelvottomasti (kaikki ei ole heidän omaa syytään, vaan sen syytä, että kirkko ja sen paimenet eivät ole selvästi opettaneet). Sehän on tavallaan suuri loukkaus pyhää sakramenttia kohtaan ja siten monen pahan asian ja onnettomuuden lähde. Sillä hajotetaan enemmän kuin saavutetaan. Ja kun katsoo nykypäivän kirkkokritiikkiä, asia on helppo todeta.
Anteeksi, se oli vahinko. Vedin vaan "lipasta" nimimerkin, joka ensimmäiseksi tuli mieleeni.
Jatkossa en käytä enää samaa nimimerkkiä kuin Sinulla on.
Te hukutte noihin sääntöihinne ja rajotuksiinne ketkä ovat kelvollisia nauttimaan Herramme ruumiin ja veren! Miten voittekin olla kaukana Herramme opetuksesta ja julistuksesta! Millainen oli Jeesus? Hän oli aikansa radikaali, jolle kelpasi kaikkien seura. Hän rikkoi sääntöjä ja määräyksiä aterioimalla kaikenlaisten syntisten kanssa- tästä syystähän häntä niin inhottiin hartaitten juutalaisten piirissä.
Nyt sitten te katolilaiset teette ihan samaa kuin fariseukset ja kirjanoppineet aikoinaan. Teillä ei ole Jeesuksen henkeä, te ette noudata hänen oppiaan, vaan rakennatte keinotekoisesti ja oman pään mukaan raja-aitoja ja jaottelette ihmisiä kelpaaviin ja kelpaamattomiin. Mistä lähtien terveet ovat kaivanneet parannusta? Jos joku kokee tarvitsevansa kommuuniota, niin kyllä hän on silloin sen kelvollinen vastaanottamaan. Miten te surkeat lahkolaiset olette voineetkin ajautua noin kauas Kristuksesta ja hänen esimerkistään?
niin siis millä? mene itse potrus omalle palstallesi vai omistatko tämän? Tää on taas tätä; suomi24:ssa ei saa kuin hymistellä katolista kirkkoa, kaikenmoinen kritiikki on saatanan työtä, kun kirkko ja sen edustajat ovat niin täydellisiä.
oikein olan takaa moitteita. Kiitos vaan, pitänee funtsia asiaa.
Entä mites on sen farisealaisuuden kanssa siellä kirjoittajan puolella? Oletko huomannut esiintyykö sitä siellä päin?
Pusi pusi.
Totisesti! Mitä me ihmiset - papitkaan - olemme ratkaisemaan, kuka on kelvollinen Herran pöytään ja kuka ei?!?
Ehtoollisen todellinen Isäntä on sanonut: Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkää estäkö heitä...
tekstin laulaminen on aivan hieno asia. Suomessa tässä asiassa on erityisesti kunnostautunut Mauri Antero Numminen. Hänen ansiokkaan uransa ensimmäisiä teoksia oli joku armeijan hevosen hoito oppaan säveltäminen ja sen esittäminen laulamalla.
Lieneekö hän saanut innoituksensa katolisesta kirkosta. Kuulostaisi varmaan mahtavalta jos tuo hänen säveltämänsä sanoitus käännettäisiin latinaksi ja hyvä-ääninen pappi esittäisi sen messussa.
Ei sitä kukaan kuitenkaan ymmärtäisi.
"Totisesti! Mitä me ihmiset - papitkaan - olemme ratkaisemaan, kuka on kelvollinen Herran pöytään ja kuka ei?!? Ehtoollisen todellinen Isäntä on sanonut: Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkää estäkö heitä..."
Viime kädessä vastuu on yksilöllä itsellään. Mutta ehtoollisen asettajan sanat on nyt irroitettu asiayhteydestä: hän siunasi lapset ja aterioi syntisten kanssa, mutta hänen asettamansa apostoli sanoi, että joka syö ja juo valmistautumattomana Herran ruumiin ja veren, syö ja juo itselleen tuomion. Lue Ensimmäinen kirje korinttilaisille, muistaakseni luvut 10-11. Ennen ehtoollista kuolemansynnistä (jos sellaista on tehnyt) on ripittäydyttävä tai ripin ollessa mahdotonta kaduttava mahdollista kuolemansyntiä täydellisesti.
Niiden kuitenkin, jotka elävät julkisessa, vakavassa synnissä, on saatava ehtoollispöydässä vain siunaus. Nimittäin jos edellytys tähän olisi kuolemansynti (joka riippuu ihmisen subjektiivisesta tilasta, toisin kuin vakava synti), ei kukaan voisi todella koskaan arvioida toisen arvollisuutta.
Luulin sanoneeni sen selvästi, mutta tarkoitin siis, että ihan oikeasti vain pienessä osassa kuulemiani isä Marinon saarnoja on puhuttu seksuaalietiikasta sanaakaan.
Ehkä sinun on syytä pian ripittäytyä. Noin rumaa ja alatyylistä tekstiä ei pitäisi kirjoittaa edes nimimerkin turvin.
Tässä on vakavana tarkoituksena keskustella evankeliumien tai muiden alunperin luettavaksi tarkoitettujen tekstien laulamisesta eikä mistään seksuaalietiikan saarnoista.
Eikö edes kerran voitaisi puhua muustakin kuin sukupuoliasioista.
Tavallisella syntisellä on muutakin miettimistä kun lähimmäisen kalsonkeissa olevat asiat
Totta, että kirjoitan hieman ylikorostetetun alatyylillä. Mun mielestä esim. rousku ilmaisee asiansa huomattavasti jouhevammin, mutta kokemukseni mukaan suora tyyli on helpommin ymmärrettävissä kuin sikäli yksinkertaisen sisällön pukeminen hienostuneeseen kirjoitusasuun.
Totta kyllä on, että aina olisi syytä kirjoittaa toisia kunnioittavasti. Sanotaanko, että olen meuhkaamisella saanut kuitenkin kantani esille - en tykkää kritiikistä vain kritiikin tähden. Katolisia on Suomessa vähän ja ennakkoluuloja katolisia kohtaan taas vastaavasti paljon. Miten tilannetta auttaa katkirkkofoorumilaisten tyyli kritisoida täällä parhaansa tekeviä palvelijoita tai niitä seurakuntalaisia, jotka kunnioittavat pappejamme ja piispaa? Vaikka piispan toiminta ihmetyttäisikin, niin miettikää: tahtooko hän pahaa hiippakunnalleen vai ei? En usko, että tahtoo. "Huutoäänestyksellä" Kirkko ei kuitenkaan tule piispoja valitsemaan tai vaihtamaan eli katkirkon tapainen foorumi ei rakenna siksikään seurakuntaa tai paranna kenenkään asemaa.
Toki katkirkkofoorumi saa olla, mutta kun tämäkin palsta alkaa mennä enemmän katkirkkotyyliseen kaikkien pappien ja piispan (ja tietysti heidän puolellaan olevien) haukkumiseksi niin päätimpä puolestani nostaa metelin. Minulle Kirkko kuitenkin on pyhä ja onneksi Suomessa on uskonvapauslaki eli jos katolisen kirkon oppi ei miellytä niin voi valita toisin. Jos on eri mieltä asioista (kuten naispappeudesta) niin ei auta itkeä, koska katolisessa kirkossa oppeja ei muuteta "alhaalta ylösppäin".
me kaikki olemme. Ja varsinkin Herran pöydässä...
"Tulkaa, kaikki on valmista." sanotaan luterilaisessa ehtoollisliturgiassa...
...tällaisia mielestäsi ilmeisen harhaoppisia juttuja:
"Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi"
"Mene äläkä enää tee syntiä"
"Ei jokainen joka sanoo minulle: Herra, Herra, ole minun opetuslapseni, vaan se joka tekee minun tahtoni."
Tosiasia on myös se, että esim. aviorikoksen tehneet joutuivat ensimmäisinä vuosisatoina tekemään pari-kolme vuotta julkista katumusta päästäkseen takaisin ehtoollisyhteyteen. Onneksi syntejään katuva ja ne tunnustanut uskova pääsee nykyään kommuuniolle saman tien. Toisin sanoen jokainen, jolla on oikea kaipuu ja asenne suhteessa eukaristiaan.
Sillä silmällähän se on mukavin Raamattua lukea, että aina saa tuon tuomion pasuunan tööttäämään! Jumala on rakkaus! Jumala kutsuu meistä jokaista ja haluaa meidän olevan yhtä hänessä. Ei lait, säännöt, määräykset, erottelut ja kiellot ole Raamatun keskeinen sanoma. Lukutapanne vain heijastaa uskonnollisuutenne patologista luonnetta. Kristinusko on avara, siinä on kysymys armosta!
on pitää esimerkkinään Kristusta itseään, joka kutsui kaikkia seuraajiaan olemaan täydellisiä, ja kaikkia pyhiä, jotka elämässään tässä täydellisyyden tavoittelussa ovat jollakin tavalla onnistuneet.
Täydellisyys ja pyhyys Jeesuksen ja kirkon mielestä tuskin on siitä luopumista, mikä vahvistaa ja lisää yhteistä hyvää, tuottaa iloa ja tuo ihmisiä lähemmäs Jumalaa.
Yksikään synti ei tätä tee. Ei yksikään. Jumala osoittaa rakkautensa ihmisten vapautta kohtaan jopa olemalla niin pitkämielinen, ettei suoraan puutu kaikkeen siihen kuvottavaan, jota esim. seksuaalirikosten ja myös ns. seksuaalisen vapautumisen nimissä tapahtuu.
Te, jotka jatkuvasti molotatte kirkon opetuksen (pitämisen) kauheudesta, ette ilmeisesti todella ymmärrä tätä: kirkko opettaa asioita, jotta ihmiset voisivat rakastaa niin kuin Jumala rakastaa. Kirkko opettaa, jotta me voisimme tulla yhdeksi Kristuksen kanssa. Se ei tue raiskausta, ei pedofiliaa jne. eikä mitenkään kannusta niihin tai edistä niitä. Sellainen käsitys on kerta kaikkiaan älytön ja osoittaa vain harhautunutta mielenlaatua, joka itse asiassa vaatii kirkkoa hyväksymään juuri ne kaikki hirveydet, joista kirkkoa syytetään. Nurinkurista, sanoisin.
Oikeudenmukaisuus toteutuu kuitenkin lopulta vasta tuomiopäivänä...
Missä määrin nämä alapäänasiat itseäsi vaivaavat? Pidättäydytkö oman ja Pyhän Sakaramentin hyvinvoinnin takia kommuunion vastaanottamisesta, kun sinulla on niitä omituisia unia ja synnillisiä ajatuksia? Käytkö aina ennen edes kommuunion harkitsemista ripittäytymässä ja muistatko kuvailla tarpeeksi yksityiskohtaisesti viimeisimmät käteenvedon aktisi? Onko ahdasmielisyys, tuomiohenkisyys ja uskonnollinen legalismi, naisvihan ja seksuaalisten vähemmistöjen sorron puolustaminen tälläkin palstalla myös sinusta sellaisia syntejä, että sinustakin sellaisiin syyllistyneen olisi oman opetuksensa mukaisesti aiheellista pidättäytyä kommuunion nauttimisesta? Otetaanko hirsi ensiksi Linuksen silmästä.
Kovin paistaa Linoksen tekstistä (esim. kaikki se kuvottava mitä mm. seksuaalisen vapautumisen nimissä tapahtuu) tuo perinteinen ruumisvihamielisyys sekä kauhu ja inho seksuaalisuuden äärellä. Et selvästi vielä ole herännyt kokemaan, miten hienoa, ihanaa ja kaunista seksuaalisuus voikaan olla. Kun kasvat eroon omista fobioistasi ja voit ilotella yhdessä toisen tai toisten alastomien miesten kanssa, sinäkin ymmärrät mistä ilosta ja onnesta tässä kirjoitan. Mutta muista turvaseksi!
Eikös se ollut se Mussolini jota Maksumissi tuossa siteerasi. Mussolini olikin kurin ja järjestyksen ystävä ja silloin kulki siinä maassa junatkin ajallaan.
Taas olikin oikein rakkautta pullollaan tämäkin haperovahveron tuomionpasuunan jylinä, oikeen oli lempeää Jeesuksen sanomaa tulvillaan tämä ukaasien suma, missä kiihkomielisen kirjeenrustaaja-Paavalin sanoille annetaan suurempi painoarvo kuin sille, miten evankeliumit kertovat Jeesuksen opettaneen ja keiden kaikkien kanssa hänen kerrotaan jakaneen ateriayhteyden (ehtoollisemme kantamuoto). Tämä rouskuttajan juttuhan on kuin kovan linjan protestanteilta, Luther Säätiö ja vanhoilliset evankeliset ottaisivat tällä näytöllä rouskuttajan joukkoihinsa. Innosta kiljuen. Minusta jotenkin tuntuu, että rouskuttaja, kun on niin täynnä tuomion ja rajoittamisen henkeä, syyllistyy koko ajan mahtavaan ryppääseen oikein A-ryhmän kuolemansyntejä, joten omaksi tuomiokseen ei taida rouskuttajankaan kannattaa sinne Jeesuksen eväille mennä. Eihän?
...joka kutsut minua rouskuttajaksi, louskuttajaksi ja milloin miksikin.
Ei ole kysymys siitä, että koska Jeesus opetti rakkautta ja anteeksiantoa, tulisi leikkiä, ettei syntiä ole olemassakaan. Päinvastoin, rakkaus ja anteeksianto on sitä että synti tunnustetaan synniksi ja silti syntistä rakastetaan. "Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!"
Ei ole myöskään kysymys siitä, että pyhän apostoli Paavalin kirjeille annettaisiin "suurempi" painoarvo kuin Herramme Jeesuksen sanoille. Jeesus sanoi apostoleilleen: "Joka kuulee teitä, kuulee minua ja joka hylkää teidät, hylkää minut." Paavali ei ole ristiriidassa Jeesuksen kanssa, päinvastoin, hän johdattaa uskovaa parempaan ymmärrykseen Herrastamme. Myös Jeesukselta löydät kyllä lainauksia, jossa synti sanotaan synniksi.
Lopuksi tässä argumentoinnissa ei ole kysymys siitä, miten syntinen yksi keskustelun osapuoli (=minä) on. Vakuutan, että omassa elämässäni olen tehnyt aivan hirvittäviä syntejä, enkä koskaan voisi ansaita taivasta. Pitää vain luottaa Jumalan armoon - kun menee Herran pöytään, voi luottaa siihen että ripissä on saanut kuolemansynnin anteeksi Kristuksen sovitustyön takia.
Voi kulta, niin taas nätisti kirjoitit niiskuneiti. Kyllä hyvin viihdyt isona siellä Luther Säätiön leivissä. Just me syntisethän sitä rakkautta oikeen tarvitaankin, hirmusyntiset eritoten niin kun sä ja mä. Mut et sä, nuuskamuikkunen, ole oikeen semmosia hirvittäviä syntejä vielä haistanutkaan ennen kun mä tulen ja sua pussaan. Sit me poijjaat näytetään koko kirkkokansalle miten veljellisesti pussataan paikka jos toinenkin. Siinä ne jää sullakin ripittäytymiset kun tulee mukavampaa tekemistä. Tulossa ollaan ja kohta tulet sinäkin. Pusu sulle, kulta!
no, tämä on nyt sitten taas mennyt tähän eipäs-juupas-keskusteluun. voi voi.
En ole täällä sanomassa, että MINUN pitäisi olla päättämässä näistä asioista, kommuuniokelvollisuudesta.
Sen sijaan väitän, että kirkon opetus näistä asioista on harvinaisen selvä. Mutta käytännön vastuu on tietysti jokaisella katolilaisella itsellään. Ja siksi ihmettelen ihmisten välinpitämättömyyttä.
En minä tunne olevani kelvollinen ratkaisemaan Jumalan Rakkauden tasoa suhteessa omaan syntiseen itseeni eli päättelemään, että vaikka tietäisinkin eläväni kirkon opetuksen suhteen kuolemansynnissä, niin silti voisin mennä kommuuniolle, koska uskoisin vakaasti itse, että Jumala nyt sitä tahtoisi.
Miksi ihmeessä haluaisinkaan mennä kirkon opetuksen vastaisesti kommuuniolle, joka kuitenkin merkitsee myös juuri samaisen kirkon opetuksen TÄYDELLISTÄ HYVÄKSYMISTÄ, myös näissä asioissa. Enkö silloin olisi aika lailla ristiriitainen?
Joka sunnuntai tunnustamme uskovamme kirkon. Ja vähän myöhemmin siis osoitamme tämänkin uskomme osan ottamalla vastaan kommuunion. Tämä "kirkko" on se todellinen kirkko, jota paavi johtaa ja jonka paikallisena paimenena meillä on piispa Wrobel. Emme me voi mennä kommuuniolle katolisessa kirkossa siinä valheellisessa uskossa, että siten tunnustaisimmekin jotakin muuta, kuin mitä silloin juuri tosiasiassa tunnustamme.
Jos en usko kommuuniota jakavan kirkon (opetuksen) pätevyyteen, niin silloin en käy kommuuniolla. Niin helppoa se kerta kaikkiaan on. Vastuu on minun. Muussa tapauksessa olen epärehellinen itselleni ja kirkolleni.
Linos se höpisee taas pelkkää ulkokultaista sääntökirjaa, jolla EI ole mitään tekemistä Jeesuksen opetuksen ja esimerkin kanssa! Merkitseekö siis Jeesus sinulle mitään? Onko vatikaanin julkistukset tärkeämpiä kuin Jeesuksen esimerkki ja opetus?
Tässä on melkoinen ristiriita kirkon opetuksen ja Jeesuksen opetuksen välillä; Jeesus söi syntisten kanssa ja Hän kutsui meitä kaikkia viettämään ehtoollista hänen muistokseen. Jeesus ei suinkaan laatinut katolisen kirkon lisäohjeita kelpoisuusvaatimuksen täyttämisestä, sillä Hän kutsui meidät kaikki.
Te palvotte katolista kirkkoa ja omia sääntökirjojanne, ei teillä ole mitään tekemistä Jeesuksen Kristuksen kanssa. Te voitte olla katolilaisia, mutta ette kristittyjä.
Jeesus merkitsee minulle kyllä sen verran, että minulle Hän on kolmiyhteisen Jumalan toinen persoona, Jumalan Poika, joka tuli ihmiseksi jne. Lopulta hän myös perusti kirkon, kirkkonsa, joka "on katolisessa kirkossa" ja jonka apostoleille (piispoille Pietarin eli paavin johdolla) hän jätti vallan "päästää ja olla päästämättä" (Raamatun kohdan löydät varmasti paremmin kuin minä...)
Samainen pyhä kirja muuten esittelee muistaakseni jotakin siitä, mitä tapahtuu, jos kelvottomana käy Herran ehtoollispöytään. Olikohan kysymys iankaikkisesta kadotuksesta?
Missään en ole sanonut, että itse olisin näiden sääntöjen ulkopuolella, päinvastoin. Ne koskevat kaikkia ihmisiä.
Herran kutsu "viettää ehdollista" ei tarkoita suomen kielellä ainakaan samaa kuin "osallistu ehtoolliseeni mitä ikinä uskotkaan tai missä tahansa tilassa sielusi onkaan". Ehkäpä kutsu oli myös kääntyä ja alkaa elää hänen opetuksensa mukaista elämää?
Jos vetoat Herran Jeesuksen opetukseen ja esimerkkiin, niin miksi sitten taistelet monia Jeesuksen opetuksen kohtia vastaan, jotka koko kristillinen yhteisö, siis myös ortodoksit ja protestantit aina melkein toiseen maailmansotaan asti yhdessä ovat jakaneet? Tarkoitan tietysti seksuaalimoraalia.
Tulee kyllä väistämättä mieleen kysymys, ketkä ovat niitä maan mahtavien vihollisia (syntisiä)tämän päivän maailmassa, jotka Jeesus kutsuisi aterioimaan kanssaan...
Äh, turha tässä on jankuttaa.
Ensinnäkään Jeesus ei perustanut mitään kirkkoa, ei edes katolista sellaista! Kuinka pöljiä te olette?
Luehan evankeliumeita tarkemmin, siellä kerrotaan Jeesuksesta ja hänen toiminnastaan. En minä Jeesuksen opetusta vastusta, mutta ehdottomasti vastustan kaikkia niitä jälkipolvia, jotka ovat panneet Jeesuksen suuhun sanoja ihan oman mielensä mukaan! He väittävät tietysti toimineensa Pyhän Hengen johdatuksessa, kukkua kanssa! Yhtä hyvin minäkin voin nyt sanoa, että P. Henki innoittaa minua kirjoittamaan tämän.
Te hölmöläiset katoliikit uskotte enemmän omiin kirjoituksiinne, jotka joku entinen merirosvo-paavi on sanellut kirjoitettavaksi kuin siihen mitä Jeesus sanoo ja tekee! Olette ehdottoman kerettiläisiä, mutta onneksi Herramme syli on laaja ja avoin, siellä on varmasti tilaa myös teille.
mitä sinä tiedät Jeesuksen sanoneen tai tehneen muuta kuin sen perusteella, että kirkko (tämä pahamaineinen katolinen instituutio siis) Herransa kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen kokosi yksiin kansiin tekstejä, jotka muodostavat kirjan nimeltä Raamattu.
Jos Raamattu on pyhä kirja, joka kertoo jotakin tarkkaa ja uskottavaa Jeesuksesta, niin kyllä sen kirjan kokoojankin täytyy olla osallinen tuosta pyhyydestä (ja erehtymättömyydestä). Jos näin ei ole, niin eipä ole Raamatullakaan mitään sen kummempaa arvoa kuin muillakaan tuon ajan sepustuksilla.
Kumman vaihtoehdon kannalla sinä seisot?
Katolinen kirkko ei nyt kyllä Raamattua ole kirjoittanut ja kooonnut. Älä sotke alkukirkkoa, sen moninaisia ryhmittymiä ja paljon myöhempää humpuukiporukkaa (=katoliset) keskenään.
Raamatussa ei sitten viime lukeman mainittu mitään ehkäisystä, homoseksuaalisesta identiteetistä ja samansukupuolisten avioliitoista, feminismistä etc. Asioista, jotka teille katkuille on niin vastenmielisiä ja vaikeita, ja jotka te mieluusti haluatte julistaa saatanalliseksi synniksi. Millaista älyllistä epärehellisyyttä te edustattekaan!! Te voitte sorvata sääntöjänne vatikaanissa, niin että peräreikä paukkuu, mutta älkää tulko väittämään, että Herramme Jeesus on niin sanonut!
Kyllä! Herramme syli on laaja ja armo kattavaa. Mutta eikö Jeesus sanonut Pietarille että perustaisi kalliolle seurakuntansa? Kun Jeesus oli poissa, Pietarista tuli apostolien "nokkamies", apostolien teoista lukemalla selviää ainakin osittain tästä. Ja lopultahan seurakunta perustettiin helluntaina kun annettiin Pyhä Henkiseurakunnalle. Myöhemmin sitten alkuseurakunnan traditio periytyi Kirjoitusten ohella kirkolle - joka jäi elämään katolisena kirkkona. Sehän on kuitenkin vanhin, protestanttiset kirkot ovat syntyneet vasta myöhemmin (vaikkakin samalle traditiolle).
"Katolinen kirkko ei nyt kyllä Raamattua ole kirjoittanut ja kooonnut. Älä sotke alkukirkkoa, sen moninaisia ryhmittymiä ja paljon myöhempää humpuukiporukkaa (=katoliset) keskenään."
Milloin katolinen kirkko perustettiin? Mihin meni yhteisö, jota apostolit elinaikanaan johtivat, kuihtui vain pois?
Siinähän se vuosisatojen kuluessa muodostui tämä kristinuskon parhaiten valtaan sopeutunut haara, joka hioi oppiaan ja omakuvaansa muista kristillisen uskon varianteista etäisyyttä ottaen. Se mistä muotoutui katolinen kirkko (ja siis lännen roomalais-katolinen kirkko) muodostui historiallisen prosessin tuloksena ja dialogissa mm. gnostilaisten, valentinolaisten, areiolaisten jne. kanssa, Markionia unohtmatta tai Nestoriosta. Kamppailussa parhaiten pärjänneet ovat kirjoittaneet historian ja Raamatun kaanon heijastaa tätä prosessia ja siinä mielessä myös voittajien historiaa. Ei Jeesus evankeliumeissa perusta suoranaisesti yhtäkään olemassaolevista kirkoista tai kristillisistä suuntauksista, mutta siinähän taas koulutetun teologin katsomus eroaa fundamentalistisesta tavasta lukea Raamattua, ja siitä seuraava kiista on varsin ratkaisematon.